Yeka “Otyitumino Tyokankhenda” Tyikuavele Ondundo

“LISAa wapopia okuti okankhenda kovakuatate no nomphange kenthyikile unene komutima.” Lisa ankho ukahi nokupopia etyi tyemukuatesako opo eye motyili. Otyo tyelifwa netyi tyapopile Anne. Wapopile okuti otyipuka tyo tete tyenthyika unene komutima okuatala okuti Onombangi mba Siovaa ovanthu vamwe vena okankhenda. Onomphange ovo vevali pahe vetyihole unene tyokutanga Ombimbiliya nokusokolola, mahi otyipuka tyevehika vali komutima okankhenda.

Oñgeni okukala nokankhenda tyikuatesako vakuetu? Matupopi ovipuka vivali: muetyi tupopia no muetyi tulinga. Konyima atutale ovalie tuna okulinga okankhenda.

“OTYITUMINO TYOKANKHENDA” TYILI KELAKA LIAE

Omukai ukahi nawa wapopiwa mu Provérbios okapitulu 31, watiwa okuti “otyitumino tyo kankhenda tyikahi kelaka liae.” (Pro. 31:26) Otyitumino otyo, otyo tyimukuatesako okuholovona etyi mapopi noñgeni metyipopi. Otyiwa ovohe navo valandule otyitumino otyo pokupopia. Ovohe vetyii okuti okupopila ovana vavo ovipuka vihekahi nawa tyipondola okuvekala omapita. Ine ovohe vakalela vala okukandukila ovana vavo, ovana kamavetavela etyi vapopia. Naina, opo ovana vetavele etyi vapopilwa, ovohe vena okupopia navo nounkhengela.

Tyilinge una ovana tyilinge utupu oñgeni ove upondola okupopia nounkhengela? Omokulandula etyi tyapopia onthele yotete ya Provérbios 31:26 yati: “Tyina ati pokupopia momulungu wae mutunda vala onondunge.” Ngokuti tuesukisa okukoya nawa onondaka, nokunoñgonoka oñgeni matumbupopi. Otyiwa tulipule ñgana: Okuti etyi nahanda okupopia matyinumanesa vakuetu ine matyieta ombembwa? (Pro. 15:1) okulipula ngotyo onondunge.

O Provérbios onkhuavo itupopila okuti: “Onondaka mba una uhasoko nawa tyina apopia mbutoma ngomutunga.” (Pro. 12:18) Tyina tusoka nawa oñgeni etyi tupopia noñgeni tutyipopia tyikalesa vakuetu, matyitukuatesako okukoya umwe nawa etyi matupopi. Tyina tulandula umwe nawa “otyitumino tyokankhenda,” matyitukuatesako okuhapopi ovipuka viehekahi nawa. (Efe. 4:31, 32) Tyina tupopia nounkhengela matyitukuatesako okuyekapo okupopia ovipuka viehekahi nawa atupopi vala evi vikahi nawa. Siovaa waava ongeleka ongwa etyi apamekele omuuli wae Eliya, oandyu Siovaa atumine yapopile nondaka “yahiliya yavova-po.” (1 Reis 19:12) Mahi otyiwa okunoñgonoka okuti okankhenda kakalekeswa vala muevi tupopia, tupu otyiwa okukala nokankhenda no muevi tulinga. Ñgeni ngotyo?

OKUKALA NOKANKHENDA TYIKUATESAKO VAKUETU

Tyina tuhetekela Siovaa katukala vala nokankhenda muevi tupopia, mahi tupu matulingi ovipuka vilekesa okuti tuna nokankhenda. (Efe. 4:32; 5:1, 2) Lisa, tuapopia-le konyima wapopia oñgeni Onombangi mba Siovaa vakala nokankhenda nae. Wati: “Etyi tuapopilwa okuti ankho tuna okutunda meunbo lietu, ovalinepi vamwe vevali onombangi mba Siovaa, nkhele avasipo umwe ovilinga viavo opo veye okutukuatesako. Pomuvo opo ame ankho hililongesa Ombimbiliya.” Otyipuka otyo otyiwa valingilwe atyikuatesako Lisa okunoñgonoka otyili.

Anne, nae tuapopia-le kontyimbi yonthele ei upandula unene okankhenda alingilwe Nonombangi mba Siovaa. Wapopia okuti: “Mokonda yovipuka ovivi ankho ndyilingwa novanthu vehe Nombangi mba Siovaa andyikala omunthu wahayumbu vali onthumbi mu vakuetu. Mahi etyi nelivasa nonombangi mba Siovaa andyilipulu ovipuka ovinyingi. Ankho ndyilupula okuti: ‘Omokonda yatyi vesukila umwe unene naame ñgana?’ Mahi mokonda omunthu ankho undongesa una okankhenda otyo atyinkhuatesako okuveyumba onthumbi.” Ouwa patyi watundililako? Anne wapopia okuti: “Pahe andyihimbika umwe okusuka unene netyi ankho ndyikahi nokulongeswa.”

Tyakuatesako ovo Lisa na Anne otyetyi vomewaneno vevelinga okankhenda. Otyo atyiveavela ondundo yokuhanda okunoñgonoka vali otyili. Okankhenda kovakuatate mewaneno kevekuatesako okunoñgonoka vali Siovaa novanthu vae.

HETEKELA SIOVAA OKALA NOKANKHENDA NAVAKUENYI

Vamwe vetyihole unene okupopia nounkhengela mokonda yovituwa viokotyilongo oku vekulila. Mahi ine tulinga vala ovipuka okutalela opa tuekulila opo ngotyo katukahi nokuhetekela Huku. Tyieleka nomukanda Ovilinga 28:2.

Okankhenda onthele yotyinyango tyononkhono mba Huku. (Gal. 5:22, 23) Ngotyo opo tukale ovana-kankhenda tuesukisa okukuateswako nononkhono mba Huku. Tyina tulinga ngotyo, tupondola okupopia okuti tukahi nokuhetekela Siovaa na Sesusi. Mokonda onthwe tuvanthu va Huku tusuka umwe na vakuetu. Tutyilinga mokonda tuhole Siovaa iya tuhole vakuetu. Okankhenda ketu katuka umwe komutima, nokokunoñgonoka okuti tuapandwa na Siovaa.

OVALIE TUNA OKULINGILA OKANKHENDA?

Tyapepuka okukala nokankhenda na vana vetulinga nawa, na vana onthwe twii nawa. (2 Sam. 2:6) Tyimwe tupondola okulinga okuvepandula. (Kolo. 3:15) Mahi pahe ine tusoka okuti omunthu umwe katokalele okulingwa okankhenda?

Nkhele soka kuetyi: Siovaa waava ongeleka ongwa kokukala nokankhenda okanene, iya ondaka yae itupopila okuti tuna okukala notyituwa otyo otyiwa. Ondaka “okankhenda okanene” yapopiwa unene Movihonekwa vyo Vakilisitau mo Ngeleku. Oñgeni Siovaa etulinga okankhenda?

Soka kovanthu ovanyingi-nyingi Siovaa alingila okankhenda mokuveavela atyiho vesukisa opo vakale nomuenyo. (Mat. 5:45) Atee umwe etyi ankho vehenenoñgonoke Siovaa, muene Siovaa ankho uvelingilale okankhenda. (Efe. 2:4, 5, 8) Mongeleka, soka waava umwe omona wae wongunga ankhile ovanthu. Omu apositulu Paulu wahoneka okuti Siovaa wetuavela otyilikutila tyeyovo mokonda una “okankhenda okanene.” (Efe. 1:7) No ngotyo, mokonda onthue tuvakuankhali iya pamwe tulinga ovipuka vimunumanesa, Siovaa kayekepo okutuhongolela nokutulongesa. Ondongeso yae nondaka yae vikahi “ngombila inyenya.” (Deut. 32:2) Ovipuka ovinyingi Siovaa etulingila okumukondolelavio katutyivilia-le. Iya mwene tyotyili umwe, opo tukakale nomuenyo uhapu mouye omupe tutei umwe vala kokankhenda ka Siovaa. Tyieleka nomukanda 1 Petulu 1:13.

Naina okankhenda ka Siovaa ketufueneka kwee tupu ketulunda okulingilako vakuetu ovipuka oviwa. Iya mokonda onthwe tuehetekela Siovaa tyina tuti pokulingila-ko vakuetu okankhenda kamatukoyo. (1 Tes. 5:15) Tyina ononthiki ambuho tukala nokankhenda navakuetu, matukala ngotupia pomuvo woutalala. Matutyivili okupameka ava tukala navo meumbo lietu, naava tufenda navo, naava tuundapa navo, naava tulongeswa navo kosikola, iya naava tuelitungaila pomaumbo.

Soka ku vamwe mombunga yove nomewaneno upondola okulingila ovipuka oviwa. Moimbuka okuti mewaneno lienyi tyipondola muna vamwe vesukisa okukuateswako movilinga viavo vyo meumbo, nokukevelandela-ko ovipuka vimwe vesukisa. Tupu tyina wamavasi omunthu umwe movilinga viokuiivisa uhanda okukuatesuako wehelisete-sete vali mukuatesako umwe.

Tyetyi tuhetekela Siovaa, evi tupopia nevi tulinga apeho mavilekesa okuti tuhongolelwa ‘notyitumino tyokankhenda.’