Rahn Kaunop, August 16
E pahn ketkinkumwaildiong pohn poahsoan teng.—1 Pit. 5:10.
Pein kasawihiuk ni mehlel oh kilang wasa kan me ke kak kamwahwihala, ahpw dehr mworusala. “Kauno me ketin kadek” oh e pahn ketin seweseiuk en kekeirda. (1 Pit. 2:3) Wahnpoaron Piter kamehlelehiong kitail: “Koht . . . pahn ketin kanekehla amwail kaiahn. E pahn ketin katengeikumwaildi.” Nin tapio, Piter pehm me e sohte warohng mi rehn Sises. (Luk 5:8) Ahpw pwehki limpoak oh utuht sang Siohwa oh Sises, Piter pousehlahte idawehn Sises ni lelepek. Eri Siohwa ketin mweidohng Piter en pedolong “nan Wehi poatopoat en atail Kaun oh Sounkomour Sises Krais.” (2 Pit. 1:11) Met wia keting laud ehu! Ma ke pousehlahte papah Siohwa duwehte me Piter wia, oh mweidohng Siohwa en ketin kaiahneiuk, ke pahn pil ale keting en mour soutuk. Ke pahn ‘ale mehn akadei en omw pwoson, me iei komourpomw.’—1 Pit. 1:9. w23.09 31 ¶16-17
Rahn Sarawi, August 17
Kaudokiong Meno me ketin wiahda nanleng oh sampah.—Kaud. 14:7.
Mie wasa kelepene ehu ni impwal sarawio me samworo kan kin wia arail doadoahk. Pei sarawi laudo me wiawihdahsang prons ong meirong isihs mi wasa me kelpeneo, iangahki peisin en pihl prons ehu me samworo kan kin doadoahngki pwehn kamwakeleirailda mwohn arail pahn wia arail doadoahk sarawio. (Eks. 30:17-20; 40:6-8) Rahnwet, rien Krais me keidi kan nin sampah kin papah ni lelepek ni wasa me kelpeneo masloale en tehnpas sarawi lapalapo. Peisin en pihl laudo me mi nan impwal sarawio oh tehnpas sarawio kin wia mehn kataman ehu ong irail, oh pil ong Kristian kan koaros en kolokolete arail mwakelekel. Eri, ia wasa me ‘pokon kalaimwuno’ pahn kaudokiong Siohwa? Wahnpoaron Sohn kilang arail “uh mwohn mwoahlo . . . oh re kin papah [Koht] ni rahn oh nipwong.” Pokon kalaimwuno kin wia met nin sampah ni wasa me kelpeneo masliki en sapwellimen Siohwa tehnpas sarawi lapalapo. (Kaud. 7:9, 13-15) Ia uwen atail uhdahn kalahnganki me Siohwa ketikihong kitail pai kaselel en kaudokiong ih nan sapwellime tehnpas sarawi lapalapo! w23.10 28 ¶15-16
Niehd, August 18
Pwehki sapwellimen Koht inou, . . . e kehlailkihda eh pwoson.—Rom 4:20.
Ehu ahl me Siohwa kin ketikihong kitail kehl iei sang elder kan. (Ais. 32:1, 2) Eri ni omw kin pwunod, ehukihong elder kan omw pepehm. Dehr peikasalki ale sawas sang rehrail. Pwehki irail, Siohwa kak ketin kakehlakaiukada. Inou kan nan Paipel, atail koapworopwor en mour kohkohlahte nanleng de nan Paradais nin sampah, pil kak kihong kitail kehl pwehn pousehlahte papah Siohwa. (Rom 4:3, 18, 19) Atail koapworopwor kin kakehlaka kitail en dadaur pahn kahpwal kan, kalohki rongamwahwo, oh papah riatail Kristian kan nan mwomwohdiso. (1 Des. 1:3) Soangen koapworopwor wet kakehlakahda wahnpoaron Pohl. E kin “idaidpene,” “pingida,” “aramas kin kaloke,” oh ‘kesehdi.’ Ekei pak eh mour kin mihla nan keper. (2 Kor. 4:8-10) Sang ni eh koapworopwor, Pohl alehdi kehl pwehn dadaurete. (2 Kor. 4:16-18) Pohl medemedewehte eh koapworopwor en mour soutuk nanleng. Pohl doudouloale koapworopworo, oh imwilahn met, e pehm me e “kekehlailla ehuehu rahn.” w23.10 15-16 ¶14-17