Ke Kin Uhdahn Kesempwalki Sapwellimen Siohwa Pwuhko?
“Ni at wawohng kumwail mahsen en Koht, kumwail . . . aleier mahseno, . . . nin duwen mahsen en Koht me iei me mehlel.”—1 DES. 2:13.
1-3. Dahme ele wiawi nanpwungen Iuodia oh Sindiki? Ia duwen atail kak soikala soangen kahpwal pwukat? (Menlau kilang tepin kilel.)
KITAIL uhdahn kesempwalki Paipel pwehki kitail ese me iei sapwellimen Koht Pwuhko. Paipel kin audaudki kaweid kan me kak sewese kitail en soikala kahpwal kan, oh e kak kapwungala kitail ni atail wiahda soahng sapwung kan. Eri ia duwen atail pahn mwekidki eh kaweid kan? Medewehla duwen lih keidi riemeno ni mwehin tepin Kristian ko, Iuodia oh Sindiki. Paipel mahsanih me ira akamaida, ahpw e sohte mahsanih dahme kahrehda. Kitail medewehla dahme kakete wiawi.
2 Mwein Iuodia lukehdo ekei rie Kristian ko imweo pwehn iang mwenge. Ahpw e sohte luke Sindiki. Mwuhr, ni Sindiki eh rongada ahn meteikan koasoakoasoia uwen arail perenki arail kohla mwengeo, e inenen nsensuwedla. Mwein e medewe: ‘I sohte kamehlele me Iuodia sohte luke ie! I ndahte me e wia kompoakepahi keren men.’ Sindiki pehm me Iuodia sohte nohn perenki oh sohte men tehk ih. Eri Sindiki lukehdo imweo irail kohte me Iuodia luhkehla imweo ahpw e sohte luke Iuodia! Mwein met pil kansensuwedihala meteikan nan mwomwohdiso. Paipel kasalehda me Pohl kapwungala sister riemeno oh kangoange ira en meleilei nanpwungara. Ele ira rong Pohl oh pousehlahte papah Siohwa ni peren.—Pil. 4:2, 3.
3 Ele ekei pak pil mie atail kahpwal rehn riatail Kristian kan nan atail mwomwohdiso rahnwet. Ahpw ma kitail idawehn kaweid sang nan Paipel, kitail kak kapwungala kahpwal pwukat. Ei mehlel, kitail pil kak soikala. Oh ni atail peikiong dahme Paipel mahsanih, kitail kin kasalehda me kitail uhdahn kesempwalki sapwellimen Siohwa Pwuhko.—Mel. 27:11.
PAIPEL PADAHKIHONG KITAIL EN KAUNDA ATAIL PEPEHM KAN
4, 5. Kaweid dah me Mahsen en Koht kihong kitail duwen en kaunda atail pepehm kan?
4 E sohte kin ahnsou koaros mengei en kaunda atail pepehm kan. Ele kitail kin inenen nsensuwedla de lingeringerda ma emen kauwe kitail de kasalehda wiewia sapahrek ong kitail, mwein pwehki atail tiahk, pohn kilitail, de mwomwatail. Ahpw ele e pahn ehute kamedeksang ma riatail Kristian men me wiahiong kitail met. Kaweid dah me kitail diar nan Mahsen en Koht me kak sewese kitail?
5 Siohwa ketin mwahngih dahme kakete wiawi ni aramas akan ar sohte kaunda arail pepehm kan. Ni atail kin nsensuwedla de lingeringerda, kitail kak nda de wia mehkot me mwuhr kitail koluhkihla. Nan Paipel, Siohwa ketin kaweid kitail en kaunda atail lingeringer oh e mahsanihong kitail: “Kanengamahiong omw lingeringer.” Medewehla ia uwen tohtohn kahpwal kan me kitail kak soikala ma kitail peikiong kaweid wet oh sohte mwadang nsensuwedla! (Wadek Lepin Padahk 16:32; Eklesiasdes 7:9.) Paipel pil mahsanihong kitail en mahkohng meteikan. Sises mahsanih me ma kitail sohte mahkohng meteikan, Siohwa sohte pahn ketin mahkohng kitail. (Mad. 6:14, 15) Ia duwe, ke anahne kalaudehla omw kin kanengamahiong oh men mahkohng meteikan?
6. Dahme kakete wiawi ma kitail sohte kaunda atail pepehm kan?
6 Ma kitail sohte kaunda atail pepehm kan, ele kitail kakete linglingeringer oh pil tepida kailongki meteikan. De kitail kakete kahrehiong ekei nan mwomwohdiso en pil ahneki soangen pepehmohte. Mehnda ma kitail song en ekihla atail lingeringer de kailok, meteikan pahn kedekedeo esehda ia uhdahn atail pepehm. Eri riatail Kristian kan pahn kakete soikala kitail. (Lep. Pad. 26:24-26) Elder kan pahn doadoahngki Paipel pwehn song en sewese kitail en kihsang pepehm en lingeringer oh kailok oh sewese kitail en mahkohng meteikan. (Lip. 19:17, 18; Rom 3:11-18) Ia duwe, kitail pahn idawehn kaweid en sapwellimen Siohwa Pwuhko ni arail wia met?
SIOHWA KIN KETIN KAUKAWEID KITAIL
7, 8. (a) Ia duwen Siohwa eh kin ketin kaweid sapwellime kan? (b) Ia ekei kaweid me kitail diar nan Paipel, oh dahme kahrehda kitail anahne peikiong?
7 Siohwa kin ketin kaweid oh padahkih irail kan nan sapwellime pwihn nin sampah rahnwet. Ia duwen? E ketin idihada Krais en wia “tapwin mwomwohdiso,” oh Krais idihada “ladu lelepek oh loalokongo” en padahkih oh kaweid sapwellimen Koht aramas akan. (Mad. 24:45-47, NW; Ep. 5:23) Duwehte pwihn me kin apwalih mwomwohdiso koaros ni mwehin wahnpoaron ko, laduwo uhdahn kesempwalki Paipel pwehki met iei Mahsen en Koht. (Wadek 1 Deselonika 2:13.) Ia ekei kaweid me kitail diar nan Paipel?
8 Paipel kaweid kitail en kaukaule towehda mihting kan. (Ipru 10:24, 25) E kangoange kitail koaros en ahnekipene lamalamteieu duwen padahk kan nan Paipel. (1 Kor. 1:10) E pil sewese kitail en pousehlahte “rapahki mahs Wehin Koht.” (Mad. 6:33) Paipel kaweid kitail en kalohk ihmw lel ihmw, nan wehipokon, oh wasa sohte lipilipil me aramas mi ie. (Mad. 28:19, 20; Wiewia 5:42; 17:17; 20:20) E kin kaweid elder kan en kolokolte mwakelekel en mwomwohdiso. (1 Kor. 5:1-5, 13; 1 Tim. 5:19-21) Oh e pil kin mahsanihong kitail me kitail anahne kolokol mwakelekel en paliwaratail oh soikala madamadau oh wiewia kan me Siohwa kin ketin kalahdeki.—2 Kor. 7:1.
9. Ihs me Sises ketin idihada pwehn sewese kitail en wehwehki Mahsen en Koht?
9 Ele ekei kin pehm me re sohte anahne meteikan en kawehwehiong irail duwen Paipel. Ahpw sangete pahr 1919, Sises kin ketin doadoahngki “ladu lelepek oh loalokongo” en sewese aramas akan en wehwehki dahme Paipel kin padahngki oh peikiong kaweid kan loale. Sang ni atail kin peikiong Paipel, kitail kin kolokol atail mwomwohdiso en mwakelekel, meleilei, oh miniminpene. Pein idek rehmw, ‘I pahn loalopwoatohng Sises oh idawehn kaweid me kohsang ladu lelepek oh loalokongo?’
SAPWELLIMEN SIOHWA KURUMAO KIN WIE MWEKIMWEKID MARAHRA!
10. Ia duwen pwuhken Esekiel eh kawehwehda duwen sapwellimen Siohwa pwihn nanleng?
10 Kitail sukuhlki sang Paipel me sapwellimen Siohwa ladu kan nanleng pil kin soandi mwahu nin duwen pwihn ehu. Karasepe, Esekiel kilangada kaudiahl ehu duwen Siohwa eh ketiket pohn kuruma ieu me kak mwekid marahra kohla wasa sohte lipilipil me e ketin kupwurki. (Esek. 1:4-28) Kurumao karasaraskihong sapwellimen Koht pwihn nanleng me kin mwadang en idawehn sapwellime kaweid. Oh met pil kamwakid sapwellime pwihn nin sampah. Medewehla duwen wekidekla tohto me sapwellimen Koht pwihn wiahda erein pahr eisek samwalahro. Tamataman me Siohwa me kin ketin kaweid wekidekla pwukat. Ahnsou keren Krais oh tohnleng kan pahn kasohrehla sampah suwed wet. Solahr emen me pahn mwamwahliki Siohwa oh mwareo de kauwe sapwellime elen kaunda!
Ia uwen atail kalahnganki irail me tohto me kin toukihda pein irail me kin uhdahn doadoahk laud! (Menlau kilang parakrap 11)
11, 12. Dahme sapwellimen Siohwa pwihn wiadahr ni imwin rahn pwukat?
11 Medewehla dahme sapwellimen Siohwa pwihn nin sampah wiadahr ni imwin rahn pwukat. Kauwada ihmw. Riatail Kristian tohto kin doadoahk laud pwehn kauwada poasen kaun kapw en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Warwick, New York, Wehin Amerika. Irail me kid kid teikan nan sampah pwon me kin toukihda pein irail kin kaukauwada Wasahn Kaudok kan oh ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan. Irail pwukat kin ale kaweid sang ohpis me kin apwalih kokoudahn wasa pwukat (Worldwide Design/Construction Department). Ia uwen atail kalahnganki irail me tohto me kin uhdahn doadoahk laud en kauwada ihmw pwukat! Sapwellimen Siohwa ladu kan wasa koaros kin toukihda dahme re kak pwehn sewese pwainla kokoudahn ihmw pwukat. Siohwa kin ketin kapaiada sapwellime aramas akan pwehki re kin kasalehda aktikitik oh loalopwoat.—Luk 21:1-4.
12 Kasukuhl. Siohwa ketin kupwurki kasukuhlih sapwellime kan. (Ais. 2:2, 3) Medewehla soangsoangen kasukuhl kan me kitail kin ale. Mie Sukuhl en Pioneer, Sukuhl ong Sounkalohki Wehio kan, Sukuhl en Kilead, Sukuhl ong me Kapw kan nan Pedel, Sukuhl ong Sounapwalih kan me Kin Seiloak oh Arail Pwoud kan, Sukuhl en Elder kan, Sukuhl ong Elder kan oh Sounsawas kan, oh Sukuhl ong Sounapwalih kan en Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan oh Arail Pwoud kan. Oh nan neitail website, jw.org, kitail kak diar Paipel oh sawaspen Paipel kan ni lokaia epwiki kei. Mie pali kan nan website-o me wiawihda ong seri kan oh pil peneinei kan iangahki pali kan me audaudki nuhs. Ke kin doadoahngki jw.org nan kalohk oh nan kaudok en peneinei?
LOALOPWOATOHNG SIOHWA OH UTUNG SAPWELLIME PWIHN
13. Pwukoa dahieu me sapwellimen Siohwa aramas akan ahneki?
13 Ia uwen eh wia pai kaselel ehu en wia kisehn sapwellimen Siohwa pwihn oh en ese dahme e ketin kupwurki sang kitail! Ei mehlel, pwehki kitail esehier dahme Koht ketin kupwurperenki, kitail ahneki pwukoa en peikiong ih oh wia dahme pwung. Oh mehnda ma aramas tohto kin perenki wia soahng suwed kan, kitail anahne “kailongki me suwed,” duwehte me Siohwa kin ketin wia. (Mel. 97:10) Kitail en dehr duwehte irail kan me kin medewe me “me suwed me mwahu oh me mwahu me suwed.” (Ais. 5:20) Kitail men kaperenda Siohwa, ihme kahrehda kitail kin koasoanehdi teng en mwakelekel ni soahng koaros. (1 Kor. 6:9-11) Dahme Siohwa ketin mahsanihong kitail nan Paipel kin wia kamwahupatail. Kitail poakepoake Siohwa oh men loalopwoatohng ih. Ihme kahrehda kitail kin idawehn sapwellime kaweid ni atail mi ni imwatail, nan mwomwohdiso, nan doadoahk, nan sukuhl, de sohte lipilipil wasa kitail mi ie. (Lep. Pad. 15:3) Medewehla soahng kei me kitail kak wia pwehn kadehdehda atail loalopwoatohng Koht.
14. Ia duwen pahpa nohno kan ar kak loalopwoatohng Siohwa?
14 Kaiahne neitail seri kan. Siohwa ketikihong pahpa nohno kan kaweid sang Paipel ong ia duwen arail en kaiahne neirail seri kan. Kristian kan anahne kanahieng ren dehr dukula pahn soangen madamadau me me tohto kin ahneki nin sampah wet. (Ep. 2:2) Karasepe, nan ekei wasa, pahpa men ele kin medewe, ‘Ahpw wasaht, lih me kin padahki seri kan.’ Ahpw Paipel kehkehlikihong pahpa kan ni sansal me ren padahkihong neirail seri kan duwen Siohwa. (Ep. 6:4) Pahpa nohno kan me poakohng Siohwa kin men neirail seri kan en ahneki nanpwungmwahu keren reh, duwehte Samuel ni ahnsou me e tikitiko.—1 Sam. 3:19.
15. Ia duwen atail kak loalopwoatohng Siohwa ni atail kin wiahda pilipil laud kan?
15 Wiahda pilipil kan. Mwohn atail kin wiahda pilipil laud kan nan atail mour, kitail kin men diarada ia sapwellimen Siohwa madamadau pwe kitail en kak loalopwoatohng ih. Paipel oh sapwellime pwihn kak sewese kitail. Karasepe, ekei pahpa nohno rahnwet me keseusang sapwarail kin pilada en kadarala neirail seri pwelel ni sapwarailo pwehn mi rehn arail peneinei. Ni ahl wet, re kin kak pousehlahte arail doadoahk oh wiahda mwohni. Ei mehlel, met pein ara pilipil, ahpw pwopwoudo anahne pein idek rehra, ‘Dahme Siohwa pahn ketin medewehki ata pilipilo?’ (Wadek Rom 14:12.) E pahn loalokong en medewe mahs dahme Paipel mahsanih mwohn atail wiahda pilipil kesempwal kan duwen atail peneinei oh doadoahk. Kitail anahne sawas sang Samatailo pwehki kitail sohte kak pein kaweid atail mour.—Ser. 10:23.
16. Pilipil dahieu me emen nohno anahne wiahda ni ahnsou me nah serio ipwidi? Dahme sewese ih en wiahda pilipil pwung?
16 Mwurin pwopwoud ehu keseula ehu sahpw tohrohr, neira pwutako ipwidi, oh ira pilada en kadarala rehn ahn pwutako pahpa nohno kahlap pwehn apwalih. Ahpw ni ahnsowo, liho tepida onop Paipel rehn emen Sounkadehdehn Siohwa. E sukuhlki me eh pwukoa iei en padahkihong nah pwutako duwen Siohwa. (Mel. 127:3; Lep. Pad. 22:6) Lih pwulopwulo kapakapohng Siohwa, nin duwen me Paipel padahkihong kitail en wia, oh peki ni ngidingid en ketin sewese ih en wia dahme pwung. (Mel. 62:7, 8) E pil ndaiong sistero me kin onop Paipel reh oh pil meteikan nan mwomwohdiso duwen eh kahpwalo. Mendahki eh peneinei oh kompoakepah ko ndindaiong en kadarala nah serio rehn ahn serio pahpa nohno kahlap, liho pilada me e sapwung en wia met. Ohlo tehkada ia uwen brother oh sister ko ar kin sewese eh pwoudo oh neira serio. E uhdahn pwuriamweiki met me kahrehda e tepida onop Paipel oh iang eh peneinei towehda mihting kan. Medewehla ia uwen nohno menet eh peren ni eh esehda me Siohwa ketin sapengala eh kapakapo!
17. Kaweid dahieu me kitail anahne idawehn ni atail kin onop Paipel rehn emen?
17 Idawehn kaweid. Ma kitail loalopwoatohng Koht, kitail pahn idawehn kaweid me kohsang sapwellime pwihn. Karasepe, medewehla dahme kitail anahne wia mwurinte atail tepida onopki pwuhken Dahme Paipel Uhdahn Padahngki? rehn emen. Kitail aleier kaweid en doadoahngki minit kei mwurin ehuehu onop pwehn sewese neitail tohnsukuhlo en kalaudehla eh wehwehki duwen sapwellimen Siohwa pwihn. Kitail kak doadoahngki kisin kasdo Dahme Kin Wiawi nan Atail Wasahn Kaudok? oh kisin pwuhko Ihs me Kin Wia Kupwuren Siohwa Rahn Pwukat? Mwurin atail kanekehla pwuhken Paipel Padahngki, kitail kak sewese ahn tohnsukuhlo “pwoson en . . . kehlailla mehlel” ni atail onopki pwuhken “Dadaurete ni Limpoak en Koht” reh, mehnda ma e papidaislahr ahnsowo. (Kol. 2:7) Ke kin idawehn kaweid wet me kohsang sapwellimen Siohwa pwihn?
18, 19. Kahrepe dah kei me kitail en kasalehda atail kalahnganohng Siohwa?
18 Mie kahrepe tohto me kitail en kasalehda atail kalahnganohng Siohwa! Ehu iei, “kitail kin momourki ih, oh mwekimwekidki ih, oh pil mihmi pwehki ih.” (Wiewia 17:27, 28) E pil ketikihong kitail sapwellime Pwuhko, Paipel. Duwehte Kristian ko nan Deselonika, kitail kin kesempwalki kisakis wet pwehki e wia sapwellimen Koht mahsen.—1 Des. 2:13.
19 Paipel sewese kitail en karanihala Siohwa, oh e pil ketin karanihala kitail. (Seims 4:8) Kitail pil uhdahn kalahnganki me Samatail ketin luke kitail en wia kisehn sapwellime pwihn. Kitail ahneki soangen pepehmohte me sounmelkahkao ahneki ni eh ntingihedi: “Kumwail kapingkalahngan ong KAUN-O, pwehki ih me ketin kupwur mwahu; sapwellime limpoak me poatopoat.” (Mel. 136:1) Nan iretikitik ko koaros nan Melkahka 136, sounmelkahkao kin kapwukapwurehiong lepin lokaia pwukat “sapwellime limpoak me poatopoat.” Ei, ma kitail loalopwoatohng Siohwa oh idawehn kaweid me e kin ketikihong kitail sang sapwellime pwihn, e pahn ketikihong kitail mour soutuk oh e pahn ketin loalopwoatohng kitail kohkohlahte!