IBULUNGELO-THUNGELELWANO LesiThala
LesiThala
IBULUNGELO-THUNGELELWANO
IsiNdebele
  • IBHAYIBHELI
  • IINCWADI
  • IMIHLANGANO
  • es25 kk. 98-108
  • Oktoba

Ncancabe asinayo ividiyo

Ncancabe, kube nomtjhapho nakufakwa ividiyo

  • Oktoba
  • Ukuhlolisisa Imitlolo Qobe Langa—2025
  • Iinhlokwana
  • NgeLesithathu, Oktoba 1
  • NgeLesine, Oktoba 2
  • NgeLesihlanu, Oktoba 3
  • NgoMgqibelo, Oktoba 4
  • NgoSondo, Oktoba 5
  • NgoMvulo, Oktoba 6
  • NgeLesibili, Oktoba 7
  • NgeLesithathu, Oktoba 8
  • NgeLesine, Oktoba 9
  • NgeLesihlanu, Oktoba 10
  • NgoMgqibelo, Oktoba 11
  • NgoSondo, Oktoba 12
  • NgoMvulo, Oktoba 13
  • NgeLesibili, Oktoba 14
  • NgeLesithathu, Oktoba 15
  • NgeLesine, Oktoba 16
  • NgeLesihlanu, Oktoba 17
  • NgoMgqibelo, Oktoba 18
  • NgoSondo, Oktoba 19
  • NgoMvulo, Oktoba 20
  • NgeLesibili, Oktoba 21
  • NgeLesithathu, Oktoba 22
  • NgeLesine, Oktoba 23
  • NgeLesihlanu, Oktoba 24
  • NgoMgqibelo, Oktoba 25
  • NgoSondo, Oktoba 26
  • NgoMvulo, Oktoba 27
  • NgeLesibili, Oktoba 28
  • NgeLesithathu, Oktoba 29
  • NgeLesine, Oktoba 30
  • NgeLesihlanu, Oktoba 31
Ukuhlolisisa Imitlolo Qobe Langa—2025
es25 kk. 98-108

Oktoba

NgeLesithathu, Oktoba 1

Ukuhlakanipha kwaphezulu . . . kukulungele ukulalela.​—Jak. 3:17.

Kghani ngezinye iinkhathi ukufumana kubudisi ukulalela? IKosi uDavida nayo yakhe yazizwa njalo, yeke yathandaza kuZimu yathi: “Ngenza bona ngizimisele ukukulalela.” (Rhu. 51:12) UDavida bekamthanda uJehova. Nanyana kunjalo, ngezinye iinkhathi bekakufumana kubudisi ukulalela, kunjalo nangathi. Kubayini? Kokuthoma, soke sizuze umukghwa wokungalaleli. Kwesibili, uSathana ulinga ukusenza sihlubuke kuJehova njengaye. (2 Kor. 11:3) Kwesithathu, sibhodwe babantu abanomukghwa wokuhlubuka, “okumumoya osebenza kwabangalaleliko.” (Efe. 2:2) Kufuze sisebenze budisi ingasi ukulwisana nesono kwaphela kodwana nokwala igandelelo elivela kuDeveli nephasineli lokuthi singalaleli. Kufuze senze umzamo bona silalele uJehova nalabo abanikele ilungelo lakulawula. w23.10 6 ¶1

NgeLesine, Oktoba 2

Ukhuphe iwayini elimnandi bekube nje.​—Jwa. 2:10.

Khuyini esingayifunda esimangalisweni sakaJesu sokutjhugulula amanzi abe liwayini? Sifunda ukuthobeka. UJesu akhenge azikhakhazise; eqinisweni akhenge azikhakhazise ngananyana yini ayenzileko. Kunalokho, ngokuthobeka wanikela uYise loke idumo ngokubuyelelweko. (Jwa. 5:​19, 30; 8:28) Nange silingisa uJesu ngokuhlala sithobekile, angekhe sizikhakhazise ngananyana yini esiyenzako. Asingazikhakhazisi thina ngokwethu, kodwana asikhakhazise uZimu esinelungelo lokumlotjha. (Jor. 9:23, 24) Asimnikeleni loke idumo elimfaneleko. Ayikho intwehle esingakghona ukuyenza ngaphandle kwesizo lakaJehova. (1 Kor. 1:26-31) Nasithobekileko, akukafuzi sifune ukubukwa ngezinto ezihle esizenzela abanye. Kuyasanelisa ukwazi ukuthi uJehova uyakubona begodu ukuqala njengokuligugu esikwenzako. (Madanisa noMatewu 6:​2-4; Heb. 13:16) Simthabisa khulu uJehova ngokulingisa uJesu ngokutjengisa ukuthobeka.​—1 Pit. 5:6. w23.04 4 ¶9; 5 ¶11-12

NgeLesihlanu, Oktoba 3

Ningatshwenyeki ngehlalakuhle yenu kwaphela kodwana nitshwenyeke nangehlalakuhle yabanye.​—Flp. 2:4.

Umpostoli uPowula waphefumulelwa ukuthi akhuthaze amaKrestu bona atshwenyeke ngehlalakuhle yabanye. Singasisebenzisa njani iselulekwesi nasisefundweni? Ngokukhumbula ukuthi nabanye bafuna ukuphendula njengathi. Icabange ngendlela le. Nawukhuluma nabangani bakho, ungakhuluma khulu kangangobana bona bangabi nethuba lokukhuluma? Awa, angekhe wenze njalo! Ufuna nabo bakhulume. Ngokufanako nesifundweni, sifuna nabanye bathole ithuba lokuphendula. Indlela ephuma phambili yokukhuthaza abafowethu nabodadwethu kubanikela ithuba lokutjengisa ukukholwa kwabo. (1 Kor. 10:24) Okhunye esingakwenza kuphendula iimpendulo ezifitjhani, lokho kunikela abantu abanengi ithuba lokuthi baphendule. Ngitjho nanyana unikela ipendulo efitjhani, kubalekele ukukhulumela amaphuzu amanengi. Nangabe uthatha amaphuzu woke asesigabeni, abanye angeze basakghona ukuphendula. w23.04 22-23 ¶11-13

NgoMgqibelo, Oktoba 4

Ngenza zoke izinto ngebanga leendaba ezimnandi bona ngizihlanganyele nabanye.​—1 Kor. 9:23.

Kufuze sikhumbule ukuthi kuqakatheke kangangani ukuragela phambili sisiza abanye khulukhulu ngokutjhumayela. Emsebenzinethu wokutjhumayela kufuze silungele nanyana yini. Abantu esibatjhumayezako banemibono engafaniko malungana noZimu begodu bavela eendaweni ezihlukahlukeneko nemasikweni angafaniko. Umpostoli uPowula bekazivumelanisa nobujamo, nathi singafunda esibonelweni sakhe. UJesu wabeka uPowula “njengompostoli eenarheni.” (Rom. 11:13) Yeke uPowula watjhumayela amaJuda, amaGirigi, abantu abafundileko, abantu abahlala emakhaya neenkhulu zakarhulumende namakhosi. Bona afikelele iinhliziyo zabantu abahlukahlukenekwaba, uPowula waba “zizinto zoke ebantwini boke.” (1 Kor. 9:19-22) Wacabangisisa ngokuthi abantwaba ebekakhuluma nabo bebavela kuphi, khuyini ebebayikholelwa, lokho kwamsiza bona kube lula ukuthi alungise ubujamo bakhe akhulume nomuntu ngamunye ngendlela ezomdosela kuZimu. Nathi singathuthukisa indlela esitjhumayela ngayo nange sizimisele ukutjhugulula ubujamo bethu silinge ukucabanga ngendlela ephuma phambili yokusiza umuntu ngamunye. w23.07 23 ¶11-12

NgoSondo, Oktoba 5

Inceku yeKosi akukafuzi ilwe, kufuze ibe nomusa kibo boke.​—2 Thim. 2:24.

Ukuba nomoya ophasi akutjho ukuthi ubuthakathaka. Kutlhoga amandla ukuhlala unomoya ophasi nawuqalene nobujamo obubudisi. Ukuba nomoya ophasi yingcenye ‘yeenthelo zomoya.’ (Gal. 5:22, 23) Ibizo lesiGirigi elithi, “ukuba nomoya ophasi” ngezinye iinkhathi lasetjenziswa ukuhlathulula injomani yemmangweni eyenziwe isilwana sekhaya. Akhucabange injomani yemmangweni seyithambile. Nanyana injomani le seyithambile kodwana isesenamandla. Thina abantu singakghona njani ukuba nomoya ophasi ngesikhathi esifanako sibe namandla? Angekhe sakghona ukukwenza lokho ngamandlethu. Kufuze sithandazele umoya kaZimu, simbawe asisize sibe nobuntu obuhlobu. Banengi abantu abafunde ukuba nomoya ophasi. Ngokwesibonelo, abafowethu nabodadwethu abanengi batjengise ukuba nomoya ophasi lokha abantu nabalinga ukuphikisana nabo, lokhu kusize abanye baba nombono omuhle ngaboFakazi.​—2 Thim. 2:24, 25. w23.09 15 ¶3

NgoMvulo, Oktoba 6

Ngathandaza, uJehova wangipha lokho engambawa khona.​—1 Sam. 1:27.

Embonweni osabekako, umpostoli uJwanisi wabona abadala abama-24 ezulwini balotjha uJehova. Badumisa uZimu, bathi ufanele ukwamukela “iphazimulo idumo namandla.” (IsAm. 4:10, 11) Iingilozi ezithembekileko nazo zinamabanga amanengi wokudumisa uJehova. ZinoZimu ezulwini begodu sele zimazi kuhle. Zibona ubuntu bakhe ezintweni azenzako. Njengombana zibona indlela uJehova enza ngayo izinto, ziyamdumisa. (Job. 38:4-7) Nathi sifuna ukudumisa uJehova emithandazwenethu ngokuveza indlela esimthanda nesimthokoza ngayo. Njengombana ufundisisa iBhayibheli linga ukubona ubuntu bakaJehova obuthandako. (Job. 37:23; Rom. 11:33) Ngemva kwalokho, tjela uJehova ngendlela ozizwa ngayo ngobuntobo. Singadumisa uJehova ngombana uyasisiza begodu usiza nabo boke abafowethu nabodadwethu abamaKrestu.​—1 Sam. 2:1, 2. w23.05 3-4 ¶6-7

NgeLesibili, Oktoba 7

Nikhambe ngokufaneleko kuJehova.​—Kol. 1:10.

Ngo-1919 iBhabhiloni eliKhulu akhenge lisakghona ukulawula abantu bakaZimu. Ngomnyaka loyo, inceku “ethembekileko nehlakaniphileko” yathoma ukusebenza ukwenzela bona abathembekileko bakghone ukukhamba “eNdleleni yokuCwengeka.” (Mat. 24:45-47; Isa. 35:8) Umsebenzi owenziwa ngabanye phambilini “wokulungiselela indlela” wasiza abantu abathoma ukukhamba endleleni leyo bona bafunde okungeziweko ngoJehova nangomnqophwakhe. (IzA. 4:18) Bebangavumelanisa nokuphila kwabo nalokho uJehova akufunako. UJehova akakalindeli bona abantu bakhe benze amatjhuguluko ngesikhathi sinye. Kunalokho ulungisa abantu bakhe kancanikancani. Sizokuthaba khulu nasele sikghona ukuthabisa uZimethu ngakho koke esikwenzako! Bona indlela ihlale isebujamweni obuhle kufuze ihlale itlhogonyelwa. Kusukela ngo-1919, umsebenzi wokusiza abantu bakhambe “eNdleleni yokuCwengeka” uragele phambili, ukwenzela bona abantu abanengi baphume eBhabhiloni eliKhulu. w23.05 17 ¶15; 19 ¶16

NgeLesithathu, Oktoba 8

Angekhe nginitjhiye.​—Heb 13:5.

IsiHlopha esiBusako sibandula abasizi baso ukwenza umsebenzi emakomidini ahlukahlukeneko wesiHlopha esiBusako. Abasizi abathembekilekwaba benza umsebenzi omnengi ehlanganweni. Bakulungele ukuragela phambili nomsebenzi wokutlhogomela izimvu zakaKrestu. Abazesiweko bamaswaphela bazokuya ezulwini nasele kuzokuphela isizi elikhulu, ukulotjha okucwengileko kuzokuragela phambili ephasina. Sithokoza uJesu Krestu ukuthi abantu abalotjha uZimu bazokuhlala bakghona ukumlotjha ngendlela efaneleko. Ngesikhatheso iintjhaba ezibumbeneko ezibizwa ngokuthi nguGogi wakwamaGogi, zizokusahlela abantu bakaZimu. (Hez. 38:18-20) Kodwana ukusahlelokhu kwesikhatjhana angekhe kuphumelele, angeze kwakhandela abantu bakaZimu ukuthi bamlotjhe. Ngokuqinisekileko uzobasindisa. Embonweni, uJesu wabona “isiqubuthu esikhulu” sezinye izimvu zakaKrestu. UJwanisi watjelwa bona “isiqubuthu esikhulwesi” sivela “esizini elikhulu.” (IsAm. 7:9, 14) Siyaqiniseka ukuthi uJehova uzobasindisa! w24.02 5-6 ¶13-14

NgeLesine, Oktoba 9

Ningawucimi umlilo wommoya.​—1 Thes. 5:19.

Singenzani nasizakufumana umoya ocwengileko? Singathandaza, sifunde iliZwi lakaZimu eliphefumulelweko, sizihlanganise nehlangano enqotjhiswa mumoyakhe. Ukwenza njalo kuzosisiza silwele ukuba “neenthelo zommoya.” (Gal. 5:22, 23) UZimu umoyakhe uwunikela kwaphela labo abahlala bacabanga okuhlwengileko begodu baziphatha kuhle. Angekhe aragele phambili asinikela umoyakhe nange silokhu sicabanga izinto ezingakahlwengeki besizenze. (1 Thes. 4:7, 8) Bona sifumane umoya ocwengileko kufuze “singazideleli iimphorofido.” (1 Thes. 5:20) Evesineli ibizo elithi, “iimphorofido” litjho imilayezo uJehova asinikela yona ngomoyakhe, kuhlanganisa imilayezo yelanga lakaJehova nokurhaba kwesikhathi esiphila kiso. Asicabangi bona ilanga lakaJehova namkha i-Arimagedoni angekhe ifike esikhathini sethu. Kunalokho, sitjengisa ukuthi sililindele sihlala silikhumbula ngokuthi sibe majadu “ezenzweni zokuzinikela kuZimu.”​—2 Pit. 3:11, 12. w23.06 12 ¶13-14

NgeLesihlanu, Oktoba 10

Ukusaba uJehova kukuthoma kokuhlakanipha.​—IzA. 9:10.

Khuyini okufuze siyenze njengamaKrestu lokha nakuvela iinthombe zomseme singakalindeli kusisetjenziswa sethu se-elekthroniki? Kufuze singaziqali. Kuzokuba lula ukwenza lokho nasikhumbula ukuthi into eqakathekileko kubulunga ubuhlobo bethu noJehova. Ngitjho neenthombe ezingabonakala zingasingezomseme kwabanye, zingavusa iimfiso zomseme. Kubayini kufuze sizibalekele? Ngombana asifuni ukucabanga ukwenza nanyana yini esilapheleko. (Mat. 5:28, 29) U-David umdala we-Thailand uthi: “Ngiyazibuza: ‘Ngitjho nanyana iinthombezi zingasingezomseme, uJehova uzokuthaba na nakangibona ngizibukela?’ Ukucabanga okunje kuyangisiza ngikghone ukwenza iinqunto ezihlakaniphileko.” Ukusaba ukwenza nanyana yini ezokwenza uJehova angathabi, kuzosisiza sithathe iinqunto ezihlakaniphileko. Ukusaba uZimu “kukuthoma kokuhlakanipha.” w23.06 23 ¶12-13

NgoMgqibelo, Oktoba 11

Khambani bantu bami ningene ngeenkumbeni zenu zangaphakathi.​—Isa. 26:20.

“Iinkumba ezingaphakathi“ zingaqalisela emabandlenethu. Hlangana nesizi elikhulu uJehova uthembisa ukuthi uzosivikela nasiragela phambili simlotjha ngobunye nabafowethu nabodadwethu. Nje-ke kufuze sisebenze budisi nje bona sithande abafowethu nabodadwethu, singagcini ngokubabekezelela kwaphela. Ukusinda kwethu kungenzeka kuzokuya ngalokho! “Ilanga elikhulu lakaJehova” lizokuba budisi kibo boke abantu. (Zef. 1:14, 15) Abantu bakaJehova nabo bazokutlhaga. Kodwana nasizilungiselela nje, sizokukghona ukwehlisa umoya, sisize nabanye. Sizokukghona ukukghodlhelela nanyana ngiziphi iintjhijilo esiqalana nazo. Abafowethu nabodadwethu nabatlhagako sizokwenza koke okusemandlenethu bona sibasize ngokuba nesirhawu kibo sibanikele abakutlhogako. Nange sifunda ukuthanda abafowethu nabodadwethu nje, sizobathanda nesikhathini esizako. UJehova uzosibusisa ngokuphila okungapheliko ephasini lapho zoke iinhlekelele nesizi kungekhe kusakhunjulwa khona.​—Isa. 65:17. w23.07 7 ¶16-17

NgoSondo, Oktoba 12

[UJehova] uzonenza niqine, uzonenza nibe namandla, uzonibeka esisekelweni esiqinileko.​—1 Pit. 5:10.

Kanengi iliZwi lakaZimu lihlathulula amadoda athembekileko njenganamandla. Kodwana amadoda la akhange azizwe anamandla ngaso soke isikhathi. Ngokwesibonelo, kezinye izenzakalo iKosi uDavida yazizwa“iqine njengentaba” kodwana kezinye yazizwa “ithukiwe.” (Rhu. 30:7) Nanyana umoya kaZimu wanikela uSamsoni amandla amakhulu, bekalemuka ukuthi ngaphandle kwamandla avela kuZimu “bekazokuphelelwa mamandla afane nawo woke amanye amadoda.”(Hlul. 14:5, 6; 16:17) NguJehova owanikela amadoda athembekileko la amandla. Umpostoli uPowula walemuka ukuthi naye utlhoga amandla avela kuJehova. (2 Kor. 12:9, 10) Bekanemiraro yepilo. (Gal. 4:13, 14) Ngezinye iinkhathi bekuba budisi bona enze izinto ezilungileko. (Rom. 7:18, 19) Ngezinye iinkhathi bekazizwa athukiwe. (2 Kor. 1:8, 9) Nanyana kunjalo, uPowula nakabogabogako bekaba namandla. Njani? UJehova wanikela uPowula amandla awatlhogako. Wamqinisa. w23.10 12 ¶1-2

NgoMvulo, Oktoba 13

UJehova ubona okusehliziyweni.​—1 Sam. 16:7.

Nange ngezinye iinkhathi sizizwa singasililitho, kufuze sikhumbule ukuthi uJehova nguye osidosele kuye. (Jwa. 6:44) Ubona okuhle kithi, okungenzeka thina asikuboni begodu wazi iinhliziyo zethu. (2 Kron. 6:30) Yeke singamthemba nakathi siligugu. (1 Jwa. 3:19, 20) Ngaphambi kobana sifunde iqiniso, abanye bethu kungenzeka besenza izinto ezisenza sizizwe simlandu. (1 Pit. 4:3) Abanye abalotjha uJehova ngokuthembeka, kungenzeka nabo balwisana nokubogaboga okufanako. Inga-kghani nawe ngezinye iinkhathi uzizwa kwanga uJehova angeze akulibalela? Nange kunjalo, kwanga ungaduduzeka ngokwazi ukuthi abantu bakaJehova abathembekileko nabo bebazizwa ngendlela efanako. Ngokwesibonelo, umpostoli uPowula wazizwa agandeleleke khulu nakacabanga ngokumbi akwenzileko. (Rom. 7:24) UPowula besele atjhugulukile bewabhajadiswa. Nanyana kunjalo, bekaziqala “njengomncani ebapostolini” begodu aziqala njengesoni “esikhulu.”​—1 Kor. 15:9; 1 Thim. 1:15. w24.03 27 ¶5-6

NgeLesibili, Oktoba 14

Balahla indlu kaJehova.​—2 Kron. 24:18.

Esinye isifundo esisifundako esiquntweni esimbi seKosi uJowatjhi kukuthi kufuze sikhethe abangani abathanda uJehova nabafuna ukumthabisa. Abanganabo bazosisiza senze izinto ezihle. Singaba bangani nabantu abadala namkha abancani kunathi. Khumbula ukuthi uJowatjhi bekamncani khulu kunomnganakhe uJehoyada. Malungana nabangani obakhethako, zibuze: ‘Kghani bayangisiza bona ngiqinise ukholwa kwami kuJehova? Kghani bayangikhuthaza ukuthi ngiphile ngemithethokambiso kaZimu? Kghani bayakhuluma ngoJehova nangamaqiniswakhe aligugu? Kghani bayayihlonipha imithethokambiso kaZimu? Kghani bangitjela lokhu engifuna ukukuzwa namkha banesibindi sokungitjela lokha nangilahlekako?’ (IzA. 27:5, 6, 17) Nange abangani bakho bangamthandi uJehova, awubatlhogi. Kodwana nangabe unabangani abathanda uJehova, bambelela kibo, bazokuba lisizo khulu kuwe.​—IzA. 13:20. w23.09 9-10 ¶6-7

NgeLesithathu, Oktoba 15

Ngingu-Alfa no-Omega.​—IsAm. 1:8.

U-alfa liledere lokuthoma ema-alfabhethini wesiGirigi begodu u-omega liledere lamaswaphela. Ngokusebenzisa amezwi athi “u-Alfa no-Omega,” uJehova bekatjengisa ukuthi nakenza into uyayenza bekayiqede. UJehova wathi: “Belethani nande, nizalise iphasi benilibuse.” (Gen. 1:28) UJehova nakenza njalo kuhlekuhle bekathi “Alfa.” Wawutjho ngokukhanyako umnqophwakhe: Bekuzokufika isikhathi lapho iinzukulwana zaka-Adamu no-Eva ezilalelako ezinganasono zizokuzalisa iphasi zilenze libe yipharadesi. Umnqophwakhe nasele uzalisekile kuzokuba ngasuthi uthi, “Omega.” Ngemva kokuqedwa kokudalwa “kwezulu nephasi nakho koke okukilo,” uJehova wanikela isiqinisekiso. Waqinisekisa ukuthi angeze abhalelwe kuzalisa umnqophwakhe ngabantu nangephasi. Umnqophwakhe ukuzokuzaliseka ngokupheleleko ngelanga lekhomba.​—Gen. 2:1-3. w23.11 5 ¶13-14

NgeLesine, Oktoba 16

Lungisani indlela kaJehova! Yenzelani uZimu indlela ekulu, enqophileko ekhamba hlangana nerhalawumba.​—Isa. 40:3.

Indlela engokomfanekiso esuka eBhabhiloni iya kwa-Israyeli beyingathatha iinyanga ezine kodwana uJehova wathembisa ukususa iinqabo ebezizobakhandela ukuthi babuyele emuva. AmaJuda athembekileko bekazi ukuthi azokuzuza khulu ngokubuyela kwa-Israyeli ukudlula izinto azitjhiyileko. Isibusiso esikhulu ebewazosifumana sihlanganisa ukulotjha kwawo. Belingekho ithempeli lakaJehova eBhabhiloni. Bekungana-aldara ama-Israyeli ebewanganikela kilo imihlatjelo ebeyifunwa mThetho kaMosi begodu bekunganamphristi ohleliweko bona anikele imihlatjelo leyo. Godu bekunabantu abanengi edorobheneli ebebalotjha abozimu bamala ukudlula labo ebebahlonipha uJehova nemithethwakhe. Nje-ke iinkulungwana zamaJuda ezithanda uJehova, beziqale phambili ekubuyeleni enarhenawo lapho zizokubuyisela khona ukulotjha okuhlwengileko. w23.05 14-15 ¶3-4

NgeLesihlanu, Oktoba 17

Ragelani phambili nikhamba njengabantwana bokukhanya.​—Efe. 5:8.

Sitlhoga umoya ocwengileko kaZimu ukuthi siragele phambili “siziphatha njengabantwana bokukhanya.” Kubayini? Kungebanga lokuthi akusilula ukuhlala sihlwengile ephasini eliziphatha kumbeli. (1 Thes. 4:3-5, 7, 8) Umoya ocwengileko ungakghona ukusisiza sihlule ukucabanga kwephasi kuhlanganise neembonwalo ephikisana nendlela uZimu acabanga ngayo. Umoya ocwengileko ungabuya usisize sikghone ukuveza “yoke imihlobo yobuhle.” (Efe. 5:9) Enye indlela yokufumana umoya ocwengileko kukuthi siwuthandazele. UJesu wathi uJehova “uzokunikela umoyakhe ocwengileko labo abambawako.” (Luk. 11:13) Nasidumisa uJehova ndawonye ebandleni lobuKrestu sifumana umoya ocwengileko. (Efe. 5:19, 20) Umoya kaZimu ocwengileko uzosisiza siphile ngendlela ethabisa uZimu. w24.03 23-24 ¶13-15

NgoMgqibelo, Oktoba 18

Ragelani phambili nibawa, nizakuphiwa; ragelani phambili nifuna, nizakufumana; ragelani phambili nikokoda, nizakuvulelwa.​—Luk. 11:9.

Inga-kghani utlhoga ukubekezela? Nakunjalo kuthandazele khudlwana. “Ukubekezela ngesinye seenthelo zomoya. (Gal. 5:22, 23) Nje-ke singathandazela umoya ocwengileko, sibawe uJehova asisize sibe neenthelo zawo. Nasiqalene nobujamo obulinga ukubekezela kwethu, “siragela phambili sibawa” umoya ocwengileko bona usisize sibekezele. (Luk. 11:13) Singabawa uJehova asisize sibone izinto ngendlela azibona ngayo. Ngemva kokuthandaza, kufuze senze koke okusemandlenethu bona sihlale sibekezela qobe langa. Nasiragela phambili sithandazela ukubekezela begodu silinge ukukutjengisa, uJehova uzosisiza sibekezele khudlwana ngitjho nanyana besingasi babantu ababekezelako phambilini. Kuyasiza nokucabangisisa ngeembonelo eziseBhayibhelini. IBhayibheli lineembonelo ezinengi zabantu abebabekezela. Ngokucabangisisa ngeembonelwezi singafunda ukuthi singakutjengisa njani ukubekezela. w23.08 22 ¶10-11

NgoSondo, Oktoba 19

Niphosele amanedenu bona nibambe iinhlambi.​—Luk. 5:4.

UJesu waqinisekisa umpostoli uPitrosi ukuthi uJehova uzomtlhogomela. Ngemva kokuvuswa kwakaJesu, wenzela uPitrosi nabanye abapostoli enye ikarisomraro yokubamba iinhlambi. (Jwa. 21:4-6) Akunakuzaza ukuthi ikarisomraro le yaqinisekisa uPitrosi ukuthi uJehova angakghona ukumnikela nanyana yini ayitlhogako. Kungenzeka abapostoli bakhumbula amezwi kaJesu avela kuJehova athi uzokutlhogomela labo “abafuna umBuso qangi.” (Mat. 6:33) Ngokuvumelana namezwi lawo uPitrosi wenza umsebenzi wokutjhumayela weza qangi ekuphileni kwakhe ingasi irhwebo lokuthiya iinhlambi. Watjhumayela ngesibindi ngelanga lePentekoste laka-33 C.E., asiza iingidi zabantu bona zamukele iindaba ezimnandi. (IzE. 2:14, 37-41) Ngemva kwalokho, wasiza abantu beSamariya nabantu abangasimaJuda ukuthi bamukele uKrestu. (IzE. 8:14-17; 10:44-48) Siyaqiniseka bona uJehova wasebenzisa uPitrosi ngendlela enamandla ukuletha yoke imihlobo yabantu ebandleni. w23.09 20 ¶1; 23 ¶11

NgoMvulo, Oktoba 20

Nangabe aningitjeli ibhudango lami nokuthi litjho ukuthini, nizokuhlahlelwa nibe ziintokana.​—Dan. 2:5.

Iminyaka emibili ngemva kokuthi abantu beBhabhiloni batjhabalalise iJerusalema, iKosi uNebukadinetsari yaba nebhudango elithusako lesithombe esikhulu. Yathusela ngokuthi izokubulala woke amadoda ahlakaniphileko kuhlanganise noDanyela nange bangayitjeli ngebhudango layo nehlathululo yakhona. (Dan. 2:3-5) Kwatlhogeka bona uDanyela athathe igadango msinyana ngombana nakangenzi njalo abantu abanengi bebazokuhlongakala. “Waya ekosini wayibawa bona imnikele isikhathi sokuyihlathululela ibhudango layo.” (Dan. 2:16) Lokho bekutlhoga isibindi nokukholwa. IBhayibheli alitjho bonyana uDanyela khewahlathulula amabhudango ngaphambilini. Wabawa abangani bakhe, “ukuthi bathandazele bona uZimu wezulwini abarhawukele malungana nefihlo le.” (Dan. 2:18) UJehova wayiphendula imithandazo leyo. Ngesizo lakaJehova, uDanyela wakghona ukuhlathulula ibhudango lakaNebukadinetsari. UDanyela nabangani bakhe akhenge bahlongakale. w23.08 3 ¶4

NgeLesibili, Oktoba 21

Okghodlhelele bekwaba sekupheleni uzokusindiswa.​—Mat. 24:13.

Cabanga ngalokho esingakuzuza nasibekezelako. Nasibabantu ababekezelako, siyathaba begodu siba nomoya ophasi. Ukubekezela kungasisiza sihlale siphile kuhle ngokomkhumbulo nemzimbeni. Nasibekezelela abanye, sithabela ukuba nobuhlobo obuhle nabo. Ibandla lethu liba nobunye. Nange kunomuntu osisilingako angekhe sirhabele ukukwata besenze indaba leyo ibe yikulu. (Rhu. 37:8; IzA. 14:29) Ngaphezu kwalokho, silingisa uBabethu wezulwini begodu sitjhidela kuye. Ukubekezela bubuntu obuhle obusizuzisa soke! Akusilula ukubekezela ngaso soke isikhathi kodwana ngesizo lakaJehova, singakghona ukuragela phambili silwela ukuba nobuntobu. Njengombana silinde ngokubekezela iphasi elitjha, singaqiniseka ukuthi “ilihlo lakaJehova liqale abamsabako, labo abalindele ithando lakhe.” (Rhu. 33:18) Kwangathi soke singazimisela ukuragela phambili simbatha ukubekezela. w23.08 22 ¶7; 25 ¶16-17

NgeLesithathu, Oktoba 22

Ukukholwa nakukodwa tere, kunganamisebenzi, kufile.​—Jak. 2:17.

UJakopo waveza ukuthi indoda leyo ithi iyakholwa kodwana iphi imisebenzi ekhambisana nakho? (Jak. 2:1-5, 9) UJakopo ukhulume ngomuntu obona ‘umfowabo namkha udadwabo anganazambatho namkha ukudla’ kodwana angamsizi. Nanyana umuntu loyo athi uyakholwa, izenzo zakhe bezingakufakazeli lokho, nje-ke ukukholwa kwakhe bekulilize. (Jak. 2:14-17) UJakopo wakhuluma ngoRarhabi njengesibonelo somuntu owatjengisa ukukholwa kwakhe ngezenzo. (Jak. 2:25, 26) Wezwa ngoJehova begodu walemuka ukuthi usekela ama-Israyeli. (Jotj. 2:9-11) Watjengisa ukukholwa kwakhe ngezenzo, wavikela iinhloli ezimbili zakwa-Israyeli, lokha ukuphila kwazo kusengozini. Ngebanga lalokho, umfazi onesono lo nongasimIsrayeli kwathiwa ulungile, njengo-Abrahama. Isibonelo sakhe sigandelela ukuqakatheka kokutjengisa ngezenzo zethu ukuthi siyakholwa. w23.12 5-6 ¶12-13

NgeLesine, Oktoba 23

Kwangathi ningaba nemirabhu eqinileko, nidzimelele esisekelweni.—Efe. 3:17.

Njengombana simaKrestu, asifuni ukuzwisisa kwaphela amaqiniso asisekelo weBhayibheli. Ngesizo lomoya kaZimu ocwengileko, sizimisela ukufunda “ngitjho nezinto ezidephileko zakaZimu.” (1 Kor. 2:9, 10) Kubayini ungathomi ukwenza iprojekthi yesifundo somuntu mathupha ezokwenza utjhidele eduze noJehova? Ngokwesibonelo, ungahlolisisa ukuthi watjengisa njani bona uyabathanda abantu bakhe esikhathini esidlulileko nokuthi lokho kutjengisa njani ukuthi nawe uyakuthanda. Ungafunda nangokuthi uJehova bekafuna ama-Israyeli amlotjhe njani begodu umadanise nendlela afuna simlotjhe ngayo namhlanjesi. Namkha ungafunda ngemininingwana engeneleleko yeemphorofido uJesu azizalisa ekuphileni kwakhe nemsebenzinakhe wokutjhumayela. Kungakuthabisa khulu ukufunda ngeenhloko ezinjengalezi usizwa yi-Watch Tower Publications Index namkha Ithulusi Lokurhubhulula LaboFakazi BakaJehova. Ukufunda iBhayibheli ngokungeneleleko kungakuqinisa bekukusize “ufumane ilwazi ngoZimu.”​—IzA. 2:4, 5 w23.10 18-19 ¶3-5

NgeLesihlanu, Oktoba 24

Ngaphezu kwakho koke, thandanani khulu ngombana ithando ligubuzesa izono ezinengi.​—1 Pit. 4:8.

Ibizo uPitrosi alisebenzisako elithi “khulu” lingatjho “ukuthabulula.” Ingcenye yesibili yeveseli ihlathulula ukuthi khuyini esizoyenza nasithandana khulu. Nasithandana khulu lokho kwenza sigubuzese imitjhapho yabafowethu. Lokho singakufanisa ngendlela le: Sibamba ithando ngezandla zethu ezimbili, ngasuthi sibambe itjhila elikhulu, silithabulule beligubuzese isono ingasi sinye, namkha ezimbili kodwana “izono ezinengi.” “Ukugubuzesa” yihlathululo etjho ukulibalela. Njengombana itjhila lingakghona ukugubuzesa ibala, nethando lingagubuzesa ukubogaboga nemitjhapho yabanye. Ithando esinalo ngabanye kufuze liqine nasizakulibalela imitjhapho yabafowethu nabodadwethu nanyana lokho kungaba budisi ngezinye iinkhathi ukukwenza. (Kol. 3:13.) Nange silibalela abanye sitjengisa ukuthi ithando lethu liqinile nokuthi sifuna ukuthabisa uJehova. w23.11 11-12 ¶13-15

NgoMgqibelo, Oktoba 25

UTjhafani wathoma ukuyifunda phambi kwekosi.​—2 Kron. 34:18.

IKosi uJosiya nayineminyaka ema-25, yathoma ukuvuselela ithempeli. Hlangana nomsebenzi loyo, kwafunyanwa “incwadi yomThetho kaJehova owadluliswa ngoMosi.” Ikosi nayizwa lokho okutjhiwo yincwadi le, yenza amatjhuguluko khonokho bona ilalele lokho ebekutloliwe. (2 Kron 34:14, 19-21) Kghani ungathanda ukufunda iBhayibheli qobe? Nangabe sele uthomile, kghani uyakuthabela? Kghani uwatlola phasi amavesi angakusiza? Nakaneminyaka engaba ma-39, wenza umtjhapho owambangela bona afe. Wazithemba yena kunokobana abawe isinqophiso kuJehova. (2 Kron. 35:20-25) Kunesifundo esingasifunda la. Akunandaba ukuthi sibadala kangangani namkha sesinesikhathi eside kangangani sifunda iBhayibheli, kufuze siragele phambili sifuna uJehova. Lokho kuhlanganisa ukuthandaza qobe sifuna iseluleko sakhe, ukufunda iliZwi lakhe nokuzuza eselulekweni esisifumana emaKrestwini avuthiweko. Nasenza njalo, angekhe kube bulula bona senze imitjhapho emikhulu begodu sizokuhlala sithabile.​—Jak. 1:25. w23.09 12 ¶15-16

NgoSondo, Oktoba 26

UZimu ulwisana nabazikhakhazisako kodwana ubenzela umusa omkhulu abathobekileko.​—Jak. 4:6.

IBhayibheli likhuluma ngabafazi abanengi ebebathanda uJehova begodu bamlotjha. “Bebalinganisela emikghwenabo” begodu “bathembekile ezintweni zoke.”(1 Thimothi 3:11) Ukungezelela kilokho, abodade bangafumana iimbonelo emabandleni abakiwo zabafazi abamaKrestu abavuthiweko abangabalingisa. Bodadwethu abasese batjha, inga-kghani kukhona abodade enibaziko abasibonelo esihle eningasilingisa? Qalani ubuntu babo obuhle. Ngemva kwalokho, cabangani ngokuthi ningabulingisa njani. Bona ube mKrestu ovuthiweko kufuze uthobeke. Nange umfazi athobekile, uzokuthabela itjhebiswano elihle noJehova nabanye abantu. Ngokwesibonelo, umfazi othanda uJehova ngokuzithoba ukhetha ukusekela ikambisolawulo yobuhloko ebekwe nguBabakhe wezulwini. (1 Kor. 11:3) Ikambisolawulo leyo isebenziseka ngendlela ekhethekileko ebandleni nelungiselelweni lomndeni. w23.12 18-19 ¶3-5

NgoMvulo, Oktoba 27

Amadoda kufuze athande abafazi bawo njengemizimbawo.​—Efe. 5:28

UJehova ulindele ukuthi indoda ithande umkayo beyimtlhogomele ngalokho akutlhogako, ngamazizo nangetjhebiswano lakhe noJehova. Ukuba nekghono lokucabanga, ukuhlonipha abodade nokuthembeka, kuzokusiza emtjhadweni. Uzabe ukulungele khudlwana ukudlala indimakho njengendoda nehloko yomndeni. Khuyini ongayifunda kuJehova ngokuba ngubaba omuhle? (Efe. 6:4) UJehova watjela iNdodanakhe uJesu ukuthi uyayithanda begodu uyayamukela. (Mat. 3:17) Nangabe ungubaba, qiniseka ukuthi uhlala ubatjela abantwabakho ukuthi uyabathanda. Babuke ngezinto ezihle abazenzako. Abobaba abalingisa isibonelo sakaJehova basiza abentwababo ukuthi nabakhulako babe madoda nabafazi abamaKrestu avuthiweko. Ungazilungiselela nje ukuthwala umthwalo loyo ngokuthi utlhogomele amalunga wondenakho newebandleni ngethando nokufunda ukubatjela ukuthi uyabathanda nokuthi uyabathokoza.​—Jwa. 15:9. w23.12 28-29 ¶17-18

NgeLesibili, Oktoba 28

[UJehova] nguye okuvikelako ngeenkhathi zoke.​—Isa. 33:6.

Njengabantu bakaJehova abathembekileko, siqalana nobujamo obubudisi nokugula njengawo woke umuntu. Kungafuze godu sikghodlhelele ukuphikiswa nokuhlunguphazwa babantu abangamthandiko uZimu. Nanyana uJehova angasivikeli ezintweni ezibudisezi kodwana uthembisa ukusisiza. (Isa. 41:10) Ngesizo lakhe singahlala sithabile, senze iinqunto ezihle besihlale sithembekile kuye nanyana siqalene nobujamo obubudisi khulu. UJehova uthembisa ukusinikela lokho iBhayibheli elikubiza ngokuthi “ukuthula kwakaZimu.” (Flp. 4:6, 7) Ukuthulokhu kufumaneka ngebanga lobuhlobo obuligugu esinabo noJehova. Ukuthulokhu “kudlula koke ukuzwisisa,” kuthabisa ukudlula nanyana yini esingayicabanga. Kghani ukhe wathandaza kwathi ngemva kwalokho wazizwa wehlise umoya? Wazizwa ngendlela le ngombana wafumana “ukuthula kwakaZimu.” w24.01 20 ¶2; 21 ¶4

NgeLesithathu, Oktoba 29

Dumisa uJehova mphefumulwami; koke okungaphakathi kwami akudumise igama lakhe elicwengileko.​—Rhu. 103:1.

Ukuthanda uZimu kwenza abantu abathembekileko badumise igama lakhe ngokusuka ehliziyweni. IKosi uDavida beyizwisisa ukuthi ukudumisa igama lakaJehova kufana nokudumisa uJehova ngokwakhe. Nasizwa igama elithi Jehova, sicabanga ngomuntu anguye, ngobuntu bakhe nangezenzo zakhe ezihle. UDavida bekafuna ukucwengisa nokudumisa igama lakaYise. Bekafuna ukwenza lokho “ngomphefumulwakhe” woke, okutjho ihliziyo epheleleko. NamaLevi enza okufanako, adosa phambili ekudumiseni igama lakaJehova. Ngokuthobeka, avuma ukuthi amezwawo angekhe alidumisa ngokwaneleko igama elicwengileko lakaJehova. (Nerh. 9:5) Siyaqiniseka bona ukuthobeka nokudumisa uJehova okunje kwayithabisa khulu ihliziyo kaJehova. w24.02 9 ¶6

NgeLesine, Oktoba 30

Ngezinga esesithuthuke ngalo, asirageleni phambili nokukhamba ngokuhlelekileko endleleni efanako le.​—Flp. 3:16.

UJehova angekhe akuqale njengomuntu ohlulekileko ngebanga lokuthi akhenge ukghone ukufikelela umnqophwakho. (2 Kor. 8:12) Qala ukuhluleka kwakho njengento ongafunda kiyo. Hlala ukukhumbula lokho okufikeleleko. IBhayibheli lithi, “uZimu akasimumbi bona angakhohlwa umsebenzenu.” (Heb. 6:10) Nathi akukafuzi sikhohlwe. Cabanga ngeminqopho osele uyifikelele—kungaba kukuba nobungani noJehova, ukukhuluma ngaye nabanye namkha ukubhabhadiswa. Njengombana ukghonile ukuthuthuka bewafikelela iminqophwakho yokuthuthukisa ubuhlobo bakho noJehova ngaphambilini, ungakghona ukufikelela umnqopho ozibekele wona nje. Ngesizo lakaJehova, ungakghona ukufikelela umnqophwakho. Njengombana uragela phambi usebenzela ukufikelela umnqophwakho wokuthuthukisa ubuhlobo bakho noJehova, kuthabele ukubona indlela uJehova akusiza nakubusisa ngayo njengombana uraga nomnqophwakho. (2 Kor. 4:7) Nawungalahli itewu uzokufumana iimbusiso ezinengi khulu.​—Gal. 6:9. w23.05 31 ¶16-18

NgeLesihlanu, Oktoba 31

UBaba ngokwakhe uyanithanda ngombana ningithandile nakholwa ukuthi ngize njengomjameli kaZimu.​—Jwa. 16:27.

UJehova ufuna iindlela angatjengisa ngazo abantu bakhe ukuthi uyabathanda nokuthi bayamthabisa. ImiTlolo itjengisa iinkhathi ezimbili lapho atjela khona uJesu ukuthi uyiNdodanakhe ayithandako nayamukelako. (Mat. 3:17; 17:5) Ungathanda ukuzwa uJehova akuqinisekisa ukuthi uyakuthanda? UJehova akakhulumi nathi asezulwini kodwana ukhuluma nathi ngeliZwi lakhe. “Nasizwa” amezwi uJesu awatjela abafundi bakhe, kuba ngasuthi sizwa uJehova akhuluma nathi. UJesu wabulingisa ngokupheleleko ubuntu bakaYise. Yeke, nasifunda ukuthi uJesu wabathokoza abalandeli bakhe abanesono, singacabanga ukuthi uJehova utjho lokho kithi. (Jwa. 15:9, 15) Ukuqalana neentjhijilo akutjho ukuthi uJehova akasasithandi. Kunalokho, sinethuba lokutjengisa uJehova ukuthi siyamthanda nokuthi simthemba kangangani.​—Jak. 1:12. w24.03 28 ¶10-11

    Iincwadi ZesiNdebele (2008-2026)
    Phuma
    Ngena
    • IsiNdebele
    • Yabelana
    • Okunyulako
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imibandela
    • Iinkambiso Zokubulunga Ifihlo
    • Ukuhlelwa Kwemininigwanakho Eyifihlo
    • JW.ORG
    • Ngena
    Yabelana