Dahme Wiawi Ong Ira?
NOP oh No iei ahd en poasen kaun en kahnimw en Isip riau nan Paipel me iei Mempis oh Depes. Nop (Mempis) dohki mwail 14 pali eir en Cairo, ni keilen Pillap Nile. Kedekedeo, Mempis sohla wia poasen kaun en Isip. Ni tepin senturi 15 B.C.E., No (Depes) wiahla poasen kaun kapw, oh e mih mpen mwail 300 pali eir en Mempis. Nanpwungen wasahn kaudok kan nan Depes iei ehu me ede Karnak, oh dene iei ihmw me keieu laud me wiawihkihda uhr kan. Depes oh iangahki ah imwen kaudok Karnak wiahla wasahn kaudokiong arail koht Amon, me kaun en koht en mehn Isip akan.
Mehnia kokohp nan Paipel me dokedoke Mempis oh Depes? Mahsen en kadeik kohwong Parao en Isip oh arail koht akan, ahpw mehlel koht lapalap en “No me iei Amon.” (Seremaia 46:25, 26) Pokon en aramas me kin pokonpene wasao pwe en kaudok pahn “kamakamala.” (Esekiel 30:14, 15) Oh met pweidahr. Dahme luwen kaudok en Amon iei mohn wasahn kaudok me mweredier. Nan rahnwet, kahnimw en Luxor mih nan apali wasa me kahnimw en Depes mie mahso, oh ehu kisin kousoan pil kokouda ekis wasa. Ahpw, kahnimw en Depes ohlahr.
Ah duwen Mempis: ihte me luhluhwe iei wasahn sousou kan ong me melahr akan. Ohl emen me wia semen en Paipel Louis Golding koasoia: “Pahr epwiki kei dower powe mehn Arab akan kalowehdi Isip oh doadoaleki lapalahn wasa en dipwisou mwerpeseng en kahnimw en Mempis pwe en kauwekihda arail poasen kaun [Cairo] apali pillapo. Eri, pillap Nile oh sounkauwada kahnimw en mehn Arab akan, irail kanekehsang audepen kahnimwo me kahrehda wasa koaros—wasa me mahs kahnimw en Mempis kin mihie, solahr takai me pwarapwar kohwei pohn pwehl toantoal en wasao.” Met pwungiong kokohp en Paipel me mahsanih me “Mempis pahn wiahla sapwtehn ehu, mohn ihmw me aramas sohla pahn kousoan ie.”—Seremaia 46:19.
Met wia ire riau nanpwungen irair tohto me Paipel kin kohpada mehkot eri mwuhr wiawi. Ohlahn Depes oh Mempis kihong kitail kahrepe kehlail kitail en kamehlele kokohp en Paipel akan me saikinte pweida.—Melkahka 37:10, 11, 29; Luk 23:43; Kaudiahl 21:3-5.
[Kilel Credit Line nan Pali 32]
Kilel wet kohsang British Museum