KOASOIPEN ARAIL MOUR
Sapwellimen Siohwa Kapai kan Uhdahn Laudsang me I Kasik
I KIN medewe, ‘I ese me I anahne pioneer. Ahpw ia duwe, mehlel doadoahk en pioneer kak kaperen?’ I perenki ei doadoahk en mwohnio nan Sehmen, wasa me I kin apwalih kadarala mwenge kan ong sahpw tohto nan Aperika, duwehte Dar es Salaam, Elisabethville, oh Asmara. I uhdahn sohte kasik me ehu rahn I pahn doadoahngki pali laud en ei ahnsou ong papah Koht nan sahpw pwukat oh pil sahpw teikan nan Aperika!
Ni ei tepida doadoahk en pioneer, ei mour wekila ni ahl ehu me I sohte leme kak wiawi. (Ep. 3:20) Ahpw ele ke pahn medewe ia duwen met eh wiawi. I pahn koasoiahda dahme wiawi nin tapio.
I ipwidi nan Berlin, Sehmen, sounpwong keite mwurin Mahwen Keriau en Sampah tepida wiawi nan pahr 1939. Ni mahweno eh kereniong imwisekla nan pahr 1945, sompihr en mahwen kan kin pihr pohn Berlin oh kesehdi pakudang tohto. Erein met eh wiawi, pakudang ehu lel wasa me se kousoan ieo, ahpw ngehi oh ei peneineio tangala ni ehu wasahn ruksang pakudang kan. Mwurin mwo, pwehn doareikitala, se tangala Erfurt, wasa me nohno ipwidi oh tikida ie.
Ngehi, ei pahpa nohno oh riei serepeino nan Sehmen, c. 1950
Ei nohno men diarada padahk mehlel. E kin wadek pwuhk kan me aramas loalokong kan (philosophers) ntingihda. E pil iang soangsoangen pelien lamalam kan, ahpw e sohte diar dahme e rapahki. Mpen pahr 1948, Sounkadehdehn Siohwa riemen mwemweitdo ni imwato. Nohno luke ira en pedolong oh eri tepida idek rehra peidek tohto. Sohte lel awa ehu mwurin mwo, e ndaiong ngehi oh riei serepein tikitiko, “I diaradahr padahk mehlel!” Sohte pwand mwurin mwo, ei nohno, riei serepeino oh pil ngehi tepida towehda mihting kan nan Erfurt.
Nan pahr 1950, se pwurala Berlin oh kin iang Mwomwohdisohn Berlin-Kreuzberg. Se pil keseula ehu wasa nan Berlin oh kin iang Mwomwohdisohn Berlin-Tempelhof. Kedekedeo, Nohno papidaisla, ahpw I pweiek en wia met. Dahme kahrehda?
POWEHDI EI NAMENEK
E apwal ong ie en kalaudehla ei papah Siohwa pwehki I kin uhdahn namenek. Erein sounpar riau, I kin iang meteikan kalohk ahpw I sohte kin lokaiaiong aramas akan. Ahpw met wekila pwehki I esehla riatail Kristian tohto me kin kasalehda arail eimah oh poadidiong Siohwa. Ekei irail selidi nan imweteng kan en Nazi de Palieir en Sehmen. Ekei kin ni rir wahdo nan Palieir en Sehmen neitail sawasepen Paipel kan, mendahki re kakete poardi oh lekdekiong nan imweteng. Arail mehn kahlemeng uhdahn kamwakid ie. I medewe me ma Kristian pwukat kin mendahkihla arail mour de selidi nan imweteng pwehki Siohwa oh pil riatail Kristian kan, I pil anahne powehdi ei kin namenek.
I tepida powehdi ei namenek ahnsou me I iang doadoahk en kalohk tohrohro me wiawi nan pahr 1955. Nan kisinlikowo me mi nan Informant (lokaiahn wai),a Brother Nathan Knorr pakairki me doadoahk tohrohr wet pahn wia ehu rehn doadoahk keieu laud kan me sapwellimen Siohwa pwihn koasoanehdi. E nda me ma sounkalohk kan koaros pahn iang doadoahk wet, “e pahn wia sounpwong ehu me keieu kaselel ong kitail nan doadoahk en kalohk nin sampah.” Ih met me wiawi! Mwurin mwo, I inoukihong Siohwa ei mour, oh nan pahr 1956, I iang ei pahpao oh riei serepeino papidaisla. Ahpw sohte pwand mwurin mwo, I anahne wiahda pilipil kesempwal ehu.
Erein sounpar tohto, I eseier me I anahne tepida pioneer, ahpw I kin medewe me I pahn pioneer mwuhr. Keieu, I pilada en sukuhlki ia duwen ei pahn pwainda oh netiki kepwe kan ong pesines kan nan sahpw teikan. Mwurin mwo, I men doadoahk erein ahnsou ehu pwe I en uhdahn koahiekla nan ei doadoahko mwohn ei tepida pioneer. Eri, nan pahr 1961, I alehdi doadoahk ehu nan Hamburg, kahnimw en wasahn peidi sohp me keieu laud nan Sehmen. I uhdahn perenki doadoahk wet, kahrehda I medewe en kihla ei pahn doadoahngki pali laud en ei ahnsou ong papah Siohwa ong ehu ahnsou tohrohr. Dahme I pahn wia?
I kalahnganki me Siohwa ketin doadoahngki brother limpoak kan en sewese ie wehwehki me en papah ih iei me keieu kesempwal. Ekei kompoakepahi kan tepida pioneer oh re wia mehn kahlemeng mwahu kei ong ie. Patehng met, Brother Erich Mundt, me pitsang imweteng, kangoange ie en likih Siohwa. E nda me nan imwetengo, brother kan me kin likih pein irail kin mwuhr luwetala. Ahpw irail kan me uhdahn likih Siohwa kin kolokolete arail pwoson oh kak sewese sapwellimen Siohwa pwihn.
Ni ahnsou me I tepida pioneer, 1963
Brother Martin Poetzinger, me mwuhr wiahla kisehn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon, pil kin kangoange brother kan. E nda: “Eimah iei irair me keieu kesempwal me ken ahneki!” Mwurin ei medemedewe dahme e ndao, I uhdihsang ei doadoahk en mwohnio oh tepida pioneer nan June 1963. Met iei pilipil me keieu mwahu me I wiahda! Mwurin sounpwong riau, mwohn ei tepida rapahki doadoahk kapw ehu, I ale luhk en papah nin duwen pioneer tohrohr men. Sounpar kei mwuri, Siohwa ketin kapaiahda ie ni ahl ehu me laudsang dahme I kasik. I ale luhk en iang towehda Sukuhl en Kilead nempe 44.
SUKUHLKI MEHN KASUKUHL EHU ME INENEN KESEMPWAL NAN KILEAD
“Dehr mwadang uhdihsang wia omw pwukoa” iei ehu mehn kasukuhl me keieu kesempwal me I sukuhlki, ahpw keieu sang Brother Nathan Knorr oh Lyman Swingle. Ira kangoange kiht en mihmihte nan at pwukoa mehnda ma e apwal. Brother Knorr nda: “Dahme ke pahn kin tetehk? Pwehlo, kisin mahn kan, ahn aramas akan semwehmwe? De ke pahn tehk tuhke kan, wahn rohs kan, oh mesen aramas akan me peren? Esehla poakohng aramas ako!” Ehu rahno, ni ahnsou me Brother Swingle kawehwehda dahme kahrehda ekei riatail Kristian kan uhdihsang arail pwukoa, e uhdahn nantihong en koledi eh men sengiseng. E anahne uhdi lokaia pwehn kak meleileidi. Met uhdahn sair ei mohngiong oh kahrehiong ie en koasoanehdi teng I en dehr kansensuwedihada Krais de rie me lelepek kan.—Mad. 25:40.
Ngehi, Claude, oh Heinrich ni at wia misineri kei nan Lubumbashi, Congo, 1967
Ni at alehdi at pwukoa kan, ekei tohn Pedel kan idek reht ia wasa me se pahn pekederla ie. Re nda soahng mwahu kan ong ahn emenemen pwukoa lao I ndahla: “Congo (Kinshasa).” Re uhdi oh ndahte: “Oh, Congo! Siohwa en ketin ieiang uhk!” Ni ahnsou ko, mie diren nuhs duwen aramas akan ar mahmahwen oh kemekemehla emenemen nan Congo (Kinshasa). Ahpw I kin tamatamante dahme I sukuhlki nan Kilead. Mwurin at kesepwil nan September 1967, ngehi, Heinrich Dehnbostel, oh Claude Lindsay pekederla Kinshasa, Congo.
KAIAHN ME UHDAHN MWAHU ONG MISINERI KAN
Mwurin at lella Kinshasa, se sukuhlki lokaiahn France erein sounpwong siluh. Mwuhr se seiloakla Lubumbashi, me mwoweo adaneki Elisabethville, me kerenlahng Zambia ni palieir en Congo.
Pwehki mwoweo sohte me kalohkla pali laud en wasa kan nan Lubumbashi, se uhdahn perenki me kiht me pahn tepin ehukihong tohtohn aramas pwukat padahk mehlel. Kedekedeo, at onop en Paipel kan uhdahn tohtohla kahrehda sohla at ahnsou en onop ong koaros. Se pil kalohk ong irail kan me doadoahk nan koperment de pilismen kan. Me tohto kasalehda arail uhdahn wauneki Mahsen en Koht oh at doadoahk en kalohk. Aramas ako kin pali laud doadoahngki lokaiahn Swahili, kahrehda ngehi oh Claude Lindsay en pil sukuhlki lokaiao. Mwurin mwo, se alehdi pwukoa en uhd papah nan mwomwohdiso ehu me kin doadoahngki lokaiahn Swahili.
Mendahki at perenki soahng kaselel tohto wasao, se pil kin lelohng kahpwal kan. Se kin kalapw lelohng nan irair kan me sounpei kan me sakau oh kolokol kesik de pilismen lemei kan kin kapwukoahkin kiht soahng kan me se sohte wia. Ehu ahnsowo, pilismen kan me wa kesik pedolong nan ihmwen misinerio erein at mihting oh waikihtla polis sdeisin, wasa me se mwomwohd pohn pwehlo lao lel kuloak eisek ni pwong mwohn ar mweidohng kiht en kohkohla.
Nan pahr 1969, I alehdi pwukoa en sounapwalih me kin seiloak. Ni ei wia pwukoa wet, ekei pak I kin alu wasa doh me dihpw reirei kan mi ie oh pil nan pwelmatak, met wia mehkot me me tohto ahnlahr nan Aperika. Nan ehu kousapw, mie litok men oh nah pwurok kan me kin mi pahn ei pehto nipwong kan. I sohte pahn manokehla litoko eh kin katairong oh kapiriehda nin sohrahn kan. I kin tamataman ahnsou kan me ngehi oh riei Kristian kan kin koasoiapene duwen padahk mehlel kan en Paipel erein at mwohd kapilpene kisiniei ni soutik kan.
Ehu kahpwal me keieu laud ong kiht iei aramas akan me mwomwehdahte wia Sounkadehdehn Siohwa kei, ahpw uhdahn wia kisehn Kitawala.b Ekei irail papidaisla oh wiahla elder kei nan mwomwohdiso. Tohto irail, me duwehte ‘takai me sohte sansal’ nan mwomwohdiso, sohte pitihedi brother oh sister lelepek kan. (Sud 12) Kedekedeo, Siohwa ketin kamwekelehsang nan mwomwohdiso aramas pwukat oh mwurin mwo aramas tohto iangala padahk mehlel.
Nan pahr 1971, I pekederlahng ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Kinshasa, wasa me I kin wia soangsoangen pwukoa kan, duwehte sounnting kisinlikou, oahte sawaspen Paipel kan, oh soahng kan me pidada kalohk. Nan Pedel, I sukuhlki en koasoanehdi atail doadoahk nan sahpw laud ehu me ahl akan, palien lioal, oh mehn peidaid kan sohte doadoahk mwahu. Ekei pak kepwe kan me se kin kadar pohn sompihr kin lella ni mwomwohdiso kan sounpwong kei mwuri. Kepwe ko pahn kohsang pohn sompihr oh kohlong nan pwoht ahpw ni pwohto eh kin kohkohlahng mwomwohdiso kan, e kin uhd tengala erein wihk kei nan soangen dihpw me kin doupeseng nan pillap kan (hyacinth). Mendahki met, doadoahko pweida mendahki kahpwal pwukat oh pil kahpwal teikan.
I pwuriamweikihla ei kilang brother kan ar koasoanehdi mihting tohrohr laud kan, mendahki sohte itar mwohni. Re wiahda wasahn wia padahk kan sang uluhl en loangen mwet, doadoahngki dihpw reirei ong dihd, oh re pil limpene dihpw ko ong wasahn mwohndi. Re doadoahngki tuhkehn pehri ong uhr oh doadoahngki lohs kan me wiawihdahsang tuhke ahlek ong oasen ihmw de tehpel kan. Pwehki sohte nihl, re lopukdi mwahu kilin tuhke kan oh uhd doadoahngki. I kin ahnsou koaros pwuriamweikihla soangen wiepe loalokong pwukat me brother oh sister pwukat kin doadoahngki pwehn powehdi soahng apwal kan. I uhdahn poakohngala irail. I loaleidkinirailda ni ei kohkohsang irail pwehn wia ehu pwukoa kapw tohrohr!
PAPAH NAN KENYA
Nan pahr 1974, I keseula ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Nairobi, Kenya. Se anahne doadoahk laud pwehki ohpis en Kenya kin utung doadoahk en kalohk nan sahpw eisek me karanih wasao, ekei sahpw ko keinapwihdi at doadoahko. I kin kalapw mwemweitla ni sahpw pwukat, ahpw mehlel sapwen Idiopia, wasa me riatail Kristian kan kin lelohng kalokolok oh kahpwal laud. Tohto irail kin lelohng tiahk me uhdahn lemei de selidi nan imweteng; ekei pil kamakamala. Ahpw ni lelepek re dadaurete pwehki re ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa oh pil rehn emenemen.
Nan pahr 1980, ei mour wekila ni ei pwoudikihda Gail Matheson, me kohsang Canada. Ngehi oh Gail iang ie sukuhl en Kilead ni ahnsou ehute. Se kin ntingpene. Gail papah nin duwen misineri men nan Bolivia. Mwurin sounpar 12, se pwurehng tuhpene nan New York. Mwurin mwo, se pwopwoudida nan Kenya. I uhdahn kalahnganki Gail pwehki e kin ahnsou koaros medewe soahng kan ni ahl me Siohwa kin ketin wia oh e kin uhdahn itarki dahme e ahneki. E kin pousehlahte utung oh poakohng ie.
Nan pahr 1986, ngehi oh Gail alehdi pwukoa en wia sounapwalih me kin seiloak oh pil ni ahnsowohte I wia kisehn Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan. Ei doadoahk en sounapwalih me kin seiloak kin pidada en papah nan sahpw tohto me mi pahn ohpis en Kenya.
Padahk ni mihting tohrohr ehu nan Asmara, 1992
I tamanda ahnsou me se kaukaunop ong mihting tohrohr laud ehu nan Asmara (nan Eritrea) nan pahr 1992 ni ahnsou me at doadoahko keinapwidi wasao. E kansensuwed me ihte me se kak diar iei ihmw en apwalih mahn ehu me likio mwomw suwed ahpw loaleo uhdahn mwomw suwedsang. Ni rahn en mihting tohrohro, I pwuriamweikihla riat Kristian kan ar uhdahn kawekila wasao en wiahla wasa ehu me konehng kiht en papah Siohwa. Peneinei tohto wahdo lepin likou lingan kan oh perehla soahng koaros me sohte mwomw mwahu. Se perenki mihting tohrohr wet me meh 1,279 iang towehda.
Doadoahk en sounapwalih me kin seiloak wia wekidekla laud ehu ong kiht pwehki nan ehuehu wihk, wasa kan me se kin mi ie kin uhdahn wekpeseng. Ehu pak se mi nan ihmw laud kaselel ehu me karanih nansed, oh ehu ahnsou se mi nan kisin ihmw ehu me wiawihkihda oasmete me wasahn kainen dohki piht 300. Ahpw sohte lipilipil ia wasa me se kin papah, dahme se kin keieu tamataman iei ahnsou me se kin iang pioneer oh sounkalohk ngoang kan soupisengki doadoahk en kalohk. Ni ahnsou me se alehdi ehu pwukoa tohrohr, se anahne kohkohsang kompoakepaht me keren kan me se uhdahn pahn loaleidkihda.
ALEHDI KAPAI KAN NAN IDIOPIA
Erein pahr 1987 lel pahr 1992, at doadoahko sohla keinapwidi nan ekei sahpw kan pahn ohpis en Kenya. Pwehki met, ehu ohpis tohrohr en Sounkadehdehn Siohwa kan oh ohpis teikan wiawihda. Nan pahr 1993, se ale pwukoa en papah nan ohpis en Addis Ababa, Idiopia, wasa me re kin doadoahk ni rir erein sounpar tohto, ahpw met sohla keinapwidi.
Wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak nan Idiopia, 1996
Siohwa ketin kapaiahda doadoahko nan Idiopia. Riatail Kristian tohto wiahla pioneer kei. Daulih persent 20 en sounkalohk koaros kin papah nin duwen pioneer kei ehuehu pahr sangete pahr 2012. Patehng met, sukuhl en sapwellimen Siohwa pwihn kin kihda mehn kaiahn me anahn, oh Wasahn Kaudok daulih 120 kokouda. Nan pahr 2004, tohn Pedel kan keseula wasa kapw ehu, oh Wasahn Mihting Tohrohr ehu me mi wasaohte pil wia kapai laud ehu.
Erein sounpar tohto, ngehi oh Gail kompoakepahnkihla riatail Kristian tohto nan Idiopia. Se uhdahn poakohng irail pwehki re kin uhdahn kadek oh kasalehda limpoak. Met se ahneki kahpwal kan en at roson, oh met kahrehda sen pwurehng pwurala ni ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Iurop (Central Europe). Wasao, re kin apwalih kiht mwahu, ahpw se uhdahn loaleidkihda kompoakepaht kan nan Idiopia.
SIOHWA KETIN KAHREHIONG EN KEKEIRDA
Se kilang ia duwen Siohwa eh kin ketin kahrehiong sapwellime doadoahk en kekeirda. (1 Kor. 3:6, 9) Karasepe, ni ahnsou me I tepin kalohk ong mehn Rwanda kan me kohdo Congo pwehn rapahki kapa kan, saikinte mie sounkalohk nan Rwanda. Met miehier brother oh sister daulih 30,000 nan sahpwo. Nan pahr 1967, mie sounkalohk mpen 6,000 nan Congo (Kinshasa). Met mie sounkalohk mpen 230,000, oh daulih aramas rar me towehda Katamano nan pahr 2018. Nan sahpw kan koaros me mi pahn epwelpen ohpis en Kenya, tohtohlahn sounkalohk kan laudla daulih 100,000.
Daulih sounpar 50 samwalahro, Siohwa ketin doadoahngki riatail Kristian kan en sewese ie en doadoahngki pali laud en ei ahnsou ong papah Siohwa. Mendahki I kin namenekte, I sukuhlki en likih Siohwa ni unsek. Dahme I lelohng nan Aperika sewese ie en kakairada ei kin kanengamah oh itarki soahng kan. Ngehi oh Gail kin kapinga brother oh sister kan me kin kasalehda kadek laud, dadaur pahn kahpwal laud kan, oh likih Siohwa. I uhdahn kalahnganki sapwellime kadek sapan. Siohwa ketin kapaiahda ie laudsang dahme I kasik.—Mel. 37:4.
a Mwuhr e adaneki Atail Doadoahk ong Wehio ahpw met e uhd adaneki Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl Ong Mihting.
b Lepin lokaiao “Kitawala” kohsang lokaiahn Swahili me wehwehki “en kaweid de kaunda.” Arail mehn akadei kin pidada palien politik, me iei en uhtohrda sang Belgium. Pwihn en Kitawala kan kin ale, onopki, oh kihpeseng sawaspen Paipel kan me Sounkadehdehn Siohwa kan wiahda oh kin kawekila padahk kan en Paipel pwehn utungada arail lamalam ong politik, kihlenwo, oh tiahk samin kan.