Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w08 12/1 pp. 28-32
  • Koasoanehdi Teng en Kalohkiseli Rongamwahu

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Koasoanehdi Teng en Kalohkiseli Rongamwahu
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • E Uhdahn Kin Kalohkiseli!
  • En Kalohkiseli Rongamwahu Rahnwet
  • Imwila kan me Kitail Sohte Ese Duwe
  • “Kalohkiseli Rongamwahu” ni Unsek
    Atail Doadoahk ong Wehio—2015
  • Alehier Kaiahn Pwehn Wia Uwen Atail Kak Koaros Nan Kalohk
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2005
  • Nantihong “Kalohk Ong Aramas Koaruhsie”
    Atail Doadoahk ong Wehio—2003
  • Sukuhlki en Mwasamwasahn Sang Sapwellimen Sises Wahnpoaron ko
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
w08 12/1 pp. 28-32

Koasoanehdi Teng en Kalohkiseli Rongamwahu

“E ketin mahsanihong kiht se en kalohkiseli rongamwahu ong aramas akan.”—WIEWIA 10:42.

1. Pwukoa dahieu Piter kasalehda ni eh koasoi mwohn Kornilius oh kiseh kan?

SOUNPEI en Rom men kapokonepene eh peneinei oh kompoakepah kan ong ahnsou ehu me Koht ketin wekidekla sapwellime koasoandi ong aramas akan. Ohl menet me kin lemmwiki Koht iei Kornilius. Wahnpoaron Piter padahkihong pokon wet me wahnpoaron ko aleier kehkehlik “en kalohkiseli rongamwahu ong aramas akan oh kadehde” duwen Sises. Dahme Piter padahngki kin uhdahn imwila mwahu. Mehn liki kan me sohte sirkumsaisla alehdi sapwellimen Koht manaman, eri papidaisla, oh kakehr iang Sises kaunda nanleng. Ahn Piter kin kalohkseli kin uhdahn imwila mwahu!—Wiewia 10:22, 34-48.

2. Ia duwen kitail ese me kehkehlik wet ong kalohk kaidehn ongete wahnpoaron 12 ko?

2 Met wiawi nan pahr 36 C.E. Sounpar riau mwowe, mehkot lelohng ohl emen me kin uhwong Kristian kan oh met wekidala eh mour. Sohl en Tarsus kohkohlahng Damaskus ni ahnsou me Sises pwarowohng ih oh mahsanih: “Uhda oh kohwei nan kahnimwen, pwe iei wasa me e pahn sansal ong uhk dahme ke pahn wia.” Sises ketin kamehlelehiong tohnpadahk Ananaias me Sohl pahn kadehde ong “mehn liki kan oh nanmwarki kan oh pil mehn Israel kan.” (Wadek Wiewia 9:3-6, 13-20.) Ahnsou me e mi rehn Sohl, Ananaias koasoia: “Koht en samatail kahlap ako ketin piluhkada pwe ke en . . . wiahla sapwellime sounkadehde pwe ke en koasoia ong aramas koaros.” (Wiewia 22:12-16) Ia uwen Sohl, me mwuhr adanekihla Pohl, kin nsenohki kapwaiada eh pwukoahn kalohk?

E Uhdahn Kin Kalohkiseli!

3. (a) Dahme kitail pahn tehkpene? (b) Ia duwen elder kan sang Episos mwekidki en Pohl padahk? Mehn kahlemeng mwahu dah re wia?

3 E pahn kaperen en onopki soahng koaros me wiawihong Pohl mwurin met, ahpw kitail en tehkpene duwen padahk ehu me Pohl wia mpen pahr 56 C.E., me kileldi nan Wiewia irelaud 20. Pohl wia padahk wet ni imwilahn eh seiloak kesiluh en doadoahk en misineri. E uhdi nan Mailihdus, wasahn sohp ehu ni Sehd en Aegean, oh ileklahng elder kan nan mwomwohdiso en Episos. Episos kin dohsang wasao mwail 30 samwa ahpw seiloak pohn ahlo kin reirei pwe ahl akan kin wetseli. Ke kak medewehla ia uwen kaperen ong elder kan en Episos ni ahnsou re alehdi mehn kair sang Pohl. (Pil kilang Lepin Padahk 10:28.) Ahpw mendahki irail kin perenkihda met, irail anahne koasoanehdi en mwesel lahng Mailihdus. Ia duwe, ekei irail anahne kommoal sang doadoahk de ritingdi arail wasahn pesines kan pwehn kohla rehn Pohl? Kristian tohto rahnpwukat kin pil wia met pwehn dehr katihasang rahn en kapokon kan me kin wiawi pahr koaros.

4. Koasoandi dahieu me Pohl kin wia erein sounpar ko me e mihmi Episos?

4 Dahme Pohl kin wiewia nan Mailihdus erein rahn siluh de pahieu ahnsou me elder ko leledo? Ma kowe ih, dahme ke pahn wia? (Pil kilang Wiewia 17:16, 17.) Dahme Pohl mahsanihong elder en Episos ko kak kihong kitail pasapeng. E kawehwehda duwen mwomwen eh mour erein sounpar kei mwowe oh patehng ahnsou me e kohla Episos. (Wadek Wiewia 20:18-21.) Pwehki sohte me kak akupwungki dahme e padahngki, e mahsanih: “Kumwail eseier duwen ei mihmi rehmwail, sang ni tepin rahn me I pwarodohng kumwail nan wehin Eisia. . . . Kumwail ese me I sohte kin ekihsang kumwail mehkot.” Ei, e koasoanehdi en kapwaiada pwukoa me Sises ketikihong ih. Ia duwen e wia met nan Episos? Ehu ahl e wia met iei sang eh kalohk ong mehn Suhs kan oh pil wasa kan me e kak diarada aramas. Luk ripohtki me ni ahnsou me Pohl mihmi Episos mpen pahr 52-55 C.E., e wia ‘padapadahk ong aramas akan wasao, akupwung ong irail oh songosong koangngoange’ aramas akan nan sinakoke. Ni en mehn Suhs kan “keptakai oh sohte men pwoson,” Pohl uhd kin padahk ong meteikan de e kin kosoula nan ehu kahnimw oh doulahte kalokalohk. Kahrehda e kin kalohkseli ong mehn Suhs oh Krihk kan nan kahnimwo.—Wiewia 19:1, 8, 9.

5, 6. Dahme kahrehda kitail kak kamehlele me kalohk en ihmw lel ihmw me Pohl wia kin pidada me seupwoson kan?

5 Irail akan me Pohl kin koasoi ong nan Mailihdus wiahla Kristian kei me kakehr wia pwukoahn elder. Pohl katamankihong irail duwen koasoandi me e kin doadoahngki: “Kumwail ese me I sohte kin ekihsang kumwail mehkot me I dehdehki me pahn sewesei kumwail ni ei padahk oh panawih kumwail nan wasahn kapokon kan oh nan imwamwail kan.” Nan atail ahnsou, ekei kin leme me dahme Pohl kin koasoia wasaht kin dokedoke irail kante me pwosonlahr me e mwemweitla rehrail. Ahpw soh. Wehwehn “padahk oh panawih kumwail nan wasahn kapokon kan oh nan imwamwail kan” kin dokedoke doadoahk en kalohk ong me seupwoson kan. Met kin sansalda mwahu nan ire me e koasoia mwuhr ni eh koasoia me e kin kalokalohk ong “mehn Suhs kan oh pil mehn liki kan, pwe irail en weksang diparail kan, oh wekidekiong Koht oh pil pwoson mwaren Kaun Sises.” Eri sansal me Pohl kin wie kalokalohk ong me seupwoson kan me anahne en koluhla oh pwosonla Sises.—Wiewia 20:20, 21.

6 Emen me samanih duwen Pwuhk Sarawi kan en lokaiahn Krihk wia roporop oh koasoia duwen Wiewia 20:20: “Pohl mihmier nan Episos sounpar siluh. E kin kohla ni ihmw koaros, de ele e koasoiongehr aramas akan koaros (iretikitik 26). Met iei ehu mehn kadehde sang nan Paipel duwen doadoahk en kalohk sang ihmw lel ihmw oh pil me kin wiawi wasa kan me aramas akan me mihmi seli.” Mehnda ma e uhdahn lella ni ihmw koaros, duwehte me ekei kin nda, de soh, Pohl sohte men elder en Episos kan en manokehla ia uwen e nantihong kalohkseli oh duwen ia imwila kan. Luk ripohtki: “Koaros me kousoan nan sapwen Eisia, mehn Suhs oh pil mehn liki kan, rongada mahsen en Kaun-o.” (Wiewia 19:10) Ahpw ia duwen “koaros” nan Eisia rongada met, oh dahme met kin padahkihong kitail duwen atail en kin nantihong kalohkseli?

7. Ia duwen en Pohl padahk kakete kamwakid meteikan likin me e kin tuhwong nan kalohk?

7 Sang en Pohl kalohkseli nan wehipokon oh sang ihmw lel ihmw, tohto me rong eh padahk. Ke leme koaros me karonge ih mihmihte nan Episos oh sohte men keseula ekis wasa tohrohr ong doadoahk en mwohni, en karanih arail peneinei kan, de en dohsang mour en nan kahnimw? Soh. Tohto rahnpwukat kin keseula wasa teikan ki soangen kahrepeohte; ele ke pil wia met. Ahpw ahnsowo, ekei aramas sang wasa teikan pil kohla Episos ong mwemweit oh netinet. Ni ahnsou me re mi mwo, mwein re tuhwong Pohl de re rong eh padahk. Dahme re pahn wia ahnsou re pwurala uhdakarail? Irail kan me alehda padahk mehlel kin uhd kalohkseli. Mwein ekei sohte pwosonla padahk mehlel, ahpw ele re koasoiaseli dahme re rongehr nan Episos. Kahrehda arail peneinei kan, mparail kan de meteikan re tuhwong rongehr padahk mehlel oh ele pwosonla. (Pil kilang Mark 5:14.) Dahme met kin kasalehda duwen imwilahn omw kin kalohkseli?

8. Ia duwen aramas kan nan Eisia rongada padahk mehlel?

8 Me pid ahnsou e kalokalohk nan Episos, Pohl ntingihdi me “met ahnsou kaselel ehu ong doadoahk laud oh katapan mehlel.” (1 Kor. 16:8, 9) Soangen ahnsou kaselel dahieu met, oh ia duwen e langadahng ih? En Pohl kin kalokalohk nan Episos imwikihla rongamwahwo en lohkseli wasa kan. Medewehla Kolose, Laodisia, Erapolis, kahnimw siluh me mihmi peilongo en Episos. Pohl sohte mwemweitla wasa pwukat ahpw rongamwahwo lella mwo. Epapras kin kousoan wasa ko. (Kol. 2:1; 4:12, 13) Ia duwe, Epapras rong en Pohl padahk nan Episos oh wiahla Kristian men? Paipel sohte oaritikiada met Ahpw ni ahnsou e kin kalohk wasa me e kousoan ie, ele Epapras kin wia wiliepen Pohl. (Kol. 1:7) Padahk mehlel ele pil lellahng soangen kahnimw kan duwehte Piladelpia, Sardis oh Daiadaira erein sounpar kan Pohl kin kalokalohk nan Episos.

9. (a) Dahme Pohl kin inengieng wia? (b) Ia iren pahr 2009?

9 Eri, elder kan nan Episos ahneki kahrepe mwahu en pwungki mahsen en Pohl: “I sohte katapaniki ei mour; ihte I men kapwaiada pwaisei doadoahk me Kaun Sises ketikihong ie, me iei I en kalohkiseli Rongamwahu duwen kalahngan en Koht.” Ire wet kin kasalehda iren mehn kangoang me pahn wia oaralap en pahr 2009: “Kalohkiseli rongamwahu.”—Wiewia 20:24.

En Kalohkiseli Rongamwahu Rahnwet

10. Ia duwen kitail ese me kitail anahne en pil kalohkiseli Rongamwahu?

10 Kehkehlik wet “en kalohkiseli rongamwahu ong aramas akan” kin pidada koaros ahpw kaidehn wahnpoaron kante. Ni ahnsou me Sises me iasadahr koasoiong tohnpadahk me pokonpene Kalili, mwein meh 500 kei, e mahsanihong irail: “Kumwail eri kohwei wasa koaros oh padahkihong tohn wehi kan koaros; pwe re en wiahla nei tohnpadahk: papidaisihirailla ni mwaren Sahm oh Sapwellime oh Ngehn Sarawi, oh kehkehlingkihong irail re en peikiong mehkoaros me I koasoanediong kumwail.” Kehkehlik wet wiawihda ong Kristian mehlel kan koaros rahnwet nin duwen me mahsen en Sises kasalehda: “Eri, kumwail en ese pwe I pahn ieiang kumwail ahnsou koaros lel ni imwin kawa.”—Mad. 28:19, 20.

11. Mehnia doadoahk kesempwal me tohto aramas kin esehki Sounkadehdehn Siohwa kan?

11 Kristian ngoang kan kin usehlahte peikiong kehkehlik wet en nantihong “kalohkiseli rongamwahu.” Koasoandi me irail keieu doadoahngki iei me Pohl padahkihong elder kan en Episos—en kalohk ihmw lel ihmw. Nan pwuhk ehu duwen doadoahk en misineri me wiawihda nan pahr 2007, ohl men me adaneki David G. Stewart, Jr., koasoia: “Koasoandi me Sounkadehdehn Siohwa kan kin doadoahngki, me iei en padahki emenemen ong ia duwen irail pahn kalohki dahme re kamehlele, kin uhdahn pweida mwahu laud sang en ihte padapadahk nan imwen sarawi kan. Ong Sounkadehdehn Siohwa tohto, doadoahk wet kin keieu kaperen ong irail.” Ia imwilahn met? “Nan 1999, I diarada me ihte persent 2-4 en aramas nan kahnimw riau en Iurop ripohtki me misineri en Mormon kan kin kalohkla rehrail. Ahpw persent 70 kin ripohtki me Sounkadehdehn Siohwa kan kin kalohkla rehrail pak tohto.”

12. (a) Dahme kahrehda kitail kin kalohkla ni ihmw kan “pak tohto”? (b) Ke kak kasalehda ehu irair me emen wekidala eh madamadau ong padahk mehlel?

12 Aramas kan nan omw wasa kin pil ese duwen met. Ele ke pil kahrehda met en wiawi. Ni omw kin “kalohkla rehrail” ni imwarail kan, mwein ke koasoiongehr ohl, lih oh me pwulopwul kan. Mwein ekei sohte kin rong mendahki ke kin kalohkla rehrail “pak tohto.” Ekei mwein kin rong ni ahnsou mwotomwot iren Paipel kan me ke ehukihong irail. Ahpw ekei kin perenki omw kalohk ong irail oh kin mwekidki. Irair pwukat koaros kak wiawi ni atail kin “kalohkiseli rongamwahu.” Ele ke pil ese me irair tohto mie me ekei sohte perenki rong ahnsou me kitail kalohkla rehrail “pak tohto,” ahpw mie wekidekla wiawi. Ele mehkot wiawi ong irail, de kisehrail, me kahrehda arail mohngiong oh madamadau en men rong padahk mehlel. Met irail wiahla riatail brother oh sister kan. Eri dehr pweiek ma ke sohte diarada emen me perenki rong. Kitail sohte kasik me aramas koaros pahn pidelong nan padahk mehlel. Ahpw dahme Koht ketin kasik sang rehtail iei en ngoang oh eimah kalokalohkiseli rongamwahu.

Imwila kan me Kitail Sohte Ese Duwe

13. Kitail kin ese imwila kan en atail kalohk ong meteikan?

13 Imwilahn en Pohl kalohk sohte kin kamwakid irail kante me pein ih sewese en wiahla Kristian kan. Met pil duwehte dahme kin wiawi ong kitail. Kitail kin nsenohki en iang kaukaule towehda kalohk en ihmw lel ihmw oh padahk ong aramas me kitail kak tuhwong. Kitail kin koasoia duwen rongamwahu ong mehn mpatail kan, iengetail tohndoadoahk, iengetail tohnsukuhl oh pil peneinei kan. Kitail kin ese imwilahn met? Ong ekei, ele e kin imwila mwahu. Ahpw ong ekei, padahk mehlel kin kak mihmi rehrail ahnsou werei ahpw mwuhr tepida kekeirda nan arail mohngiong. Mehnda ma met sohte kin wiawi, aramas kan me kitail koasoiong ele padahkihong meteikan duwen dahme kitail koasoia, dahme kitail kamehlele oh pil duwen atail wiewia kan. Ei, ele aramas pwukat sohte ese me irail kahredahr padahk mehlel en sair mohngiong en meteikan.

14, 15. Dahme wiawi ahnsou me emen brother kalohk ong ienge tohndoadoahk?

14 Karasepe, medewehla duwen Ryan oh eh pwoud Mandi me kin kousoan Florida, nan America. Nan en Ryan wasahn doadoahk, e kalohk ong emen ienge tohndoadoahk. Ohl menet, me tikida nin duwen Hindu men, kin pwungki mwomwen en Ryan kapwat oh duwen eh kin koasoi. Ni ara kin koasoakoasoipene, Ryan kin koasoia duwen ire kan me pid kaiasada oh irair en me melahr akan. Ni-soutuk ehu nan January, ohlo eri idek rehn eh pwoud Jodi dahme e kin ese duwen Sounkadehdehn Siohwa kan. Jodi emen Kadolik oh ihte me e esehki Sounkadehdehn Siohwa kan iei arail kin kalohk “ihmw lel ihmw.” Eri e kohla nan Internet oh diarada “Sounkadehdehn Siohwa kan” (Jehovah’s Witnesses) nan Web site. Erein sounpwong siluh, Jodi kin wadewadek artikel kan oh pil iren Paipel kan nan Web site wet.

15 Jodi eri tuhwong Mandi, pwehki ira koaros kin doadoahkpene nin duwen nurse kei. Mandi kin perenki sapengla en Jodi peidek kan. Ni erein ara kin koasoakoasoipene, ira kin koasoiahpene soangen ire tohto kan sang nan Paipel. Jodi eri pwungkihda en tepida onop Paipel. Mwurin met, e tepida towehda mihting kan en Kingdom Hall. Nan October, Jodi wiahla emen sounkalohk me saikinte papidaisla. Oh nan February, e papidaisla. E ntingihdi: “Pwehki ahi eseier padahk mehlel, ahi mour kin nsenamwahu oh inenen pweida mwahu.”

16. Dahme wiawihong emen brother nan Florida me kasalehda duwen atail kin nantihong kalohkiseli rongamwahu?

16 Ryan sohte medewe me eh kalohk ong emen kak kahrehda emen tohrohr en pidelong ong nan padahk mehlel. Kitail kak kamehlele me e esehda duwen kamwahupen eh nantihong “kalohkiseli rongamwahu.” Ni omw kin kalohk ni ihmw akan, wasahn doadoahk, wasahn sukuhl de wasa sohte lipilipil kan, ke pahn sohte leme ahpw met kak wia ahl ekei en kahrehda meteikan en rong duwen padahk mehlel. Duwehte Pohl kin sohte ese duwen imwilahn eh kalohk nan “sapwen Eisia,” kitail pil sohte ese duwen imwila mwahu kan sang atail en kalohkiseli rongamwahu. (Wadek Wiewia 23:11; 28:23.) E inenen kesempwal kitail en doulahte wiewia met!

17. Dahme ke koasoanehdi ken wia nan pahr 2009?

17 Erein pahr 2009, kitail en nsenohki kapwaiada atail pwukoa en kalohk, kaidehn ihmw lel ihmw te, ahpw pil ni soangen ahl teikan. Kahrehda kitail pil kak ahneki soangen pepehmohte me Pohl ahneki: “I sohte katapaniki ei mour; ihte I men kapwaiada pwaisei doadoahk me Kaun Sises ketikihong ie, me iei I en kalohkiseli Rongamwahu duwen kalahngan en Koht.”

Ia Duwen Ke Pahn Sapeng?

• Ia duwen wahnpoaron Piter, Pohl oh meteikan kin kalohkiseli rongamwahu nan arail ahnsou?

• Dahme kahrehda kitail sohte kin ese ia imwilahn atail kin kalohkseli?

• Ia iren pahr en 2009, oh dahme kahrehda ke leme e warohng ire wet?

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 30]

Iren Pahr en 2009 iei: “Kalohkiseli rongamwahu.”—Wiewia 20:24.

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 29]

Elder kan nan Episos ese duwen en Pohl kin kalohkseli ihmw lel ihmw

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share