ISIHLOKO SAMA-40
INGOMA 111 Amabanga Asenza Sithabe
UJehova ‘Ulithabo Lethu Elikhulu’
“ Ngizokuza . . . kuZimami, ithabo lami elikhulu.”—RHU. 43:4.
OKUSESIHLOKWENESI
Sizokucoca ngokuthi khuyini engasenza singathabi nokuthi khuyini esingayenza bona sithabe godu.
1-2. (a) Namhlanjesi abantu abanengi bazizwa njani? (b) Sizokucoca ngani esihlokwenesi?
NAMHLANJESI abantu bangenza nanyana yini bona bafumane ithabo. Ngaphezu kwemizamo abayenzako, abalifumani ithabo. Abantu abanengi badanile begodu banomuzwa wokuthi izinto angekhe zibalungele. Abantu bakaJehova nabo ngezinye iinkhathi bazizwa njalo. Ngebanga lokuthi siphila “emihleni yokuphela,” silindele ukuqalana nemiraro ‘okubudisi ukuqalana nayo.’—2 Thim. 3:1.
2 Esihlokwenesi, sizokucoca ngezinto ezingasiqedela ithabo nokuthi singalifumana njani godu ithabo lethu. Kokuthoma, kufuze sazi ukuthi uyini uMthombo wethabo lamambala.
UMTHOMBO WETHABO LAMAMBALA
3. Indalo isifundisani ngoJehova? (Qala neenthombe.)
3 UJehova uhlala athabile begodu ufuna nathi sithabe. Nje-ke akusirari ukuthi ithabo lakhe silibona ezintweni azidalileko. Ngokwesibonelo siyathaba nasibona iphasi lethu elihle, imibala emihle esiyibonako, iinlwana nazidlalako nokudla okunengi okumnandi. Kwamambala uZimu ufuna sikuthabele ukuphila.
Baby elephant: Image © Romi Gamit/Shutterstock; penguin chicks: Vladimir Seliverstov/500px via Getty Images; baby goats: Rita Kochmarjova/stock.adobe.com; two dolphins: georgeclerk/E+ via Getty Images
Iinlwana ezidlala kamnandi zitjengisa ithabo lakaJehova (Funda isigaba 3)
4. (a) UJehova ukghona njani ukuhlala athabile naphezu komtlhago awubona ephasini? (b) Ngisiphi isipho uJehova asiphe sona? (IRhubo 16:11)
4 Nanyana uJehova ‘anguZimu othabako’ uyabubona boke ubuhlungu nomtlhago osephasini. (1 Thim. 1:11) Nanyana kunjalo, akavumeli izintwezo zimqedele ithabo. Uyazi ukuthi boke ubuhlungu ngebesikhatjhana begodu sekalibekile ilanga lokubuqeda. Ukghodlhelela ngesineke bona lifike ilanga lokuqeda boke ubuhlungu nokutlhaga ngokungapheliko. Okwanje, uJehova uyazwisisa ukuthi siqalene nani begodu ufuna ukusisiza. Usisiza njani? Ngokusipha ithabo. (Funda iRhubo 16:11.) Tjheja ukuthi uJehova wamnikela njani uJesu ithabo.
5-6. Kubayini uJesu bekathabile?
5 UJesu mumuntu othabe khulu owabunjwa nguJehova. Kubayini? Cabanga ngamabanga amabili. (1) ‘Umfanekiso kaZimu ongabonakaliko’ naye ufana noYise, kungebangelo athabile begodu ukghona ukulingisa kuhle ubuntu bakaYise ngayo yoke indlela. (Kol. 1:15) (2) UJesu wahlala isikhathi esinengi noYise, uMthombo wethabo.
6 UJesu bekahlala athabela ukwenza nanyana yini uYise ebekathi ayenze. (IzA. 8:30, 31; Jwa. 8:29) Ngebanga lokuthembeka kwakhe wafumana umusa begodu wamukelwa nguJehova.—Mat. 3:17.
7. Singalifumana njani ithabo lamambala?
7 Singafumana ithabo lamambala ngokutjhidela kuJehova, uMthombo wethabo. Nasizipha isikhathi sokufunda ngoJehova nokumlingisa, sizokuthaba khulu. Ukwenza intando kaZimu nokwazi ukuthi uyasamukela kuzosithabisa.a (Rhu. 33:12) Kuthiwani nange ngezinye iinkhathi sizizwa siphelelwa lithabo? Kghani lokho kutjho ukuthi uJehova akasathabi ngathi? Awa. Ngebanga lokuthi sinesono, uJehova uyazwisisa ukuthi ngezinye iinkhathi sizwa ubuhlungu, sidane begodu sigandeleleke. (Rhu. 103:14) Okwanje khesibone ukuthi khuyini engasenza singathabi nokuthi khuyini esingayenza bona sithabe godu.
UNGAVUMELI LITHO LIKUQEDELE ITHABO
8. Imiraro esiqalana nayo ekuphileni isithinta njani?
8 Into eqeda ithabo No. 1: Imiraro yokuphila. Kghani uqalene nokuhlunguphazwa, iinhlekelele zemvelo, umtlhago, ukugula namkha ukuluphala? Ukuqalana nemiraro enjalo kungasenza siphelelwe lithabo, khulukhulu nange kunganalitho esingalenza bona sitjhugulule ubujamo bethu. IBhayibheli lithi “ihliziyo ebuhlungu idanisa umoya.” (IzA. 15:13) U-Babis, omdala webandla wahlongakalelwa babelethi bakhe nomfowabo kungakapheli iminyaka emine, uthi: “Ngazizwa ngingedwa begodu bekunganamuntu ongangisiza. Ngezinye iinkhathi, bengizizwa ngigandeleleke khulu ngombana bengifisa ukuba nesikhathi sokuba nababelethi bami nomfowethu ngaphambi kobana bahlongakale kodwana akhenge ngikghone.” Imiraro yokuphila ingasiqeda amandla begodu isitjhiye sidiniwe.
9. Khuyini engasisiza sifumane ithabo godu? (Joromiya 29:4-7, 10)
9 Khuyini engasisiza sifumane ithabo godu? Singathaba nange singalisa ukutshwenyeka ngezinto esingekhe sakghona ukuzitjhugulula kunalokho sithabele izinto esinazo. Iphasi lithuthukisa umbono wokuthi bona sifumane ithabo zoke izinto kufuze zisikhambele kuhle. Akusiliqiniso lokho. Ngokwesibonelo, uJehova watjela amaJuda ebewadingiselwe eBhabhiloni bona amukele indlelawo etja yokuphila enarheni leyo begodu enze koke okusemandlenawo bona athabe nanyana bekubudisi. (Funda uJoromiya 29:4-7, 10.) Kusifundisani lokhu? Linga ukwamukela ubujamo bakho begodu uthokoze ngezinto ezihle ezenzeka ekuphileni kwakho. Khumbula ukuthi uJehova uzokuhlala akusiza. (Rhu. 63:7; 146:5) U-Effie, owavelelwa yingozi yamtjhiya arholophele, uthi: “Ngafumana isizo nesekelo elinengi elivela kuJehova, emndeninami nebandleni. Nje-ke ngalemuka ukuthi nangingalahla ithemba ngizabe ngitjengisa ukungathokozi. Ngifuna ukutjengisa indlela engithokoza ngayo uJehova nabangani ngesizo labo.”
10. Kubayini singathaba nanyana siqalene nemiraro?
10 Singathaba nanyana siqalene nemiraro namkha nakwenzeka izinto ezimbi kithi nemndeninethu.b (Rhu. 126:5) Kubayini? Ngombana ithabo lethu alikadzimeleli ebujamweni esiqalana nabo. U-Maria oliphayona, uthi: “Nawuqalene nemiraro, ukuhlala uthabile akutjho ukuphika indlela ozizwa ngayo. Kunalokho, kutjho ukuthi awukazikhohlwa iinthembiso zakaJehova. UBabethu uzosisiza sivikele ithabo lethu.” Khumbula, nanyana izinto zingaba budisi kangangani nje, yoke imiraro esiqalene nayo ngeyesikhatjhana. Msinyana uJehova uzokususa zoke izinto ezisibangele ukutlhaga nokudana.
11. Isibonelo sakampostoli uPowula sikukhuthaza njani?
11 Kuthiwani nange sithoma ukucabanga ukuthi imirarwethu itjengisa ukuthi uJehova akasasithandi? Ukucabanga ngeenceku zakaJehova ezithembekileko ezaqalana neenkhathi ezibudisi kungasisiza. Cabanga ngesibonelo sakampostoli uPowula. Wakhethwa nguJesu ngokwakhe bona alethe iqiniso “eentjhabeni nemakhosini nebantwaneni bakwa-Israyeli.” (IzE. 9:15) UJesu wanikela uPowula umsebenzi oqakathekileko. Nanyana kunjalo, uPowula bekasesenayo imiraro. (2 Kor. 11:23-27) Kghani iintjhijilo uPowula ebekaqalene nazo bezitjho bona uJehova umlahlile? Awa, akusinjalo! Kunalokho, ukukghona kwakhe ukuzikghodlhelelela bekutjho bona uJehova uyambusisa. (Rom. 5:3-5) Nje cabanga ngobujamo wena oqalene nabo. Ukghodlhelela ngokuthembeka nanyana uqalene neentjhijilo. Yeke ungaqiniseka ngokuthi uJehova uyathaba ngawe.
12. Khuyini engenzeka nange singakghoni ukwenzela uJehova esifuna ukumenzela khona?
12 Into eqeda ithabo No. 2: Ukungakghoni ukwenzela uJehova ofuna okumenzela khona. (IzA. 13:12) Siyamthanda uJehova begodu siyathokoza ngakho koke asenzela khona. Yeke silinga ukucabanga neendlela esingamenzela ngazo okusemandlenethu. Kodwana nange singalinga ukumenzela izinto ubujamo bethu obungasivumeli bona simenzele zona, singazizwa sidanile. (IzA. 17:22) U-Holly oliphayona uthi: “Bengifuna ukuya esiKolweni sabaTjhumayeli beVangeli, ngisize kenye inarha namkha ngibe semsebenzini wokwakha e-Ramapo. Ngadana ubujamo bami nabutjhugulukako, ngangasakghoni ukufikelela umnqopho loyo. Kubuhlungu ukufuna ukwenza izinto kodwana ungakghoni.” Banengi abazizwa ngendlela leyo.
13. Nange ubujamo bethu bungasivumeli bona senze okuthileko, ngimiphi iminqopho esingazibekela yona?
13 Khuyini engasisiza sifumane ithabo godu? Khumbula bona uJehova akakalindeli bona senze okungaphezu kwamandla. Uthatjiswa ngesikghona ukumenzela khona, uJehova uyasithanda ngitjho nanyana singakghoni ukumenzela lokho abanye abakghona ukumenzela khona. UJehova ufuna sazi lapha amandlethu aphelela khona begodu sithembeke. (Mik. 6:8; 1 Kor. 4:2) Unendaba khulu ngalokho esingikho ngaphakathi kunalokho esikwenzako. Alo, kungaba kuhlakanipha na ukulindela bona senze okungaphezu kwalokho uJehova alindele bona sikwenze?c Awa! Yeke nange ubujamo bakho bungakuvumeli bona wenzele uJehova okuthileko, dzimelela kilokho okghona ukukwenza. Ungakhuthaza abantu abatjha namkha usize abantu abalupheleko. Kghani ungazibekela na umnqopho wokukhuthaza umuntu othileko ngokuthi ube naye, umdosele umtato namkha umtlolele umlayezo? UJehova uzokubusisa, uthabe njengombana uzibekela iminqopho ezokuzuzisa abanye begodu ongakghona ukuyenza! Khumbula nokuthi ephasini elitjha sizokuba namathuba angapheliko wokulotjha uJehova ngeendlela eziphuma phambili! U-Holly esikhulume ngaye uthi: “Nangithoma ukuphelelwa mamandla, ngijama kancani ngikhumbule bona ngizokuphila ngokungapheliko. Begodu uJehova uzongisiza ngifikelele eminye iminqopho engizibekele yona ephasini elitjha.”
14. Khuyini okhunye okungasenza singathabi?
14 Into eqeda ithabo No. 3: Ukuthembela emalini namkha kezinye izinto bona sithabe. Abanye abantu basebenzisa amahlelo wethungelelwano lezokuthintana bona bathuthukise ukuthi ithabo lamambala singalifumana nange sizithabisa thina. Abantu bakhuthazwa bona badzimelele ekwenzeni izinto ezibathabisako, ukuthenga nokuvakatjhela ezinye iindawo. Akusikumbi ukuthabela izintwezi. UJehova usidale ngendlela yokuthi sithabele izinto ezihle. Nanyana kunjalo, abantu abanengi bafumene bona izinto ebebacabanga bona zizobenza bathabe, zibathathale ithabo. U-Eva oliphayona uthi, “Nawuphilela ukuzithabisa wena, ayikho into ezokwanelisa.” Nange siphelela ukuthi ngaso soke isikhathi sizithabise thina kwaphela, sizokudana begodu singabi nokwaneliseka.
15. Singafundani eKosini uSolomoni?
15 Singafunda ngomphumela odanisako owaba khona ngesikhathi iKosi uSolomoni ilinga ukusebenzisa isikhathi sayo esinengi bona izithabise yona. Beyifuna ithabo ngokuthi yanelise iimfiso zayo ezinjengokuthabela ukudla okumnandi, ukulalela umbhino nazo zoke izinto imali engazithenga. Kodwana akhenge yaneliseke. Yathi: “Ilihlo alaneliseki ngokubona; indlebe ayidinwa ukuzwa.” (UMtj. 1:8; 2:1-11) Abantu abanengi bacabanga bona nange unemali ungenza nanyana yini oyifunako begodu bacabanga bona uzokuthaba. Kodwana lokho akusilo iqiniso, izintwezo angeze zakunikela ithabo lamambala.
16. Ukusiza abanye kungasenza njani sithabe godu? (Qala neenthombe.)
16 Khuyini engasisiza sifumane ithabo godu? UJesu wasifundisa bona “ukupha kuthabisa khulu ukudlula ukwamukela.” (IzE. 20:35) U-Alekos ongumdala uthi, “Ngilinga ukwenzela abantu okuthileko bona ngibasize. Nangibasizako angisolo ngicabanga ngokuthi mina ngifunani begodu lokho kungenza ngithabe.” Ungabenzelani abanye? Ngokwesibonelo, nange ubona umuntu adanile, linga ukukhuluma naye. Kungenzeka ungakghoni ukumsombululela imiraro aqalene nayo kodwana ungamduduza ngokuthi umlalele ngesineke, ngokuzwelana naye nangokuthi umkhumbuze bona aphosele umthwalwakhe kuJehova. (Rhu. 55:22; 68:19) Ungamsiza nangokuthi umsize azwisise bona uJehova akakamlahli. (Rhu. 37:28; Isa. 59:1) Ungamsiza nangezinto azitlhogako, njengokudla okuphekiweko namkha wenze isikhathi sokuba naye. Mumeme bona niye esimini nobabili lokho kuzomenza athabe. Vuma bona ube lithulusi ezandleni zakaJehova. Ukulinga ukusiza abanye kunokusolo ucabanga ngezinto ezizokuthabisa wena kuzokulethela ithabo lamambala!—IzA. 11:25
Kunokudzimelela kilokho wena okufunako linga ukudzimelela ezintweni ezitlhogwa ngabanye (Funda isigaba 16)d
17. Nawufuna ithabo lamambala khuyini ekufuze uyenze? (IRhubo 43:4)
17 Singathaba kwamambala nange sitjhidela hlanu kwakaBabethu wezulwini. IBhayibheli lisiqinisekisa ngokuthi uJehova ‘ulithabo lethu elikhulu.’ (Funda iRhubo 43:4.) Yeke nanyana yini esiqalana nayo ekuphileni, akukafuzi sisabe. Asihlaleni sidzimelele kuJehova, njengombana aMthombo wethabo elingapheliko!—Rhu. 144:15.
INGOMA 155 Sizokuhlala Sithabile
a Funda ibhoksi elithi, “Fumana Ithabo KuJehova.”
b Bukela Umbiko Wango-2023 Ovela EsiHlopheni EsiBusako #5, ku jw.org.
c Nawufuna ilwazi elingeziweko, funda isihloko esithi, “Zibekele Imigomo Efinyelelekayo, Ujabule” esiThaleni sakaJulayi 15, 2008.
d IHLATHULULO YESITHOMBE: Udadwethu uyaqala efoninakhe bona angathengani kodwana ufumana ithabo lamambala nakathengela udadwethu olupheleko notlhoga isikhuthazo amabhlomu.