Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w04 5/1 pp. 4-7
  • Iaduwen Ahmw Kak Wiahda Pilipil Mwahu kan?

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Iaduwen Ahmw Kak Wiahda Pilipil Mwahu kan?
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2004
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Medemedewe Imwilahn Mehkan Me Pahn Werei
  • Kihong Ahnsou Itar
  • Mengei en Alehda Kaweid
  • Daur Kaweid en Nsen Mwakelekel me Kaiahnda Mwahu
  • Ken Medemedewe Iaduwen Ahmw Pilipil Kin Sairada Mouren Meteikan
  • Wiahda Pilipil me Keieu Kesempwal ni Erpit
  • Pilada Mour!
  • Kasalehda Pwoson—Wiahda Pilipil me Loalokong!
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2017
  • Wiahda Pilipil kan me Kin Kawauwih Koht
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2011
  • Ia Duwen Atail Kak Wiahda Pilipil Mwahu?
    Pereperenki Mour Kohkohlahte!​—Koasoiapene Duwen Paipel
  • “Kanekehla Dahme Kumwail Tapihadahr”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2019
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2004
w04 5/1 pp. 4-7

Iaduwen Ahmw Kak Wiahda Pilipil Mwahu kan?

NANMWARKI en Israel en kawao, Solomon, mahsanih: “Aramas erpit men kin rong oh alehda kaweid tohto.” Me tohto rehtail ekei pak kin wiahda pilipil kan me pweipwei pwehki kitail sohte kin men rong kaweid en meteikan.​—Lepin Padahk 1:5.

Mahsen en Solomon pwukat ntingdi nan Paipel oh pil iangahki “lepin padahk silikid” teikan me e koakonehda. (1 Nanmwarki 4:⁠32) Iaduwen​—⁠kitail kak ale kapai sang atail esehla oh idawehn sapwellime mahsen erpit pwukat? Ei. Mahsen pwukat kin sewese kitail “en ese dahme erpit oh mehn kaweid, en wehwehkihla mahsen akan en aramas wehwe, en ale kaweid me pahn kihda loalokong, wiewia mwahu oh tenek pwung oh wiewia pwung.” (Lepin Padahk 1:2, 3, New World Translation) Kitail koasoiapene ire limau me poahsoankihda kaweid en Paipel me kak sewese kitail en wiahda pilipil mwahu kan.

Medemedewe Imwilahn Mehkan Me Pahn Werei

Ekei pilipil akan pahn wiahda lipwalipw laud. Kahrehda, nantihong medewehda mwahu mahs dahme pilipil pwukat pahn imwikihla. Kanahieng en dehr mweidohng peren en ale kamwahu kan en ahnsou mwotomwot en karotonguhkala ken dehr kilangada imwilahn mehkan me pahn mihmi ahnsou werei. Lepin Padahk 22:3: “Aramas me eh lamalam mie kak kilangada kahpwal me kohkohdo oh wetsang, ahpw aramas tohto kin inenwohngete, ahpw nsensuwedkihla mwuhr.”

E pahn wia sawas mwahu ieu ma ke ntingihdi nan doaropwe duwen imwilahn mepwukat ong ahnsou wet oh pil me pahn pwarada mwuhr. Karasepe: Soahng mwahu kan me kin mwadang pwarada ni atail kin pilada soangen doadoahk ieu e kak pid doadoahk pweimwahu oh kaperen. Ahpw, kisehn imwila kan me pahn pwarada mwuhr kak pidada ahneki doadoahk ehu me sohte pahn katepe ni ahnsou kohkohdo? E soh pahn kahrehong uhk ken kosoulahng ehu wasa tohrohr, mwein wasakis me ke pahn dohwanla ahmw peneinei oh kompoakepahmw akan? E soh pahn kahrehiong uhk ken mihla nan wasa kan me samin oh kasoumwahu de kihong uhk nan irair ehu me kapwunod oh kahrehiong ahmw kin nsensuwed? Tenekih mahs kamwahu oh kasuwed kan oh mwurin mwo ke kak pilada dahme keieu mwahu.

Kihong Ahnsou Itar

Wia pilipil akan me sohte wehwe mwahu kak imwila suwed. Lepin Padahk 21:5 (NW) kaweidki: “Wiahda ahmw koasoandi ni keneinei, ke ahpw pahn paiekihda, ahpw ma ke pahn pwurur, e pahn imwila suwed.” Karasepe, pwutak oh serepein pwulopwul akan me kin mwahukihda emen emen anahne kihong ahnsou itar mwohn arail pilada ren pwopwoud. Pwe irail dehpahno lelohng dahme soun nting koasoi en England, William Congreve, koasoia: “Aramas akan me kin karuwaru oh mwadang pwopwoudida pahn ahneki ahnsou reirei koluhkihla arail mwekid.”

Kihong ahnsou itar sohte kin wehwehki kasakasou ahnsou mwahu de wie pwapwand. Ekei pilipil inenen kesempwal me elen erpit kasalehiong kitail me re pahn wiawihda ni ahnsou mwadang. Pwehn kapwandehla mwahl pilipil pwukat kak wiahda kahpwal ong pein kitail oh meteikan. Kasakasou pilipil ieu pil wiahier wiepen wiahda pilipil​—mwein ele e wia pilipil sohte mwahu ieu.

Mengei en Alehda Kaweid

Pwehki sohte irair riau me uhdahn duwepenehte, kahrehda aramas riemen sohte kak en ahnsou koaros wiahda pilipil me duwepenehte ni ahnsou me ira kin lelohng kahpwal akan me likamwete kerenieng raspene. Ahpw, e pahn wia sawas mwahu en rong iaduwen aramas teikan wiahda arail pilipil ong irair akan me rasehng dahme kitail ahneki. Idek rehrail ia arail madamadau ong pilipil me re wiahda ahnsou wet. Karasepe, ni ahnsou me re wia pilipil ong doadoahk dahieu irail pahn wia nan arail mour, idek rehn irail me kin ahneki soangen doadoahko en kasalehda kamwahupe oh pil kasuwedpe kan. Dahme irail diar kamwahupen arail pilada wia soangen doadoahk wet, oh pil dahme re diarada kasuwedpen doadoahko?

Kaweid kohwong kitail mahsanih: “Ale kaweid koaros uwen me ke kak, ke ahpw pahn pweida, pwe ma soh, ke pahn pwupwudi.” (Lepin Padahk 15:22) Ni mehlel, ni atail kin rapahki kaweid oh ale kasukuhl sang dahme aramas teikan wiahier kan, kitail en tamataman me ni imwio kitail pahn pein wiahda atail pilipil oh pein pwukoahki dahme pahn pwarada sang ni pilipilo.​—Kalesia 6:4, 5.

Daur Kaweid en Nsen Mwakelekel me Kaiahnda Mwahu

Nsen mwakelekel (kehl en esehda dahme mwahu oh dahme suwed) kak sewese iuk wiahda pilipil kan me pwungiong kaweid me kitail pilada me mwahu ong atail mour. Ong Kristian emen, met kin wehwehki kaiahnehda atail nsen mwakelekel en pahrekiong kupwuren Koht. (Rom 2:14, 15) Mahsen en Koht padahkiong kitail: “Tamanda Kauno [“Siohwa,” NW] ni omw wiewia kan koaros, oh E pahn ketin kasalehiong uhk ahl me pwung.” (Lepin Padahk 3:⁠6) E mehlel, nan ekei pilipil kan, aramas riemen​—⁠me emen emen kin kaiahnehda ah nsen mwakelekel​—⁠ pahn ahneki madamadau wekpeseng oh kahrehda ira kak wiahda pilipil wekpeseng.

Kadeikpen loale me kaiahnda mwahu pahn pere aramas sang en wia soangen mwekid akan me uhwong Mahsen en Koht. Karasepe ieu, kadeikpen loale me sohte kaiahnkihda kaweid akan en Paipel kak wiahiong ohl emen oh lih emen en lemehda kousoanpene mwohn ara pwopwoud pwe ira en diarada ma ira konpene. Ira kak lemeleme me ira wiahda pilipil mwahu, pwe dene e pahn pere ira sang ara wiahda pwopwoud me sohte mih ni koasoandi mwahu. Ara nsen mwakelekel mwein sohte pahn kapwunode ira. Ahpw, aramas emen me pwungki madamadau en Koht akan me pid wendipene oh pwopwoud pahn pilada en dehr wia soangen koasoandi en lepin ahnsou oh samin wet.​—1 Korint 6:18; 7:1, 2; Ipru 13:⁠4.

Ken Medemedewe Iaduwen Ahmw Pilipil Kin Sairada Mouren Meteikan

Pak tohto, ahmw pilipil kin sairada aramas teikan. Kahrehda, ke dehr koasoanehdi en wiahda pilipil suwed me kak kauwehla ahmw ehuiong kompoakepahmw kan de ahmw peneinei, de laudsang koaros, ong Koht. Lepin Padahk 10:1 mahsanih: “Pwutak loalokong men kin kaperenda seme; a me pweipwei men kin kansensuwedihala ine.”

Ni pali teio, kitail en ese me ekei pak e kesempwal en pilada ihs me kitail pahn kompoakepahnki. Karasepe, ele ke pahn pilada en dehr iang kamehlele madamadau en pelien lamalam kan me ke esehdahr me re kin uhwong padahk en Pwuhk Sarawi. De ele ke pilada en wiahda wekidekla laud nan ahmw mour pwehki ke men idawehn kaweid sang nan Pwuhk Sarawi me ke ahpwtehn sukuhliki oh kamehlele. Mehlel, ahmw pilipil kakete sohte kansensuwed ong kompoakepahmw kan de ahmw peneinei kan, ahpw pilipil ieu me kin kaperenda Koht wia pilipil mwahu ieu.

Wiahda Pilipil me Keieu Kesempwal ni Erpit

Pali moron en aramas sohte wehwehki me aramas koaros rahnwet anahne wiahda pilipil nanpwungen mour de mehla. Soangen irairohte lelohng mehn Israel kan en kawao me kousoan limwahn Sapwen Inou nan pahr 1473 B.C.E. Moses, ni ah wia sounkair en Koht emen, mahsanih ong irail: “Kumwail en pilada nanpwungen mour oh mehla, nanpwungen sapwellimen Koht kupwuramwahu de sapwellimen Koht keria. Eri, pilada mour. Poakohng Kauno [“Siohwa,” NW] amwail Koht, kapwaiada sapwellime mahsen oh loalopwoatohng, pwe ih me pahn kahrehiong kumwail oh kadaudokamwail kan mour werei nan sahpw me Kauno [“Siohwa,” NW] ketin inoukihong amwail pahpa kahlap ako, Eipraam, Aisek oh Seikop.”​—Deuderonomi 30:19, 20.

Kokohp en Paipel oh keirekidi en pahr akan kasalehda me kitail mihmi nan “ahnsou apwal akan” oh me “irair en sampah wet wie wekiwekidekla.” (2 Timoty 3:⁠1; 1 Korint 7:31) Wekidekla me mih nan kokohp pahn imwikihla ohlahn koasoandi suwed wet, oh sapwellimen Koht koasoandi kapw en aramas pwung kan me pahn uhd weliandi.

Kitail kereniongehr pedolong nan koasoandi kapwo (sampah kapw). Iaduwen​—⁠ke pahn iang pedolong oh paiekihda mour soutuk nan sampaho me pahn mih pahn koasoandi en Wehin Koht? De ke pahn iang kamwakel sang pohn sampah ni ahnsou me ahn Sehdan koasoandi pahn ohla? (Melkahka 37:9-​11; Lepin Padahk 2:21, 22) Pilipil me pid mehnia ahl me ke pahn pilada iei pein ahmw, oh e wia pilipil nanpwungen mour de mehla. Ke men ale sawas pwe ken kak wiahda pilipil pwung, pilipil ieu me ke sohte pahn koluhkihla?

Pilada mour kin pidada en sukuhliki mahs dahme Koht kupwurki kitail en wia. Pali laud en ahnsou, pelien lamalam kan sohte kin kawehwe duwen kupwuren Koht akan ni sansal mwahu. Irail kaun en lamalam kin kalap kaweid sapwungihala aramas akan oh kin pil wiewia tiahk kan me Koht kin kalahdeki. Irail soukautihiong kawehwehda anahnepen emen emen en wiahda pein ah pilipil en kaudokiong Koht “ki ngehn oh mehlel.” (Sohn 4:24) Ihme kahrehda aramas tohto sohte kin kaudokiong Koht ki ngehn oh mehlel. Ahpw, tehk kanahieng duwen dahme Sises mahsanih: “Mehmen me sohte iang uhpalihkin ie, nahn e kin pelian ie; oh mehmen me sohte kin iang ie dolungpene, nahn e kin kamwerepeseng.”​—Madiu 12:⁠30.

Sounkadehdehn Siohwa kan kin perenki kihda sawas ong aramas akan en kalaudehla arail wehwehkihla Mahsen en Koht. Irail kin wiahda ahnsou en onop Paipel rehn aramas emen de pwihn en aramas ieu nan wasa oh ahnsou me soanamwahu ong aramas oko. Irail akan me men iang soangen koasoandi wet (onop Paipel) en kehsehki Sounkadehdehn Siohwa nan pein arail wasa de ntinglahng irail me kin wiahda makisihn wet (Kahn Iroir).

E mehlel, ekei aramas miehier arail wehwehki ekis duwen dahme Koht kupwurki irail en wia. Irail pil kakete kamehlele me Paipel me mehlel oh likilik. Ahpw, ekei irail kin kasakasau oh kapwandehla wiahda arail pilipil en inoukihong Koht arail mour. Pwekihda? Ele mie kahrepe tohto.

Iaduwen​—⁠re sohte wehwehki kesempwalpen arail inoukihong Koht arail mour? Ni sansal, Sises mahsanih: “Kaidehn aramas koaros me kin likwerih ie, ndinda, ‘Maing ei Kaun, Maing ei Kaun,’ me pahn pedolong nan Wehin Koht, pwe irail kan me kin kapwaiada kupwuren Semei me ketiket nanleng.” (Madiu 7:⁠21) Loalokongki Paipel kelepw sohte itar; wiewia pil anahn. Mwomwohdiso en Kristian en mahso kin wia mehn kaweid ong ahnsou wet. Kitail kin wadek duwen ekei aramas akan en tepin Kristian akan me mahsanih: “Ni ahnsou me irail rongehr en Pilip eh kapahrengki Rongamwahu en Wehin Koht oh mwaren Sises Krais, irail koaros, ohl oh lih akan, ahpw papidaisla.” (Wiewia 2:41; 8:12) Kahrehda, ma aramas emen kin kesempwaliki Mahsen en Koht, kamehlele dahme e mahsanih, oh eri kapwungala ah mour pwehn pahrekiong koasoandi en Koht akan, dahme pahn kerempwa ih sang en wiahda kasalepen ah inoukihong Koht ah mour oh papidais? (Wiewia 8:34-​38) Ni mehlel, pwe aramas en ale kupwur mwahu en Koht, e uhdahn pahn ale ewen kahk wet ni soh peikasal oh sang nan mohngiong peren.​—2 Korint 9:⁠7.

Ekei aramas kin ahneki pepehm me irail sohte ahneki loalokong me itar ong ren inoukihong Koht arail mour. Ahpw, aramas koaros me ahpwtehn kin tepiada idawehn soangen elen mour ieu, kin sohte ahneki loalokong me itar. Ihs semen men kak nda me: dahme e ese rahnwet, e ese sangete nin tapio? Pilada en papah Koht kin anahne emen en esehla tepin padahk en Paipel akan oh mour en kaweid en Paipel akan, oh pil iangahki ineng mehlel en mourki padahk en Paipel.

Iaduwen​—⁠ekei soh kin sohte men wiahda pilipil akan pwe re perki irail dehr sohte kakohng mourki pilipil me re wiahdahr? Nsenohki pwe mehkot depahno sohte pweida kin kalap pwarado nan inou en aramas tohto. Ohl emen me piladahr en pwopwoudla oh wiahda pein ah kisin peneinei tikitik kakete ahneki pepehm me e saikinte itar, ahpw ahnekihda pwukoa kihong ih mehn kangoang en wia uwen me e kak koaros. Pil duwehte, aramas pwulopwul men me ahpwtehn ale nah laisin en diraip kak pil perki e de lelohng aksident​—mehlel ma e kin ese roporop akan me kasalehda me sountangahki sidohsa pwulopwul tohto sang sountangahki sidohsa mah kan kin lelohng aksident. Wehwehki met kak wia mehkot mwahu ong ih pwehn diraip kanahieng. Kahng alehda nah laisin kaidehn ih me pahn kapwungala kahpwalo!

Pilada Mour!

Paipel kasalehda me koasoandi en palien politiks, palien paien wehi, oh pelien lamalam oh irail oko me kin utungada koasoandi pwukat pahn ahnsou keren sohrala. Ahpw, aramas akan me wia pilipil erpit en pilada mour oh mwekidki arail pilipil pahn mihmihte. Pwehki irail me pahn wiahla poahsoanen pwihn me pahn mih nan sampah kapw, irail pwukat me pahn iang wiahda sampah en wiahla paradais, nin duwen kupwuren Koht sangete nin tapio. Iaduwen​—⁠ke pahn iang wia kisehn doadoahk wet me mih pahn kaweid en Koht?

Ma iei, pilada ken sukuhliki Mahsen en Koht. Pilada ken sukuhliki sapwellimen Koht koasoandi kan me pahn kaperenda Ih. Nantihong kapwaiada kaweid me kin kohsang Pwuhk Sarawi. Ahpw, laud sang met, pilada pwe ken dadaur ahmw pilipil lao e unsekla. Ni mwotomwot, pilada mour!

[Kilel nan Pali 4]

Ke dehr karuwaru en wiahda pilipil laud kan

[Kilel nan Pali 5]

Rong oh idawehn kaweid ong pilada dahme ke pahn wia nan ahmw mour

[Kilel nan Pali 7]

Irail akan me pilada en papah Koht ahnsou wet pahn iang doadoahk en wiahda sampah en wiahla paradais

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share