Lih Kadek Kei Uhd Wiahla Kristian Mehlel Kei

Felisa: I tikida nan peneinei semwehmwe ehu nan Spain. Ei peneineio kin iang Kadolik oh se kin uhdahn poadidi. Ni mehlel, meh 13 sang kisehi ko wia pahdere kei de kin doadoahk ong at sarawio. Emen kisehn ei nohno wia pahdere oh sounpadahk en sukuhl en Kadolik men. Mwurin e mehla, Pope John Paul II kasarawihla ih nin duwen emen me sarawi. Ei pahpao sounwia mete oh ei nohno kin doadoahk nan mwaht kan. Kiht seri welimen oh ngehi me keieu laud.

Ni ahnsou me I sounpar 12, ehu mahwen tepida wiawi nan Spain. Mwurin mahweno, palien kopermento kadarala ei pahpao nan imweteng pwehki re sohte pwungki eh madamadau me pid palien politik. E apwal ong ei nohno en rapahkihda kanat mwenge me itar ong kiht koaros. Eri e kadarala riei me tikitik silimen ko, Araceli, Lauri, oh Ramoni, pwehn kousoanla rehn lih kadek kan nan kahnimw en Bilbao. Wasao pahn mie kanarail mwenge.

Araceli: Ni ahnsowo I sounpar 14, Lauri sounpar 12, oh Ramoni sounpar 10. Se uhdahn loaleidkihda at peneineio. Ni wasa me lih kadek kan kin mi ie, at doadoahk iei en kamwakel. Sounpar riau mwuri, lih kadek ko kadarkihtla nan ehu imwen lih kadek me laud nan Zaragoza me kin apwalih me mah kan. Se anahne doadoahk laud kamwakele imwen mwengeo, oh met kahrehiong kiht en uhdahn pwangada.

Felisa: Ni ahnsou me riei serepein ko kohla ni imwen lih kadek ko nan Zaragoza, ei nohno oh rie ohlo, me wia pahdere en wasao, pwungkihda en pil kadariehla wasao. Re men I en dohsang pwutak men me mwahukin ie. I kin kasikasik en kohla ni imwen lih kadek kan pwehki I poakohng Koht. I kin kohla sarawi rahn koaros, oh pil men wiahla emen misineri en Kadolik duwehte emen kisehi me mi Aperika.

Ahpw ni imwen lih kadek ko, I pehm me I sohte kak wia soahng koaros me I men wia. Lih kadek ko sohte kangoange ien kohla ehu sahpw tohrohr pwehn papah Koht, nin duwen me I kasik. Eri sounpar ehu mwuri, I pwurala imwato oh apwalih rien ei nohno ohlo, me wia emen pahdere. I kin wia doadoahk en nan ihmw ong ih, oh se kin wia kapakap en rosario ni soutuk koaros. I pil perenki kapwatahkihda imwen sarawio rohs kan oh kapwatihada sansal takai en Mery oh “aramas sarawi kan.”

Araceli: Ni ahnsou me I mihmi Zaragoza, I wia keieu en kahula me anahn pwehn wiahla emen lih kadek. Eri lih kadek ko pwungkihda en katohrepeseng ngehi oh riei serepein ko. Irail eri kadariehla ni ehu imwen lih kadek nan Madrid oh Lauri ong ehu tohrohr nan Valencia. Ramoni mihmihte nan Zaragoza. Nan Madrid, I wia keriapak en kahula pwehn wiahla lih kadek. Aramas tohto kohdo pwehn mihmi wasao, duwehte tohnsukuhl kan oh me mah kan. Eri mie doadoahk tohto me se anahne wia. I doadoahk nan imwen wini en wasao.

I kin kasikasik en wia lih kadek men. I leme me se pahn doadoahngki pali laud en at ahnsou wadewadek oh sukuhlki duwen Paipel. Ahpw I nsensuwedla pwe met sohte wiawi. Sohte me kin doadoahngki Paipel de pil koasoia duwen Koht de Sises. I sukuhlki ekei lokaiahn Latin, onopki duwen mouren “aramas sarawi kan” en Kadolik, oh kaudokiong Mery. Ahpw pali laud en ahnsou, se kin ihte doadoahk laud.

I tepida nsensuwed oh pwunod laud. I pehm me I anahne doadoahk oh wiahda mwohni pwehn sewese ei peneineio, a kaidehn en doadoahk nan imwen lih kadek ko pwe meteikan en kepwehpwehla. Eri I koasoiong nohnohn lih kadek kan duwen met oh ndaiong me I men sohla doadoahk. Ahpw e loahkeiehdi nan pere ehu. E leme me met pahn kahrehiong ie en mihmi.

Lih kadek ko kihsang ie sang nan pereo, ahpw ni arail esehda me I mente kohkohla, re pil pwurehng loahkeiehdi nan pereo. Mwurin arail wia met pak siluh, re nda me I kak kohkohla ihte ma I ntingihedi lokaia pwukat: “I pahn kohkohla pwehki I men papah Sehdan a kaidehn Koht.” I uhdahn pwuriamweikihla met. I uhdahn men kohkohla, ahpw I sohte pahn ntingihdi soangen lokaia ko. Mwuhr, I nda me I men koasoiong emen pahdere. I ndahda dahme wiawi. Pahdereo alehdi mweimwei sang emen kaun ko (bishop) en kapwureiehla Zaragoza. Mwurin sounpwong kei wasao, re mweidada ien kohkohla. Ahnsou kei mwurin mwo, Lauri oh Ramoni pil kohkohlahsang imwen lih kadek ko.

PWUHK EHU ME KATOHREPESENG KIHT

Felisa: Ahnsou kei mwuri, I pwopwoudida oh kohla kousoanla Cantabria, ehu nanwei en Spain. I kin kohlahte sarawi. Ehu rahn sarawi ni imwen sarawio, pahdereo lingeringerda oh werkihda, “Kilang pwuhk wet!” E kasalehiong kiht pwuhk ehu me oaralape Padahk Mehlel Me Kahluwalahng Mour Soutuk. E nda, “Ma mie me kihong kumwail soangen pwuhk wet, wahdo rehi de alehte koskihla!”

Sohte nei soangen pwuhko, ahpw I men naineki ehu. Eri rahn kei mwuri, lih riemen mwemweitdo imweio. Ira Sounkadehdehn Siohwa kei, oh ira kihdo ehu nei soangen pwuhko. I wadekala pwuhko pwohngohte. Ni ahnsou me lih riemeno pwurodo, re idek rehi ma I men onop Paipel, oh I nda ei.

I kin ahnsou koaros men kaperenda Koht. I eri sukuhlki dahme mehlel duwen Siohwa, oh I tepida uhdahn poakohngala ih. I men padahkihong koaros duwen ih. Nan pahr 1973, I papidaisla. Ahnsou koaros me I kak, I song en padahkihong ei peneineio duwen padahk mehlel. Ei peneineio, ahpw mehlel riei serepeino Araceli, ngihtehtehki me dahme I kamehleleo sapwung.

Araceli: Pwehki re kin uhdahn wiakauwe ie nan imwen lih kadek ko, I kin lingeringer oh sohte perenki ei pelien lamalamo. Ahpw I kin kaukaule kohla sarawi ni rahn sarawi kan, oh I kin kapakap en rosario rahn koaros. I pil mente wehwehkihla Paipel, oh patohwan peki rehn Koht en ketin sewese ie. Eri Felisa padahkihong ie dahme e sukuhlki. E uhdahn perenkihda dahme e kamehlele me kahrehda I leme me e sahliel. I sohte pwungki dahme e koasoiao.

Mwuhr, I pwurala Madrid pwehn doadoahk oh eri pwopwoudida. Erein sounpar tohto, I tehk me aramas ako me kin kaukaule kohla sarawi sohte uhdahn kin mour pahrekiong sapwellimen Sises padahk kan. Eri I sohla kohla sarawi. I sohla kamehlele “aramas sarawi kan” de padahk en kisiniei nan ehl, oh I sohte kamehlele me pahdere men kak mahkohng dipatail kan. I pil kesehla dikedik oh sansal takai kan koaros me I naineki. I sehse ma dahme I wiahu pwung de sapwung. I mworusala, ahpw I kin pousehlahte kapakap ong Koht nda: “I men esehla komwi. Komw ketin sewese ie!” I taman me Sounkadehdehn Siohwa kan kohdo letelet ni ei wenihmwo pak tohto, ahpw I sohte kin ritingada. I sohte likih ehu pelien lamalam.

Riei serepeino Lauri kin kousoan France, oh Ramoni kin kousoan Spain. Mpen pahr 1980 ira tepida onop Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan. I uhdahn kamehlele me duwehte Felisa, ira sohte ese me dahme ira sukusukuhlki soahng likamw kei. Mwuhr, I tuhwong Angelines, emen mehn mpei ko, oh se uhdahn kompoakepahnkihla emenemen. E pil wia emen Sounkadehdehn Siohwa. Pak tohto Angelines oh eh pwoudo kin peki ma I men onop Paipel rehra. Ira tehkada me mehnda ma I nda me I sohte nsenohki duwen pelien lamalam, I uhdahn men esehla duwen Paipel. Eri mwuhr I ndaiong ira: “Nna mwahu. I pahn onop Paipel rehmwa ahpw ihte ma I kak doadoahngki pein nei Paipel!” I naineki kawehwehn Paipel en Nácar-Colunga.

PAIPEL KAMINIMINPENE KIHT

Felisa: Ni ahnsou me I papidaisla nan pahr 1973, mie mpen Sounkadehde 70 nan Santander, me iei kahnimw laud en Cantabria. Se kin anahne kohla wasa doh pwehn kalohk ong aramas koaros nan kousapw epwiki kei wasao. Eri se kin seiloak doadoahngki bus oh mwuhr sidohsa pwehn kohsang ni ehu kousapw lelahng ehu.

Erein sounpar tohto, I onop Paipel rehn aramas tohto oh nanpwungen irail pwukat, meh 11 papidaisla. Pali laud en irail pwukat me I kin onop ong iang Kadolik. I anahne kanengamah ong irail. Duwehte ngehi, re anahne ahnsou en esehda me dahme re kamehleleo sapwung. I ese me Paipel oh sapwellimen Siohwa manaman kelehpw me kak sewese aramas men en kawekila eh madamadau oh wehwehki padahk mehlelo. (Ipru 4:12) Ei pwoudo, Bienvenido, me wia emen pilismen, papidaisla nan pahr 1979, oh ei nohno tepida onop Paipel ahnsou kis mwohn eh mehla.

Araceli: Ni ahnsou me I tepida onop Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan, I pehm me I sohte kak likih irail. Ahpw ahnsou dower powe, I solahr ahneki soangen pepehmo. Sounkadehde ko sohte kin ihte padahngki Paipel ahpw re pil kin peikiong. Ei pwoson Siohwa oh Paipel tepida kekeirda oh I pehm me I kin nsenamwahu sang mahs. Ekei mehn mpei ko tehk wekidekla wet oh ndaiong ie, “Araceli, doulahte wiewia dahme ke piladahr en wia!”

I taman kapakapki, “Kalahngan en komwi Siohwa, omw sohte likidmeliehla oh omw ketikihong ie ahl mwahu tohto en diarada dahme I raparapahki, me iei loalokong pwung en Paipel.” I pil peki riei serepeino Felisa en mahkikihong ie lokaia soh kadek kan me I ndaiong ih. Sang ahnsowo kohdo, se sohla kin akamaipene, ahpw se kin perenki koasoia duwen Paipel. Nan pahr 1989, I papidaisla ni ahnsou me I sounpar 61.

Felisa: Met I sounparehr 91. Ei pwoudo melahr, oh I solahr kak wia dahme I kin kak wia mahso. Ahpw I kin wadek Paipel rahn koaros, oh kin iang towehda mihting kan oh kohla kalohk ahnsou kan me I kak.

Araceli: I kin perenki koasoia duwen Siohwa ong pahdere oh lih kadek kan koaros me I tuhwong, ele pwehki mahso I wia lih kadek men. Ei koasoakoasoiong ekei irail kin audapan oh me tohto kin ale neirail pwuhk oh makasihn. Emen pahdere me I keieu taman. Mwurin ahnsou kei me I koasoiong ih, e pwungki dahme I koasoakoasoiao. Eri e ndaiong ie: “Ahpw ia wasa me I kak kohla ie nan ei mahlahr? Dahme tohn ei sarawio oh ei peneineio pahn nda?” I sapengki: “Ahpw dahme Koht pahn mahsanih?” E pohnese me dahme I ndao me pwung oh I kak kilang me e nsensuwedla. Ahpw mwomwen me e sohte ahneki eimah en wiahda wekidekla kan.

I sohte pahn manokehla ni ahnsou me ei pwoudo padahkihong ie me e men iang ie kohla mihting. E sounpar 80 samwa ni ahnsou me e tepin kohla mihting oh mwurin mwo, sohte pak ehu me e sohte iang mihting. E onopki Paipel oh tepida kalohk. I kin tamanda soahng mwahu tohto me se kin wia ni at kin doadoahkpene nan kalohk. E mehla sounpwong riau mwohn rahno me e pahn papidaisla.

Felisa: Ni ahnsou me I tepida papah Siohwa, riei serepein tikitik silimeno uhwong ie. Ahpw mwuhr, re pil iangala padahk mehlel. Met wia kisehn soahng kan me keieu mwahu me wiawihong ie. Mwurin mwo, se kak ehupene oh koasoia duwen at Koht, Siohwa, oh sapwellime Mahsen! Ahnsou wet, kiht koaros kin kaudokiong Siohwa.a