Pioneer—Doadoahngki Ni Elen Loalokong Atail Ahnsou!
1 ‘Mie soahng tohto me I pahn wia! E pahn wia elen loalokong en tepiada pioneer ahnsouwet?’ Ih met madamadau en emen sister ni ah kin rongorong emen elder pioneer wia padahk nan kapokon en circuit me oarelap koasoia “Wonowei Mwowe Nan Doadoahk en Pioneer.” Emen brother pwulopwul nan kapokonohte kin medemedewe, ‘Iaduwen e kak pioneer? Kaidehn ngehi elder men, ahpw ahi mour audaudkiehr wiewia tohto!’
2 Nindoken eldero pouselahte kosoiahda kapai kan en pioneer, e kelelepek rehn pioneer tohto sang nan wasao me kosoiahda duwen wekidekla kan me re anahne wiahda pwe ren kak pioneer oh iaduwen Siohwa kapaiada arail nannanti kan. Emen soumwahu paliwere, emen pwoudiki emen me seupwoson, oh emen tohnmeteikihla doadoahk en mwohni pweimwahu ehu oh nah mwohni me e kin ale sang ah doadoahk ni ahnsouwet kakete apwaliala ah anahn akan. Rongorong iaduwen pioneer pwukat kin pweida mwahu sang ni sawas en Siohwa, brothero oh sistro me rongorong padahko tepiada pwurehng kasawih sapahl pein ara lamalam oh irair kan. Se luke kumwail en pil wia met, keieu pwehki awahn kalohk kan me pioneer kan anahne wiahda tikitiklahr oh sounkalohk en rongamwahu tohto kakehr wiahda awa pwukat.
3 Kitail ese me Siohwa iei Sounkapikada oh Kaun Lapalap en Lahng oh Sampah oh me kitail pweipwandkihong Ih atail mour. (Daniel 4:17; Wiewia 17:28) E sansal ong kitail me Siohwa kin ketin doadoahngki pwihn ehute. Kitail kin paiekihda iang pwihn wet papah loaloapwoat, ni atail kin utungada pwihn en “ladu lelepek oh loalokong” ni atail kin kalohkiseli Wehio mwohn imwio pahn kohdo. (Madiu 24:45; 25:40; 1 Pit. 2:9) Pwehki atail momour kerenlahng ni “imwin rahn akan,” kitail kin wehwehki me ahnsoun kalohk kin wie mwotomwotlahr. (2 Tim. 3:1) Nindoken met, kitail anahne utungada atail peneinei ni pali en mwohni. Sent me emen kin koadoahkehda solahr kin kak pwainda anahn en war kan duwehte mahso. (1 Tim. 5:8) Ele atail roson mwahu solahr kin kehlail duwehte mahso. Oh, kitail en mehlel, kitail men ahneki ekis ahnsou oh mwohni ong pein kitail. (Ekl. 3:12, 13) Ihme kahrehda, kitail kak medemedewe ma atail kapwaiada luhko en pioneer kin wia koasoandi loalokong ehu.
4 Kitail pein pwukoahki en kasawih pein atail irair kan oh ni keneinei koasoanehdi ma kitail pahn pioneer. (Rom 14:12; Kal. 6:5) E kin wia mehn kangoang en tehk duwen tohtohlahn irail kan me kin peikiong luhko en pioneer. Mendahki kapwunod kan oh kahpwal akan en imwin rahn pwukat, ripoht en kalohk me kileledi nan 1999 Yearbook kasalehda me mpen sapwellimen Siohwa aramas 700,000 nan sampah pwon kin wonowei mwowe nan doadoahk en kalohk en pioneer. Mendahki arail kin kalohk pahn irair en paien wehi me apwal, de sohte mehn peidaid, de kahpwal en soumwahu, de kahpwal teikan, brother oh sister pwukat sohte kin pwangakihda wiewia dahme mwahu, oh met kin wia mehn kaping. (Kal. 6:9) Re peikiong sapwellimen Siohwa luhk en song ma e pahn ketin sewese irail. (Mal. 3:10) Re kin pehm me pioneer kin wia ahl me keieu loalokong en doadoahngki arail ahnsou me mwotomwot oh kisin mwohni oh me Siohwa uhdahn kin ketin kapaiirailda pwehki arail wiahda wekidekla kan me anahn pwe ren kak iang oh mihmihte nan doadoahk en pioneer.
5 Pioneer Kan Kin Ale Kapai: Emen sister nan Cameroon me naineki kisin serepein kis kawehwehda iaduwen e kin pioneer: “Sangete ni ahnsou me nei kisin serepeino ipwidi, e kin ahnsou koaros iang ie kalohk. Pil mwohn e ese alu, I kin wahda ih ni ahi kin pirehieng ih pohn tihnsoweie. Ehu ni mensengo nan kalohk, I uhdi ni ehu kisin sidowa limwahn ahl. Nei serio aluhsang ie, oh wahda ekei makasihn kan sang nan ahi kopwou. E alu pwompwom kolahng ni pil ehu kisin sidohwa. Mendahki e sohte nohn kak lokaia, emen lih kilangada oh e kihong liho ehu makasihn. Liho uhdahn pwuriamweikihla kilang seri menet ah tikitik ahpw kin iang kalohk. E perenkihda ale makasihno oh e pwungkihda en onop Paipel!”
6 Ni ah peikiong luhko me sounkalohk tohto en auxiliary pioneer, emen elder oh tapwin peneinei nan Zambia, me ahneki doadoahk kaukaule en mwohni ehu, koasoanehdi en auxiliary pioneer mendahki ah koasoandi me kedirepw. E men wiahda mehn kahlemeng mwahu ong mwomwohdiso oh ong eh peneinei. Ekei ahnsou, e kin peidi limwahn ahl oh kapirada cassette en The Secret of Family Happiness. E kin luke irail kan me alialu pohn ahl en kohdo oh rong audepen cassetteo. Ni ahl wet, e kihla pwuhken Family Happiness 16 oh pwuhken Knowledge 13, oh e tepiada onop en Paipel riau.
7 Ngenin pioneer mwahu ehu pil sansalda nan sapwen Zimbabwe. Erein sounpwong en April 1998, ehu mwomwohdiso me tohtohki sounkalohk 117 ripohtki auxiliary pioneer 70 oh regular pioneer 9. Pil ehu mwomwohdiso me tohtohki sounkalohk 94 ripohtki auxiliary pioneer 58. Pil ehu mwomwohdiso me tohtohki sounkalohk 126, ripohtki me sounkalohk 58 koasoanehdi me re pahn auxiliary pioneer iangahki regular pioneer 4. Pahr samwalahro wia pahr ehu me kaselel nan Zimbabwe. Mendahki brother kan wasao kin kedirepwki irair en peneinei, oh wiewiahn mwomwohdiso, oh doadoahk en kokou en rahn ohpis, re kin kesempwalki en doadoahngki arail ahnsou ni elen loalokong nan doadoahk en kalohk.
8 Pioneer kan kin wehwehki me iang doadoahk en pioneer oh dadaurete wiewia doadoahk wet sohte kin poahsoanda pohn pein arail kehl. Irail me kin tepin wehkada me soahng koaros me re kin wiahda kin ihte kak pweida pwehki re kin “likih kehlo me Koht ketikihda.” (1 Pit. 4:11, New World Translation) Arail pwoson sewese irail en kapwaiada arail kalohk rahn koaros. Re sohte kin rapahki dahme pahn mwahu ong irail de kansenamwahuparail, ahpw pioneer kan me kin pweida nan arail doadoahk kin pohnese me pwehki arail kin nannantiweite mwowe, re pahn anahne en “nannanti laud,” ahpw re kin alehda kapai tohto pwehki met.—1 Des. 2:2, NW.
9 Kitail En Kahlemengih Mehn Kahlemeng Mwahu en Pohl: Paipel kin kileledi en wahnpoaron Pohl wiewia kan nan kalohk oh sawas mwahu kan me e kin kihong aramas tohto. Ahpw, ma mie emen me eh pwukoah nohn toutoula, menet iei Pohl. E kin dadaurete pahn kalokolok kan oh kahpwal akan pwehn kalohkiseli rongamwahuwo oh en kakehle mwomwohdiso. E pil anahne kanengamahiong ah soumwahu. (2 Korint 11:21-29; 12:7-10) E ahneki lamalam kehlail en doadoahngki ah ahnsou ni elen loalokong. E pohnese me e kin wiahda ah doadoahk kan koaros sang ni sawas en Siohwa. (Pilipai 4:13) Sohte emen me Pohl sewese kak medemedewe me Pohl kin doadoahngkihla mwahl ah ahnsou oh kehl nan doadoahk en Siohwa de medemedewe me Pohl kak doadoahngki ah ahnsou ong mehkot me mwahu sang doadoahk en Siohwa. Kitail kin paiekihte rahnwet en Pohl doadoahngki ah ahnsou ni elen loalokong! Ia uwen atail kin kalahnganki ah kaweid sarawi kan me kin sewese kitail en koasoanehdi dahme keieu nan atail mour oh tengidiongete padahk mehlel nan ahnsou apwal pwukat.
10 Ahnsouwet me laud sang mahso, “ahnsou luhluhwe mwotomwotlahr” en kalohki rongamwahuwo. (1 Korint 7:29, NW; Madiu 24:14) Ihme kahrehda, e konehng en kalelepek rehtail, ‘Ma ahi mour imwisekla lakapw, I kak patohwan ong Siohwa rahnwet me I doadoahngkiehr ahi ahnsou ni elen loalokong?’ (Seims 4:14) Dahme ke soh kapakapkihong Siohwa ire wet ahnsouwet, kamehleleiong ih duwen omw ineng en doadoahngki omw ahnsou ni elen loalokong nin duwen emen sapwellime Sounkadehde kan? (Mel. 90:12) Kapakap ong Siohwa en sewese uhk pwe ken nsenohkihte anahn kesempwal kan nan ahmw mour oh sohlahr kedirepwki soahng kan me sohte kesempwal. Mendahki mwein mahso ke lemeleme me ke sohte kak pioneer, ke soh diaradahr me ahnsouwet ke kakehr pioneer?
11 Doadoahngki Mwahu Irair Kan Me Ke Mih Pah: E sansal me pwehki irair kan me kitail mih loale, kaidehn koaros me inengieng kak wiahda awa 70 nan sounpwong ehu pwehn kalohk nin duwen pioneer men. Ahpw, sounkalohk tohto kin koasoanehdi en wiahda awa 50 nan sounpwong ehu nan kalohk nin duwen auxiliary pioneer kan pak tohto de kaukaule. Ma irair me ke mih loale karehda ken sohte kak ahnsouwet auxiliary pioneer de regular pioneer, dehr mworusala. Kaukaule kapakapki me omw irair pahn wekila. Nindoken met, ma ke sohte kak wekidala omw irair, en ale mehn kamweit sang omw pahn wehwehki me Siohwa kin ketin kupwurperenkihda uwen me ke kakohng nan omw papah ih sang nan mohngiongomw unsek. (Madiu 13:23) E mwahngih me ke kin kesihnenda teng ni ahmw kin papah Ih oh me ke kin nannanti laud en wia sounkalohk lelepek men me sohte kin mweidohng sounpwong ehu en nekla oh kin doadoahngki met pwehn kalohk. Ele ke kak kekeirada ni omw pahn kamwahuwiala omw koahiek en kalohk, kadoahke pwehn koahiek nin duwen sounkalohk men oh sounpadahk en rongamwahuwo.—1 Tim. 4:16.
12 Pwehki “rahn lapalap oh kapwuriamwei” en Siohwa kerendohr, kitail anahne doadoahngki ahnsouwo me luhluhwe ni elen loalokong ma kitail pahn kanekehla doadoahko me kehkehlik ong kitail en wiahda. (Soel 2:31) Sehdan ese me ah ahnsou mwotomwotlahr, e kin doadoahngki soahng koaros nan ah manaman en kahpwaliala atail mour oh kahrehong kitail en apwalki nsenohki mehkan me keieu kesempwal. (Pilipai 1:10; Kaudiahl 12:12) Dehr lemeleme me Siohwa sohte kin nsenohkin uhk oh sapwellime koahiek en sewese uhk nsenohkihte soahng kan me kesempwal nan ahmw mour pwe ken wia uwen me ke kak nan kalohk. (Mel. 145:16) E kaperen pwe, me tohto, ni ahr kin pwurehng kasawih sapahl arail irair kan, re diarada me re kakehr iang kisehn auxiliary pioneer de regular pioneer. Mehlel, pioneer kan kin diarada nsenamwahu mehlel ni arail kin doadoahngki arail ahnsou ni elen loalokong. Ke pahn iang kisehn pwihn wet?