Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • bt irelaud 27 pp. 241-248
  • “Kadehdehda ni Unsek”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • “Kadehdehda ni Unsek”
  • “Kadehdehda ni Unsek” Duwen Wehin Koht
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • ‘Pohl Ahpw Kalahngankihong Koht oh Kehlailda’ (Wiewia 28:14, 15)
  • “Aramas akan Kin Uhwong Pwihn Wet Wasa Koaros” (Wiewia 28:16-22)
  • “Kadehdehda ni Unsek”—Mehn Kahlemeng Mwahu ong Kitail (Wiewia 28:23-29)
  • “Kalohkihong Irail Wehin Koht” (Wiewia 28:30, 31)
  • Paul Nan Rom
    Nai Pwuhk en Poadoapoad Kan en Paipel
  • Ken Eimah Pwehki Siohwa Iei Sawaspomw
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2020
  • “I Mwakelekel Sang Ntahn Aramas Koaros”
    “Kadehdehda ni Unsek” Duwen Wehin Koht
  • Uhki Rongamwahwo Mwohn me Lapalap kan
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
Kilang Pil Ekei
“Kadehdehda ni Unsek” Duwen Wehin Koht
bt irelaud 27 pp. 241-248

IRELAUD 27

“Kadehdehda ni Unsek”

Ni eh sensel nan Rom, Pohl pousehlahte kalokalohk

Poahsoankihda Wiewia 28:11-31

1. Koapworopwor dah me Pohl oh ienge ko ahneki, oh dahme kahrehda?

NI MPEN pahr 59 Pohl iangahki Luk oh Aristarkus seiseiloak sang dekehn Mediderenien en Malda kohkohlahng Itali pohn lapalahn sohp pwoat me kin wisik krein. Mwohn sohpo mie sansal en “Nein Seus Pwutak ko.” Ni ahnsowo Pohl wiewiahte me sensel men oh sounsilasil men kin sinsile ih. (Wiewia 27:2) Weksang tohn sohpo, sounkalohk pwukat sohte kin rapahki pereparail sang nein koht en Krihko Seus pwutak ko—mpwer ko Castor oh Pollux. (Menlau kilang study note ong Wiewia 28:11, nwtsty-E.) Met pwehki Pohl oh ienge ko kin papah Siohwa, me ketin kadehdehda me Pohl pahn kadehdehda me mehlelo nan Rom oh kesihnenda mwohn Sihsar.—Wiewia 23:11; 27:24.

2, 3. Sohp me Pohl iango keid ia, oh ihs me kin sewesewese erein eh seiseiloako?

2 Rahn siluh mwurin sohpo eh lella Sirakus, kahnimw en Sisili ehu me kereniong en kesempwal duwehte Adens oh Rom, sohpo seiloaklahng Reikium ni palieir en Itali. Mwail 200 Reikium dohkihsang wasahn peidi en sohp en Puteoli nan Itali (me rahnpwukat adaneki Naples), ahpw kisinieng en palieir kin kamwakamwakid sohpo kahrehda e mwadang lella nan Puteoli ni keriaun rahn mwurin arail mweselsang Reikium.—Wiewia 28:12, 13.

3 E lelehr imwin en Pohl seiloaklahng Rom, wasa me e pahn pwarala mwohn Nanmwarki Nero. Erein seiloako pwon, “Koht en kansenamwahu koaros” kin ketin ieiang Pohl. (2 Kor. 1:3) Kitail pahn kilang ia duwen Siohwa eh ketin pousehlahte sewese Pohl oh duwen Pohl eh pousehlahte ngoangki eh doadoahk en misineri.

‘Pohl Ahpw Kalahngankihong Koht oh Kehlailda’ (Wiewia 28:14, 15)

4, 5. (a) Kadek dah me Pohl oh ienge ko alehdi nan Puteoli, oh dahme kahrehda sounsilasil ko mweidohng ih en mihmi rehn rie Kristian ko? (b) Ele ia duwen Kristian kan ar kin paiekihda arail tiahk mwahu pil ni ar kin mihmi nan imweteng?

4 Nan Puteoli, Pohl oh ienge ko ‘diarada riarail ko wasao oh re peki ren mihmi rehrail rahn isuh.’ (Wiewia 28:14) Ia uwen met eh wia mehn kahlemeng mwahu en kasalehda kadek ong riarail Kristian kan! Kitail kak uhdahn kamehlele me Kristian kadek pwukat alehdi kapai tohto sang ni kangoang me Pohl oh ienge ko kihong irail. Ahpw dahme kahrehda me sensel men me sounsilasil kan kin sinsile kak alehdi soangen saledek wet? Mwein pwehki Pohl kin mwekid ni ahl ehu me kahrehiong sounsilasil ko ren likih ih.

5 Duwehte rahnpwukat, sapwellimen Siohwa ladu kan me selkihdi ar pwoson kin kalapw alehdi mweimwei en wia soahng kan me irail me sensel teikan sohte kak wia. Met pwehki nin duwen Kristian kei, irail kin mehlel oh likilik. Karasepe, nan Romania, ohl emen me pirap oh pahn anahne selidi erein sounpar 75, tepida onopki Mahsen en Koht oh wiahda wekidekla laud kan nan eh mour. Eri sounsilasil ko tehkada wekidekla kan me e wiahda oh re likihala ih oh mweidohng en kin kelehpw kohla nan kahnimwo pwehn pwainda dipwisou kan ong imwetengo! Eri me keieu kesempwal iei me atail tiahk mwahu kin kalinganahla Siohwa.—1 Pit. 2:12.

6, 7. Ia duwen Kristian ko nan Rom ar kasalehda me re uhdahn poakohng Pohl?

6 Sang Puteoli, Pohl oh ienge ko ele sapalki mwail 30 samwa kohla Capua, ni ahl ehu me adaneki Elen Appia me kolahng Rom. Ahl wet wiawihkihda takai patapat laud kan, oh sounseiloak kan me kin keid nan ahl wet kin kak kilang wasa lingan kan. Oh re pil kin kak kilang Sehd Mediderenien sang ekei wasa. Ahlo pil kotehla Pontine Marshes, lehpwel ehu me dohkihsang Rom mwail 40 samwa, oh ih wasaht me Wasahn Netinet en Appius pil mi ie. Luk ntingihedi me ni Kristian ko nan Rom “rongada duwen kiht,” re kohla lella ni Wasahn Netineto, a ekei awiawih ni Wasahn Pweidi Siluh ko, wasahn kommoal ehu me dohkihsang Rom mpen mwail 30. Met kasalehda ia uwen ar poakohng Pohl!—Wiewia 28:15.

7 Wasahn Netinet en Appiuso kaidehn wasahn kommoal kansenamwahu ehu ong sounseiloak kan me kin pwangada. Sounnting en Rom men me adaneki Horace kawehwehda Wasahn Netineto nin duwen wasa ehu me “diren sehla oh kaunen wasa ko kin lemei.” E ntingihedi me “pihlo uhdahn samin.” Oh e pil kahng mwenge wasao! Ahpw mendahki mepwukat, Kristian ko me kohsang Rom perenki awiawih Pohl oh ienge ko pwe ren kahre oh pere irail erein imwin arail seiloako.

8. Dahme kahrehda Pohl kalahngankihong Koht ni eh ‘kilangada’ rie Kristian ko?

8 Ireo mahsanih me ‘ni Pohl eh kilangada’ rie Kristian ko, “e ahpw kalahngankihong Koht oh kehlailda.” (Wiewia 28:15) E kilangete rie Kristian kesempwal pwukat, me iangahki ekei me e kakete pein ese, e ahpw kehlailkihda oh nsenamwahula. Dahme kahrehda Pohl kalahngankihong Koht met? Pwe e ese me limpoak soh roporop wia kisehn wahn sapwellimen Koht manaman. (Kal. 5:22) Rahnpwukat sapwellimen Koht manaman pil kin kamwakid Kristian kan ren wiahda tounmetei kan ong emenemen oh kansenamwahwihala irail kan me anahne sawas.—1 Des. 5:11, 14.

9. Ia duwen atail kak alasang Kristian ko me tuhwong Pohl?

9 Karasepe, sapwellimen Koht manaman kin kamwakid Kristian kadek kan ren kin apwalih anahn en sounapwalih kan en circuit, misineri kan, oh meteikan me kin doadoahngki pali laud en ar ahnsou ong papah Koht. Irail pwukat kin wiahda tounmetei laud pwehn doadoahngki ahnsou laud pwehn papah Siohwa. Pein idek rehmw: ‘I kak kalaudehla ei sawas ni sounapwalih en circuit eh mwemweitdo, oh mwein luke ih oh eh pwoud, ma e pwopwoud, ren iang ie mwenge de mihmi rehi? I kak peki ien iang ira kalohk?’ Ke pahn kak alehdi kapai laud ma ke wia met. Karasepe, medewehla ia uwen Kristian ko nan Rom ar perenda ni ar rongorong en Pohl oh ienge ko ar koasoiahda duwen soahng kangoang kan me wiawihong irail.—Wiewia 15:3, 4.

“Aramas akan Kin Uhwong Pwihn Wet Wasa Koaros” (Wiewia 28:16-22)

10. Soangen irair dah me Pohl mi loale nan Rom, oh dahme wahnpoarono wia mwurin mwo?

10 Ni Pohl oh ienge sounseiloak ko ar lellahr Rom, “e ahpw mweimweida Pohl en kelekelehpw pahn epwelpen sounpei men.” (Wiewia 28:16) Irail kan me kin sensel nan ihmw kin kalapw selidiong rehn sounsilasil men oh selkihdi selmete pwe e de pitila. Ahpw sohte selmete ieu kak irehsang Pohl en ngoangki kalohki Wehio. Kahrehda mwurin eh kommoalki rahnte siluh mwurin arail seiloako, e ahpw ekerpene ohlen Suhs me kesempwal kan nan Rom pwehn esehla irail oh kalohk ong irail.

11, 12. Ni Pohl eh koasoiong ienge mehn Suhs kan, ia duwen eh song en kihsang pepehm en lipilipilki aramas me re kin ahneki?

11 Pohl eri koasoia: “Ohl ako, riei ko, mendahki ei sohte wia mehkot me uhwong aramas de tiahk kan en samatail mehn mahs ako, I selidi nan Serusalem oh pengpenglahng rehn mehn Rom kan. Mwurin arail kapeidakih ie, re men lapwaiehda, pwehki sohte kahrepen ren kemeiehla. Ahpw ni mehn Suhs ako arail uhwong, I ahpw itoitehng I en peki kopwung sapahl rehn Sihsar, kaidehn pwehki mie ei mehn kedip me I en uhkihong ei wehi.”—Wiewia 28:17-19.

12 Ni Pohl eh ekerki mehn Suhs ko me rongorong “riei ko,” e songosong en koasoia mehkot me re kak pwungkipene oh kihsang pepehm en lipilipilki aramas me re kin ahneki. (1 Kor. 9:20) E pil kasansalehda me e kohla wasao pwehn repenpwung rehn Sihsar, a kaidehn en kadeik ienge mehn Suhs ko. Ahpw mehn Suhs kan nan Rom saikinte rong duwen en Pohl repenpwungo. (Wiewia 28:21) Dahme kahrehda re sohte pehsepene mwahu rehn mehn Suhs ko nan Sudia? Ehu pwuhk koasoia: “Sohp me Pohl iango kakete iang tepin lella Itali mwurin ahnsoun kopou, oh wiliepen mehn Suhs ko nan Serusalem saikinte kak lella mwo ni ahnsowo de pil kadar kisinlikou pwehn ndaiong irail duwen Pohl.”

13, 14. Ia duwen Pohl eh koasoia duwen Wehin Koht, oh ia duwen atail kak alasang eh mehn kahlemeng?

13 Pohl eri koasoia duwen Wehin Koht ni ahl ehu me kahrehiong mehn Suhs ko ren men kalaudehla arail ese duwen met. E koasoia: “Pwehki kahrepe wet I peki I en tuhwong kumwail oh koasoiong kumwail, pwe I selkihdi selmete pwoatet pwehki dahme Israel kin koapworopworki.” (Wiewia 28:20) Koapworopwor wet pidada Mesaiao oh sapwellime Wehio me Kristian ko kin kalokalohki. Mehn Suhs mah ko eri nda: “Se medemedewe me e konehng sen rong sang uhk omw madamadau, pwe ni mehlel, se ese me aramas akan kin uhwong pwihn wet wasa koaros.”—Wiewia 28:22.

14 Ni atail kin ahneki ahnsou mwahu en kalohki rongamwahwo, kitail kak alasang Pohl ni atail doadoahngki peidek kan de koasoia soahng kan me pahn kahrehiong aramas akan ren men kalaudehla arail sukuhlki duwen Paipel. Mehn sawas mwahu kan kak dierek nan neitail sawaspen Paipel kan me duwehte Reasoning From the Scriptures, Nantihong Omw Pwukoahn Wadawad oh Padahk, oh Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk. Ia duwe, ke kin doadoahngki mwahu sawaspen Paipel pwukat?

“Kadehdehda ni Unsek”—Mehn Kahlemeng Mwahu ong Kitail (Wiewia 28:23-29)

15. Soahng pahieu dah kan me kitail kak sukuhlkihsang mwomwen en Pohl eh kalohk?

15 Pohl koasoanehdi pil ehu rahn en tuhwong mehn Suhs ko, oh “me tohtohie” kohla wasa me Pohl mi ieo. Pohl kawehwehiong irail duwen Paipel “sang ni menseng lel ni soutik . . . ni eh kin kadehdehda ni unsek duwen Wehin Koht pwe en kamwakid irail en kamehlele Sises sang ni Kosonned en Moses oh mahsen en Soukohp ako.” (Wiewia 28:23) Kitail kak sukuhlki soahng pahieu sang ni mwomwen en Pohl kalohko. Keieu, e koasoakoasoia duwen Wehin Koht. Keriau, e song en koasoi ni ahl ehu me pahn kahrehiong irail ko me rongorong ih en kamehlele dahme e koasoakoasoiao. Kesiluh, e doadoahngki Paipel pwehn kasalehda mehlelpen dahme e koasoakoasoia. Oh kapahieu, e kasalehda tounmetei sang ni eh kalohk “sang ni menseng lel ni soutik.” Met uhdahn wia mehn kahlemeng mwahu ong kitail! Ia imwilahn met? “Ekei tepida kamehlele,” a ekei sohte kamehlele. Luk eri ntingihedi me aramas ako sohte pwungpene nanpwungarail, kahrehda re “tepida kohkohla” sang wasao.—Wiewia 28:24, 25a.

16-18. Dahme kahrehda Pohl sohte pwuriamweiki ni mehn Suhs ko nan Rom ar soikala rongamwahwo, oh ia pahn atail pepehm ni aramas akan ar kin soikala rongamwahwo?

16 Pohl ese sang nan Paipel me met kak wiawi oh e pil wiawihongehr ih mahso, eri e sohte pwuriamweiki arail mwekid ko. (Wiewia 13:42-47; 18:5, 6; 19:8, 9) Ni irail ko me kahng rong arail mwesemwesel, Pohl ndaiong irail: “Mehlelete me sapwellimen Koht manaman koasoiaiong samamwail mehn mahs ako sang rehn soukohp Aiseia, me nda, ‘Kohla rehn aramas pwukat oh nda: “Kumwail uhdahn pahn rongorong ahpw sohte douluhl wehwehki, oh kumwail uhdahn pahn kilikilang ahpw sohte douluhl kilang. Pwe mohngiong en aramas pwukat keptakailahr.”’” (Wiewia 28:25b-27) Lepin lokaiao me kawehwehdi ong “keptakailahr” kin dokedoke mohngiong ehu me “mosulla” de “wihla,” oh irair wet kin irehdi rongen Wehio en lella nan mohngiong. Ia uwen eh kansensuwed me aramas pwuko soikala padahk mehlel!

17 Pohl kaimwisengkihla eh koasoi ong mehn Suhs seupwoson ako ni eh nda: “Mehn liki kan . . . uhdahn pahn rong.” (Wiewia 28:28; Mel. 67:3; Ais. 11:11) Wahnpoarono kamehlele dahme e koasoiao pwehki e pein kilangehr mehn liki tohto ar mwekidki rongen Wehio!—Wiewia 13:48; 14:27.

18 Duwehte Pohl, kitail en dehr nsensuwedla ma aramas akan soikala rongamwahwo. Pwe kitail ese me me malaulaute me pahn diar ahlo me kolahng mour. (Mad. 7:13, 14) Oh ni aramas mohngiong mehlel kan ar kin koasoanehdi en tepida papah Siohwa, kitail kin perenkihda met oh ni limpoak, kasamwolong irail nan mwomwohdiso.—Luk 15:7.

“Kalohkihong Irail Wehin Koht” (Wiewia 28:30, 31)

19. Dahme Pohl wia erein eh sensel nan ihmw?

19 En Luk kaimwiseklahn koasoi ko nan pwuhken Wiewia uhdahn kangoang. E koasoia: “[Pohl] mihmi wasao erein sounpar riau nan ihmw me e kin iseise, oh e kin kasamwo irail koaros me kin pwarodo reh ni kadek, oh kin kalohkihong irail Wehin Koht oh padahngki duwen Kaun Sises Krais ni saledek laud en koasoi oh sohte mehkot me kerempwa.” (Wiewia 28:30, 31) Pohl wia mehn kahlemeng kaselel en kadek, pwoson, oh ngoang!

20, 21. Koasoiahda ekei irail kan me paiekihda en Pohl eh kalohk nan Rom.

20 Emen me Pohl kasalehiong kadek iei ohl emen me adaneki Onesimus, lidu men me tangasang Kolose. Pohl sewese Onesimus en wiahla Kristian men, oh Onesimus wiahla ‘rie kompoakepah lelepek.’ Ni mehlel, Pohl ndahki ih “nei seri Onesimus, me I wialahr seme.” (Kol. 4:9; Pail. 10-12) Ia uwen Pohl eh kin ale kangoang laud sang rehn Onesimus!a

21 Meteikan pil iang paiekihda en Pohl mehn kahlemeng mwahu. Pohl ntingkilahng mehn Pilipai ko: “Dahme wiawihong ie imwikihla pweidahn rongamwahwo, pwe silepen nanmwarkien Rom koaros oh pil meteikan koaros rongehr me I wie sensel pwehki Krais. Oh ei kin mi nan imweteng kahrehiong pali laud en riatail kan me kin papah Kauno en kehlailda, oh re kin kasalehda arail eimahiong kalohki mahsen en Koht ni soh masak.”—Pil. 1:12-14.

22. Dahme Pohl pil wia erein eh sensel nan Rom?

22 Erein Pohl eh wie sensel nan Rom, e isanekihla ahnsowo pwehn ntingihada kisinlikou kesempwal kan me wialahr kisehn Palien Paipel ni Lokaiahn Krihs.b Kristian ko ni ahnsowo uhdahn paiekihda kisinlikou ko. Kitail pil kin paiekihda nein Pohl kisinlikou ko, pwe kaweid kan me e ntingihedi kohsang rehn Koht, kahrehda e pil kin sawas ong kitail rahnpwukat.—2 Tim. 3:16, 17.

KISINLIKOU LIMAU ME POHL NTINGIHEDI EREIN EH TEPIN SELIDI NAN ROM

Nein Pohl kisinlikou limau ntingdi mpen pahr 60-61 erein eh tepin selidio nan Rom. Nan nah kisinlikowo ong rie Kristiano Pailimwon, Pohl kawehwehda me nein Pailimwon lidu me tangasang iho, Onesimus, wialahr Kristian men. Pohl duwehte pahpa men ong Onesimus, oh e kapwurehiong Pailimwon nah lidu menet me mahso “sohte wia katep ehu,” ahpw met wialahr rie Kristian men.—Pail. 10-12, 16.

Nan nah kisinlikou ong mehn Kolose kan, Pohl koasoia me Onesimus ‘kohsang’ arail wasa. (Kol. 4:9) Onesimus oh ienge Kristiano Dikikus ahnekihdi pwais kaselel en wahla kisinlikou riau ko me kitail koasoiapenehr iangahki nein Pohl kisinlikou me e ntingihada ong mehn Episos kan.—Ep. 6:21.

Ni Pohl eh ntinglahng mehn Pilipai kan, e koasoia duwen eh “sensel” oh duwen Epaprodaitus, me wahla nah kisinlikowo. Mehn Pilipai ko kadarala Epaprodaitus pwehn sewese Pohl. Ahpw Epaprodaitus soumwahuda oh kereniong mehla. E pil mworuskihla en mehn Pilipai ko ar “rong me e soumwahuda.” Eri Pohl ndaiong irail ren kin kesempwalki “soangen aramas akan me duwehte” Epaprodaitus.—Pil. 1:7; 2:25-30.

Kisinlikou ong mehn Ipru kan wiawihda ong mehn Ipru kan me wiahlahr Kristian kei nan Sudia. Mendahki kisinlikowo sohte kasalehda ihs me ntingihedi, mie mehn kadehde me kasalehda me Pohl me ntingihedi. Mwomwen kisinlikou wet eh ntingdi duwehte mwomwen en Pohl kin nting. Pohl kadar eh rahnmwahu sang Itali, oh e koasoia duwen Timoty, me mi reh nan Rom.—Pil. 1:1; Kol. 1:1; Pail. 1; Ipru 13:23, 24.

23, 24. Duwehte Pohl, ia duwen Kristian tohto rahnpwukat ar kin kolokolete ar peren mendahki re selkihdi ar pwoson?

23 Mendahki e sohte kileldi nan pwuhken Wiewia, Pohl saledekla mwurin sounpar pahieu samwa. E senselki sounpar riau nan Sesaria oh sounpar riau nan Rom.c (Wiewia 23:35; 24:27) Ahpw e kin kolokolete eh peren oh pousehlahte wia dahme e kak pwehn papah Siohwa. Duwehte met, sapwellimen Siohwa ladu tohto rahnpwukat kin kolokolete ar peren oh kalokalohkte mendahki ar selkihdi ar pwoson. Medewehla mehn kahlemeng en Adolfo, me selidi nan Spein pwehki eh soupoupali. Sounsilasil men en wasao nda, “Se pwuriamweikinuhkala. Se kahrehiong omw mour en apwal, oh ni aht kin kalaudehla aht wia met, a ke kin kalaudehla omw kin sirei oh lokaia kadek ong kiht.”

24 Mwurin ahnsou kis, tohn nan imwetengo eri likihala Adolfo, me kahrehda wenihmw en eh perehn imwetengo kin langalang. Ekei pak sounpei kan kin kohla tuhwong pwehn idek duwen Paipel. Emen sounsilasil kin kalapw pedolongala nan en Adolfo pereo pwehn wadek Paipel, ni Adolfo eh kin tetehk pwe sounsilasil teiko de kilangada. Eri me senselo me uhd kin “sinsile” sounsilasilo! Mehn kahlemeng mwahu en Sounkadehde lelepek pwukat en kin kamwakid kitail en kin “eimahiong kalohki mahsen en Koht ni soh masak,” pil ni ahnsou apwal kan.

25, 26. Kokohp dahieu me Pohl kilang eh pweida mendahki e saik lel sounpar 30 mwurin Sises eh ketin kohpada duwen met? Oh ia duwen atail kin kilang pweidahn kokohp wet rahnpwukat?

25 Kaimwiseklahn pwuhken Wiewia koasoia duwen mehn kahlemeng mwahu en Pohl me kin pousehlahte ‘kalohki Wehin Koht’ ong koaros me kin mwemweitla reh erein eh sensel nan ihmw. Nan tepin irelaudo, kitail wadek duwen kehkehlik me Sises ketikihong sapwellime tohnpadahk ko ni eh mahsanih: “Kumwail pahn alehdi manaman ni ahnsou me sapwellimen Koht manaman pahn kohdiong pohmwail, oh kumwail pahn wia ei sounkadehde kan nan Serusalem, nan Sudia pwon oh Sameria, oh pil wasa me keieu doh nin sampah.” (Wiewia 1:8) Saikinte lel sounpar 30, a rongen Wehio lohkselier “wasa koaros nin sampah.”d (Kol. 1:23) Met uhdahn kadehdehda uwen kehlail en sapwellimen Koht manaman!—Sek. 4:6.

26 Rahnpwukat manamanohte pil kin kakehlaka me keidi kan me luhluhwe nin sampah, iangahki iengarail “sihpw teikan” pwe ren pousehlahte “kadehdehda ni unsek duwen Wehin Koht” nan sahpw 240! (Sohn 10:16; Wiewia 28:23) Ia duwe, ke kin iang wia uwen omw kak nan doadoahk wet?

EN POHL MOUR MWURIN PAHR 61

Ele mpen pahr 61, Pohl ale kopwung rehn Nanmwarki Nero. Oh e mwomwen me e mweidohng Pohl en saledekla. Kitail sohte nohn ese dahme Pohl wia mwurin mwo. E kakete ih ahnsowo me e kohla Spein, nin duwen me e koasoakoasoaneiero. (Rom 15:28) Mpen pahr 95, sounnting men me adaneki Clement en Rom koasoia me Pohl seiloakla “wasa keieu doh ni palikapi.”

Pohl ntingihedi pwuhken 1 oh 2 Timoty oh pwuhken Taitus mwurin eh saledeksang nan imweteng. Kisinlikou pwukat kasalehda me e mwemweitla Krihd, Masedonia, Nikapolis, oh Troas. (1 Tim. 1:3; 2 Tim. 4:13; Taitus 1:5; 3:12) Mwein ele nan Nikapolis en Krihs me e pwurehng selidi. Sohte lipilipil ma ih wasao me e selidi ie de soh, mpen pahr 65, e pwurehng wie sensel nan Rom. Ahpw met, Nero koasoanehdi me Pohl pahn kamakamala. Soupoad en Rom men me adaneki Tacitus koasoia me ni ahnsou me kisiniei ehu kauwehla Rom nan pahr 64, Nero kihpeseng likamw me dene Kristian kan me kahrehda kisinieio oh e tepida kaloke irail ni lemei.

Nan nah keriaun kisinlikou ong Timoty, Pohl ese me e kereniongehr pahn kamakamala, eri e peki rehn Timoty oh Mark ira en mwadangala reh. Luk oh Onesiporus kasalehda eimah laud pwe ira mendahkihla ara mour pwehn kansenamwahwih Pohl. (2 Tim. 1:16, 17; 4:6-9, 11) Ahnsowo, ma emen nda me ih Kristian men, e kakete selidi oh kalokolok lao e mehla. Pohl ele kamakamkihla eh pwoson mwurinte eh ntingihedi kaimwiseklahn nah kisinlikou ong Timoty ni mpen pahr 65. Mie me koasoia me Nero kemehla pein ih mwurin mpen sounpar siluh mwurin Pohl eh kamakamala.

RONGAMWAHWO “LOHKSELIER WASA KOAROS NIN SAMPAH”

Mpen pahr 61, erein Pohl eh sensel nan Rom, e ntingihedi me ‘rongamwahwo . . . lohkselier wasa koaros nin sampah.’ (Kol. 1:23) Ia wehwehn en Pohl koasoi pwukat?

E mwomwen me Pohl men kasalehda me aramas nan sahpw tohto rongehr duwen ‘rongamwahwo.’ Mwohn Aleksander Lapalap mehla, e lella India ni eh kalowehdi pali laud en Eisia. Sulius Sihsar mahweniong Britain nan pahr 55, oh Klaudius kalowehdi palieir en sahpwo, kahrehiong en wiahla kisehn Rom nan pahr 43. Aramas akan pil kin ese sahpw kan nan Palimesehn Eisia, wasa me silik kan kin wiawihda ie.

Ia duwe, kalohkpen rongamwahwo lella nan Britain, China, oh Palimesehn Eisia ahnsowo? E mwomwen me ahnsowo met saikinte wiawi. Pein Pohl ahneki mehn akadei en kalohk nan Spein pwe aramas “saikinte kalohk” wasao. Ahpw ni ahnsou me e ntinglahng mehn Kolose ko nan pahr 56 e saikinte kak kohla nan Spein. (Rom 15:20, 23, 24) Ahpw mpen pahr 61, aramas tohto rongehr duwen rongamwahu en Wehio. Mehnda ma e pil saik lella wasa teikan, e lelehr wasa kan me mehn Suhs kan oh me iangalahr lamalam en mehn Suhs me papidaisla ni Pendekos pahr 33 kohsang ie, iangahki sahpw kan me sapwellimen Sises wahnpoaron kan seiloakla ie.—Wiewia 2:1, 8-11, 41, 42.

a Pohl men Onesimus en mihmihte reh, ahpw e sohte men kauwehla kosonned en Rom. Pohl sohte ahneki pwuhng en kolokol Onesimus pwehki Pailimwon, me pil wia Kristian men, me wia en Onesimus soumas. Eri Onesimus pwurala rehn Pailimwon oh wahla kisinlikou ehu sang rehn Pohl me kangoange Pailimwon en kadekohng eh liduwo me wialahr rie Kristian men.—Pail. 13-19.

b Menlau kilang koakon “Kisinlikou Limau me Pohl Ntingihedi Erein Eh Tepin Selidi nan Rom.”

c Menlau kilang koakon nan pali 244, “En Pohl Mour Mwurin Pahr 61.”

d Menlau kilang koakon “Rongamwahwo ‘Lohkselier Wasa Koaros nin Sampah.’”

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share