Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w21 September pp. 26-31
  • Ni Ahnsou me Emen me Kitail Poakohng Sohla Papah Siohwa

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ni Ahnsou me Emen me Kitail Poakohng Sohla Papah Siohwa
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2021
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • DEHR KAPWUKOAHKI PEIN KOWE
  • DAHME KE KAK WIA PWE OMW PWOSON EN KEHKEHLAILTE
  • MWOMWOHDISO KAK SAWAS
  • AHNEKIHTE KOAPWOROPWOR OH LIKLIKIHETE SIOHWA
  • Ia Mwomwen Atail Wiewia ong Emen me Piskensang Mwomwohdiso
    “Dadaurete ni Limpoak en Koht”
  • Dahme Kahrehda Piskenla Kin Wia Koasoandi Limpoak Ehu?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2015
  • Kasalehda Lelepek en Kristian Ni Ahnsou me Emen Kisetail Piskensang Mwomwohdiso
    Atail Doadoahk ong Wehio—2002
  • Limpoak ong Siohwa Kehlailsang Limpoak ong Peneinei
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting—2020
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2021
w21 September pp. 26-31

IREN ONOP 39

Ni Ahnsou me Emen me Kitail Poakohng Sohla Papah Siohwa

“Ia uwen tohtohn ar kin . . . kansensuwedihada!”​—MEL. 78:40.

KOUL 102 “Sewese me Luwet akan”

AUDEPEN ONOPa

1. Dahme aramas emen kin pehm ni ahnsou me emen nan eh peneinei kin piskenla?

MIE emen me ke kin poakohng me piskensang nan mwomwohdiso? Met uhdahn kansensuwed! Sister men me adaneki Hilda, koasoia: “Ni ahnsou me ei pwoudo mehla mwurin at pwopwoudkier sounpar 41, I medewe me met me keieu kamedek me lelohng ie.b Ahpw, ni ahnsou me nei pwutako kohkohsang mwomwohdiso, eh pwoudo, oh nah seri ko, met uhdahn kamedek ong ie.”

Pahpa men wa eh kapango oh kohkohsang eh peneineio. Nohnou pwoalehdi nah seri riemeno me wie sengiseng.

Siohwa ketin mwahngih nsensuwed laud me ke ahneki ni emen me ke kin poakohng eh sohla papah ih (Menlau kilang parakrap 2-3)d

2-3. Nin duwen me Melkahka 78:40, 41 mahsanih, ia sapwellimen Siohwa pepehm ni ahnsou me sapwellime ladu kan kin sohla papah ih?

2 Medewehla ia uwen Siohwa eh ketin kupwurtoutoula ni ahnsou me ekei tohnleng kan me wia kisehn sapwellime peneinei ar soikala ih! (Sud 6) Oh medewehla ia uwen eh ketin kupwurtoutoula ni ahnsou me mehn Israel ko me e kin ketin poakohng ar uhwongada ih pak tohto. (Wadek Melkahka 78:40, 41.) Ke pil kak kamehlele me Samatail limpoako nanleng pil kin ketin kupwurtoutoula ni ahnsou me emen me ke kin poakohng eh sohla papah ih. E kin ketin mwahngih lokolok me ke ahneki. Ni kadek e pahn ketikihong uhk kangoang oh sawas me ke anahne.

3 Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene dahme kitail kak wia pwehn alehdi sapwellimen Siohwa sawas ni atail kin dadaurete pahn soangen irair wet. Kitail pil pahn koasoiapene ia duwen atail kak sewese meteikan nan mwomwohdiso pwe ren kak dadaurete pahn kahpwal wet. Ahpw keieu, kitail pahn koasoiapene madamadau sapwung kan me kitail anahne soikala.

DEHR KAPWUKOAHKI PEIN KOWE

4. Dahme papah nohno tohto kin pehm ni ahnsou me neirail pwutak men de serepein men sohla kin papah Siohwa?

4 Ni ahnsou me pwutak men de serepein men sohla kin papah Siohwa, pahpa nohno kan kin kalapw medewe me ma re wiahte mehkot laud neirail seri kan pahn papahte Siohwa. Brother men me adaneki Luke wehkada met mwurin nah pwutako eh piskenla. E koasoia: “I kapwukoahki met pein ngehi. I pil kin ouramanki duwen met. Ekei pak I kin sengiseng oh mohngiongi kin medengkihla met.” Elizabeth, me nah pwutako pil piskenla kin kalapw medewe: “Nin duwen nohno men mwein ele I wiahda sapwung tohto. I medewe me e sohte itar ei padahkihong nei pwutako en poakohng Siohwa.”

5. Ahn ihs sapwung ni aramas emen eh kin sohla papah Siohwa?

5 Kitail anahne tamataman me Siohwa ketikihong emenemen kitail saledek en pilipil. Met wehwehki me kitail kak pilada ma kitail pahn peikiong ih de soh. Mie ekei seri kan me ar pahpa nohno sohte wia mehn kahlemeng mwahu, ahpw, re pilada ren papah Siohwa oh lelepekohngete ih. A ekei arail pahpa nohno kan kin doadoahk laud pwehn padahkihong irail ren poakohng Siohwa, ahpw mwuhr re kin sohla papah Siohwa. Eri, emenemen kitail anahne pein pilada ma kitail pahn papah Siohwa. (Sos. 24:15) Eri pahpa nohno kan me kin mworusala pwehki neirail serio sohla kin papah Siohwa, en dehr medewe me met iei arail sapwung!

6. Ia pahn en me pwulopwul men pepehm ni ahnsou me eh pahpa de nohno sohla papah Koht?

6 Ekei pak, pahpa de nohno men me kin kesehla padahk mehlel oh pil kohkohsang eh peneinei. (Mel. 27:10) Met kakete uhdahn apwal ong seri kan me kin wauneki oh pohlki ar pahpa nohno. Esther me eh pahpao piskenla, koasoia: “I kin kalapw sengiseng pwehki I esehda me e sohte dohdohsangete padahk mehlel. E piladahr me e solahr men papah Siohwa. I poakepoake ei pahpao, eri ni ahnsou me e piskenla, I kin kalapw pwunodki ia ire. Met kin ekei pak kahrehda kahpwal en roson.”

7. Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong me pwulopwul men me eh pahpa de nohno piskenla?

7 Me pwulopwul kan, ma emen rehn omw pahpa nohno piskenla, se pil iang nsensuwedkihla! Menlau kamehlele me Siohwa pil uhdahn ketin mwahngih omw medek. E ketin poakohng uhk oh kalahnganki omw loalopwoat, oh pil kiht​—riomw Kristian kan. Pil tamataman me kaidehn kowe me pwukoahki en omw pahpao de nohnou pilipil. Duwehte me kitail koasoia mwoweo, Siohwa ketikihongehr emenemen aramas saledek en pilipil. Oh emenemen me wiadahr inou oh papidaislahr pahn anahne “wa pein eh wisik.”​—Kal. 6:5.

8. Dahme tohnpeneinei lelepek kan kak wia ni ar awiawih emen me re poakohng en pwurodo rehn Siohwa? (Menlau pil kilang kisin koakono “Pwurodo Rehn Siohwa.”)

8 Ni ahnsou me emen me ke poakohng kin sohla papah Siohwa, ke kin koapworopworkihte me ehu rahn e pahn pwurodohng reh. Dahme ke kak wia ni omw awiawih en pwurodo rehn Siohwa? Wia uwen omw kak koaros pwe omw pwoson en kehkehlailte. Ni omw wia met, ke pahn wia mehn kahlemeng mwahu ong omw peneinei teikan oh ele pil ong me piskenlao. Ke pil pahn ale kehl me anahn pwe ken dadaurete nan omw nsensuwed. Kitail pahn koasoiapene ekei soahng kan me ke kak wia.

Pwurodo Rehn Siohwa

Sounsilepen sihpw men wa ni keneinei nah sihpwo.

Emen nohno koasoia: “Mahsen kan me mi nan Aiseia 55:7 kawehwehda dahme I men nei pwutako en wia: ‘Sohpeiong KAUN-O, atail Koht; pwe ih me kupwurkalahngan oh kin mwadang mahkikihong kitail dipatail kan.’” Ma ke keselahr Siohwa oh ke mwadang pwurala reh, ke pahn nsenamwahu laud. Ni omw kin kilikilang irair en sampah wet, e sansalehr me Armakedon kerendohr oh kakete leledo ni ahnsou sohte lipilipil. Oh pil, mour en ahnsou wet mwotomwot oh kitail sehse dahme pahn wiawihong kitail. Kitail sehse ma kitail pahn momour lakapw.​—Seims 4:13, 14.

Kisin pwuhko Pwurodo Rehn Siohwac koasoia: “Ken kamehlele me Siohwa pahn ketin ieiang uhk ni omw pahn pwurodo reh. E pahn ketin seweseiuk ken kak powehdi omw pwunod, ken kamwahwihala omw pepehm en nsensuwed kan, oh ken diar popohl nan omw madamadau oh mohngiong me kohsang omw ahneki nsenmwakelekel. Eri ele ke pahn pwurehng men iang iengomw tohnkaudok kan papah Siohwa.”​—1 Pit. 2:25.

c Sounkadehdehn Siohwa kan me wiahda oh mie ni lokaia tohto nan jw.org.

DAHME KE KAK WIA PWE OMW PWOSON EN KEHKEHLAILTE

9. Dahme ke kak wia pwe omw pwoson en kehkehlailte? (Menlau pil kilang kisin koakono “Iren Paipel kan me Kak Kansenamwahwihiuk Ma Emen me Ke Poakohng Kohkohsang Siohwa.”)

9 Wia uwen omw kak koaros pwe omw pwoson en kehkehlailte. E uhdahn kesempwal ken pousehlahte kakehlaka pein kowe oh omw peneinei teikan. Ia duwen omw kak wia met? Ale kehl sang Siohwa, sang ni omw kaukaule wadek Mahsen en Koht oh doudouloale, oh pil kin iang towehda mihting en Kristian kan. Joanna, me eh pahpao oh rie serepeino kesehla padahk mehlel, koasoia: “I kin pehm meleilei laud ni ei kin wadek koasoiepen aramas akan nan Paipel duwehte Apikail, Ester, Sohp, Sosep, oh Sises. Ar mehn kahlemeng kan kangoange ie oh sewese ie en ahneki madamadau pwung. I pil diarada me neitail koul kan (original songs) uhdahn kin kangoang laud.”

Iren Paipel kan me Kak Kansenamwahwihiuk Ma Emen me Ke Poakohng Kohkohsang Siohwa

  • Melkahka 30:10

  • Melkahka 34:4, 6, 18, 19

  • Melkahka 39:12

  • Melkahka 61:1, 2

  • Melkahka 94:17-19

  • Episos 3:20

  • Pilipai 4:6, 7

10. Ia duwen Melkahka 32:6-8 eh sewesei kitail en dadaurete ni atail mworusala?

10 Patohwanohng Siohwa duwen mehkoaros me ke kin pwunodki. Ni omw kin mworusala, dehr uhdihsang kapakap ong ih. Pousehlahte peki rehn atail Koht limpoako en ketin seweseiuk en kin medewe duwen soahng kan ni ahl me e kin ketin medewe oh pwehn “padahkihong uhk ahl me ke pahn weid ie.” (Wadek Melkahka 32:6-8.) Mehlel, ele e pahn uhdahn kamedek en patohwanohng Siohwa ia omw pepehm. Ahpw, Siohwa uhdahn ketin mwahngih medek me ke ahneki. E uhdahn ketin poakohng uhk oh ketin kangoangehkin uhk en kasalehiong ih audepen omw mohngiong.​—Eks. 34:6; Mel. 62:7, 8.

11. Nin duwen me Ipru 12:11 mahsanih, dahme kahrehda kitail en likih sapwellimen Siohwa elen peneu limpoak? (Menlau pil kilang kisin koakono “Piskenla Kin Kasalehda Sapwellimen Koht Limpoak ong Kitail.”)

11 Utung koasoandi me elder kan wiahda. Piskenla iei ehu sapwellimen Koht koasoandi. Met iei ahl me keieu mwahu en sewese aramas me sohla papah Siohwa oh pil ong koaros. (Wadek Ipru 12:11.) Ekei nan mwomwohdiso ele pahn nda me elder kan sohte wia pilipil pwung en panawih emen. Ahpw tamataman, irail sohte kin men koasoia soahng suwed kan duwen aramas me wiahda sapwungo. Kitail sohte ese ire mehlel kan koaros. Eri, likih me pwihn en elder kan me kin apwalihala dihp laud kan kin ni keneinei doadoahngki dahme Paipel mahsanih oh kin wia kopwung ong Siohwa.​—2 Kron. 19:6.

Piskenla Kin Kasalehda Sapwellimen Koht Limpoak ong Kitail

Ia duwen koasoandi en piskenla eh kasalehda sapwellimen Koht limpoak?

  1. 1. Limpoak kin kamwakid elder kan ren wia uwen ar kak koaros en sewese irail kan me wiahda sapwung laud. Emen kin piskenla ihte ma e wiahda dihp laud oh sohte koluhla.​—Ipru 12:7, 9-11.

  2. 2. Koasoandi en piskenla kin pere mwomwohdiso. Aramas emen me sohte koluhla kin duwehte aramas emen me ahneki soumwahu ehu me kak doupeseng oh anahne katohrohrla pwehn pere meteikan re de soumwahuda.​—1 Kor. 5:6, 7, 11-13.

  3. 3. Koasoandi en piskenla ele kak kamwakid me wiahda dihpo en koluhla. Me tohto me piskenla kin wehwehkihda me dahme re wiao uhdahn sapwung oh met kin sewese ren pwurodo rehn Siohwa.​—Luk 15:11-24.

  4. 4. Ni ahnsou me me wiahda sapwungo kin koluhla oh pwurodo, Siohwa, Sises oh tohnleng kan kin perenda oh mwomwohdiso kin kasamwo ih.​—Luk 15:7.

12. Soangen imwila mwahu dah kan me kin wiawihong ekei pwehki ar kin utung sapwellimen Siohwa koasoandi en peneu?

12 Sang ni omw utung en elder kan koasoandi duwen piskenlahn emen me ke poakohng, ele ke kakete sewese ih en pwurodo rehn Siohwa. Elizabeth me kitail koasoiapene mwoweo, koasoia: “E uhdahn apwal en sohte koasoiong nait pwutako. Ahpw, mwurin eh pwurodo rehn Siohwa, e wehkada me e warohng piskenla. Mwuhr, e koasoia me e sukuhlkihdi mehn kasukuhl mwahu tohto. I esehda me sapwellimen Siohwa peneu kan kin ahnsou koaros pwung.” Eh pwoudo Mark, pil koasoia: “Mwurihdohsang mepwukat, nait pwutako ndaiong ie me e men pwurodo pwehki at sohte douluhl kin werekiong ih. I uhdahn kalahnganki Siohwa eh ketin sewesei kiht en peik.”

13. Dahme kak seweseiuk en dadaurete pahn pepehm kamworus kan?

13 Koasoiong kompoakepahmw kan me kin wehwehki omw pepehm. Werekiong riomw Kristian koahiek kan me kak seweseiuk en ahnekihte koapworopwor. (Lep. Pad. 12:25; 17:17) Joanna, me kitail koasoiapene mwoweo, koasoia: “I kin pehm me I kelekelehpw. Ahpw ei koasoiong kompoakepahi kan me I kin likih uhdahn sewese ie.” Ahpw dahme ke kak wia ma ekei nan mwomwohdiso ndaiong uhk mehkot me kakete kansensuwedihiukala?

14. Dahme kahrehda kitail anahne “pousehlahte kanengamahiong emenemen oh mahkpene douluhl?”

14 Kanengamahiong riomw Kristian kan. Kitail sohte kak kasik me koaros pahn koasoia soahng pwung kan ahnsou koaros. (Seims 3:2) Kitail koaros sohte unsek, eri ke dehr pwuriamweila ma ekei sohte ese dahme re pahn nda de ma re koasoia mehkot me kamedekeiiukla ni ar sohte medemedewe en wia met. Tamataman en Pohl kaweido: “Kumwail pousehlahte kanengamahiong emenemen oh mahkpene douluhl mehnda ma mie kahrepen en kaulimih emen.” (Kol. 3:13) Emen sister me kiseh men piskenla kawehwehda: “Siohwa ketin sewese ie ien mahkohng riei Kristian kan me kin songosong en kangoange ie ahpw kamedekeiehla.” Dahme mwomwohdiso kak wia pwe ren kak sewese tohnpeneinei kan me wie lelepekte?

MWOMWOHDISO KAK SAWAS

15. Dahme kak sewese peneinei ehu me emen me re kin poakohng ahpwtehn piskenla?

15 Ken kin kadek oh mwahu ong kisehn peneinei kan me wie lelepekte. Sister men me adaneki Miriam wehkada me e kin pwunodki en iang kohla ni mihting kan mwurin rie pwutako eh piskenla. “I kin masak dahme aramas akan pahn nda. Ahpw, mie Kristian tohto me pil nsensuwedkihla dahme wiawio. Oh re sohte koasoia soahng suwed kan duwen riei pwutak me piskenlao. I kalahngankihong irail pwehki I sohte kelekelehpw nan ei nsensuwed.” Emen sister pil koasoia: “Mwurin nait pwutako eh piskenla, kompoakepahi kan kohdo pwehn kansenamwahwih kiht. Ekei koasoia me re sehse dahme re pahn nda. Ekei iang ie sengiseng oh ekei ntingihdohng ie kisinlikoun kangoang kan. Dahme re wiao uhdahn sewese ie douluhl!”

16. Ia duwen mwomwohdiso ar kak pousehlahte kihda sawas?

16 Pousehlahte utung tohnpeneinei kan me wie lelepek. Ahpw ni mehlel ahnsou wet irail anahne omw limpoak oh kangoang. (Ipru 10:24, 25) Ekei pak, tohnpeneinei kan me emen ar peneinei piskenla kin tehkada me ekei nan mwomwohdiso sohla kin koasoiong irail, mwomwen me re pil iang piskenla. Dehr mweidohng met en wiawi! Kitail anahne kangoange oh kapinga me pwulopwul kan me ar pahpa oh nohno kan sohla papah Siohwa. Maria, me eh pwoudo piskenla oh kohkohsang eh peneineio koasoia: “Ekei kompoakepahi kan kohdo ni imwato oh kukihada kanat mwenge oh sewesei kiht nan at onop en peneineio. Re iang pehm ei medek oh iang ie sengiseng. Irail kin utung ie ni ahnsou me aramas teikan kin koasoiahkin ie soahng kan me sohte mehlel. Re kangoange ie douluhl!”​—Rom 12:13, 15.

Nohnou oh nah seri riemeno kasamwo elder riemen me mwemweitdo ni imwarailo.

Kristian kan nan mwomwohdiso kak kasalehda limpoak ni ar sewese peneinei ehu me emen kisehn ar peneinei piskenla (Menlau kilang parakrap 17)e

17. Dahme elder kan kak wia pwe ren kansenamwahwih irail kan me mworusala?

17 Elder kan, doadoahngki ahnsou mwahu kan me mie pwehn kakehlaka tohnpeneinei kan me wie lelepekte. Kumwail ahneki pwukoa tohrohr ehu en kansenamwahwih irail akan me mie me re kin poakohng sohla papah Siohwa. (1 Des. 5:14) Koasoiong irail mwohn oh mwurin mihting kan pwe ken kangoange irail. Mwemweitla rehrail oh iang irail kapakap. Iang irail nan doadoahk en kalohk, de ekei pak kin luke irail en iang amwail kaudok en peneinei. Elder kan anahne apwalih irail kan me kin mworusala oh kasalehiong irail kadek oh limpoak.​—1 Des. 2:7, 8.

AHNEKIHTE KOAPWOROPWOR OH LIKLIKIHETE SIOHWA

18. Nin duwen me 2 Piter 3:9 mahsanih, dahme Koht ketin kupwurki irail akan me sohla papah ih ren wia?

18 Siohwa “sohte kin ketin kupwurki emen en kasohrala ahpw e ketin kupwurki aramas koaros en koluhla.” (Wadek 2 Piter 3:9.) Mendahki aramas emen kin wiahda dihp laud ehu, eh mour kin kesempwalte ong Koht. Tamataman me Siohwa ketikihda pweipwei laud ehu, mouren sapwellime Ohl kompoako, ong emenemen kitail. Ni limpoak Siohwa kin ketin song en sewese irail akan me sohla papah ih. E ketin koapworopworki me re pahn wia met, duwehte me kitail kilang nan sapwellimen Sises karasaras en pwutak me salongalao. (Luk 15:11-32) Me tohto me kesehla padahk mehlel mwuhr pwurodo rehn Samarail limpoako. Oh mwomwohdiso kin perenki kasamwo irail. Elizabeth, me kitail koasoiapene mwoweo, perenda ni ahnsou me nah pwutako pwurodo. Ni eh kin medewehla, e koasoia: “I uhdahn kalahnganki irail kan me kin kangoangei kiht sen dehr sohla ahneki koapworopwor.”

19. Dahme kahrehda kitail kak pousehlahte likih Siohwa?

19 Kitail kak likih Siohwa ahnsou koaros. Sapwellime kaweid kin ahnsou koaros sewese kitail. Ih Sahm kadek kalahngan men me kin ketin poakohng irail koaros me kin poakohng ih oh kaudokiong ih. Ken kamehlele me Siohwa sohte pahn ketin likidmelieiukala nan omw pwunod. (Ipru 13:5, 6) Mark, me kitail koasoiapene mwoweo, koasoia: “Siohwa sohte ketin likidmelieikitala. Ahnsou koaros e pahn ketin sewese kitail ni atail kin lelohng kahpwal kan.” Siohwa pahn ketin pousehlahte ketikihong uhk “kehl me laudsang dahme aramas ahneki.” (2 Kor. 4:7) Ei, ke kak wie lelepekte oh ahnekihte koapworopwor mehnda ma emen me ke kin poakohng sohla papah Siohwa.

DAHME KE SUKUHLKIHSANG IREN PAIPEL PWUKAT?

  • Melkahka 78:40, 41

  • Melkahka 32:6-8

  • Ipru 12:11

KOUL 44 Kapakap en me Aktikitik Men

a Kitail uhdahn kin nsensuwedla ni emen me kitail poakohng eh kin sohla papah Siohwa! Nan iren onop wet kitail pahn kilang ia sapwellimen Koht pepehm ni met eh kin wiawi. Kitail pahn sukuhlki dahme en me piskenlao peneineio kak wia pwe ren kak nsenamwahu oh kolokolete arail pwoson. Iren onop wet pil pahn koasoia ia duwen koaros nan mwomwohdiso ar kak kansenamwahwih oh sewese peneineio.

b Ekei eden aramas akan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

d WEHWEHN KILEL: Ni ahnsou me brother men kohkohsang eh peneinei oh Siohwa, eh pwoudo oh nah seri kan kin lokolok.

e WEHWEHN KILEL: Elder riemen kangoange peneinei ehu nan arail mwomwohdisou.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share