Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w09 1/1 p. 30-p. 32
  • Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhken Kaudiahl—I

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhken Kaudiahl—I
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • “SIHMPWULO” LAPWAPESENG MEHN KATENG WENEU EN MEHN KATENG ISUH KAN
  • (Kaud. 1:1–7:17)
  • LAPWAPESENG EN KATENG KEISUH KAHREHDA PEPEUK EN SOWI ISUH WIAWI
  • (Kaud. 8:1–12:17)
  • Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhken Kaudiahl—II
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • Dahme Kaudiahl Mahsanihki Duwen Omw Mour Ahnsou Kohkohdo?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2022
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
w09 1/1 p. 30-p. 32

Mahsen en Siohwa Kin Ieias

Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhken Kaudiahl—I

EREIN e wie sensel pohn dekehn Padmos, wahnpoaron Sohn, me pil likeilapalahr, alehdi kaudiahl 16. E udiahl dahme Siohwa Koht oh Sises Krais pahn ketin kapwaiada erein rahnen Kauno, me iei sang nan pahr 1914 me sapwellimen Koht Wehio kokouda nanleng lel imwin Kaundahn Pahr Kid en Krais. Pwuhken Kaudiahl me Sohn ntingihdi, ele nan pahr 96 C.E., kin audaudki kaudiahl kapwuriamwei kan.

Kitail en tehkpene ire kesempwal kan nan Kaudiahl 1:1–12:17, me kin koasoia duwen tepin kaudiahl isuh ko me Sohn alehdi. Kitail pahn men ese duwen kaudiahl pwukat pwehki e kin pidada dahme kin wiwiawi nan sampah rahnwet oh e kin pil kasalehda dahme Siohwa pahn ketin wia ni ahnsou keren. Irail me kin wadek oh pwoson kaudiahl pwukat kin ale kamweit oh kangoang.—Ipru 4:12.

“SIHMPWULO” LAPWAPESENG MEHN KATENG WENEU EN MEHN KATENG ISUH KAN

(Kaud. 1:1–7:17)

Keieu, Sohn udiahl Sises Krais me linganlahr oh alehdi pahngok kei sang reh pwehn ‘ntingihedi nan pwuhk mehkoaros me e uduhdiahl, e ahpw kadarowohng pwuhken mepwukat mwomwohdiso isuh.’ (Kaud. 1:10, 11) E kilangada mwoahl ehu nanleng oh iet duwen mwomwen wasao. Ni palimaun en nin limen me ketiket nan mwoahlo, mie kisin pwuhk ehu me mehn kateng isuh mie. Me “warohng kauwehla mehn kateng kan oh pahkpeseng pwuhk wet” iei “Laiono me kisehn kadaudok en Suda,” de “Sihmpwul men me . . . mie kode isuh oh pwoaren mese isuh.”—Kaud. 4:2; 5:1, 2, 5, 6.

Kesiluh en kaudiahl kin kasalehda dahme wiawi ni en “Sihmpwulo” lapwapeseng ehu ni ehu mehn kateng weneu ko. Ni ahnsowo me e lapwapeseng mehn kateng weneuo, rerrer en sahpw ahpw wiawi oh rahnen engieng lapalap leledo. (Kaud. 6:1, 12, 17) Ahpw kaudiahl en mwurio kasalehda “tohnleng pahmen me uh ni keimw pahieun sampah oh kolokol ahng pahieun sampah” lao lel kileldi en irail 144,000 pahn imwisekla. Sohn eri kilangada “pokon ehu me inenen kalaimwuhnie” likin me kileldi ko “uh mwohn mwoahlo oh mwohn Sihmpwulo.”—Kaud. 7:1, 9.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

1:8, 17—Ihs me mwar pwukat “Alpa oh Omeka” oh “Tepin oh Imwilahn mehkoaros” kin dokedoke? Mwar wet “Alpa oh Omeka” kin dokedoke Siohwa, oh kin kasalehda me sohte Koht lapalap emen mwohn ih oh sohte me pahn pil mie mwurin ih. Iei ih me “Tepin oh Imwilahn mehkoaros.” (Kaud. 21:6; 22:13) Ahpw ire kan nan irelaud ehu en Kaudiahl kin kasalehda me mwar wet, “Tepin oh Imwilahn mehkoaros,” kin dokedoke Sises Krais pwehki ih me mesenih me iasadahng mour ehu me solahr kak pwurehng mehla, oh iei ih me wia kaimwiseklahn aramas me Siohwa kelehpw ketin kaiasada.—Kol. 1:18.

2:7—Ia wehwehn “sapwellimen Koht Mwetuwel”? Pwehki mahsen pwukat kin kohwohng Kristian keidi kan, mwetuwel wet kin dokedoke wasa kaselel ehu nanleng me Koht kin ketiket ie. Me keidi lelepek pwukat pahn ale kating sang arail pahn tungoale wahn “tuhkehn komour.” Irail pahn alehdi mour me solahr kak pwurehng mehla.—1 Kor. 15:53.

3:7—Iahd me Sises ketin aleier “nein Depit kih” oh ia duwen e kin ketin doadoahngki kih wet? Sises ketin wiahla Nanmwarki idihda men sang kisehn kadaudok en Depit ahnsou me e ketin papidaisla nan pahr 29 C.E. Ahpw e sohte ketin alehdi kih wet lao lel e ketin kesepwilda nanleng ong ni palimaun en Koht nan pahr 33 C.E. Ih ahnsowo me e ketin alehdi pwung en wia nanmwarki en Wehin Depit. Sang ahnsowo kohdo, Sises ketin doadoahngki kih wet en ritingada pwukoa oh pwais kaselel teikan me pid Wehio. Nan pahr 1919, Sises ketikihong “kih en wehi” wet ong “ladu lelepek oh loalokong” oh kasapwilada irail pwe ren “kaunda sapwellime dipwisou kan koaros.”—Ais. 22:22; Luk 12:42, 44.

3:12—Dahme pidada ‘mwar kapw’ en Sises? Mwar wet kin pid sapwellimen Sises pwukoa oh pwais kaselel kapw kan. (Pil. 2:9-11) Sohte emen ese wehwepen mwar wet, ihete Sises, ahpw e ketin ntingihedi pohn tapwin rie me lelepek kan pwehn ahnekihla nanpwung mwahu rehrail nanleng. (Kaud. 19:12) E pil ketin ehukihong irail sapwellime pwais kaselel kan me Siohwa ketikihong ih.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

1:3. Pwehki “ahnsoun [Koht pahn ketin kadeikada en Sehdan sampah] eh pahn pweida kerendohr,” anahnepen wehwehkihla oh mwekidki pwuhken Kaudiahl kin inenen karuwaru.

3:17, 18. Pwe kitail en paiekihda nanpwungmwahu rehn Koht, kitail anahne pwainda “kohl me mwakelekelkidahr kisiniei” sang Sises. Kitail en nantihong kepwehpwehki doadoahk mwahu. (1 Tim. 6:17-19) Kitail pil anahne kapwatkihda “likou min oh mwakelekel,” me pahn kadehdehda me kitail kin idawehn Krais, oh pil doadoahngki ‘kisin wini mehn kohieng ni mesetail,’ me duwehte kaweid kan sang nan makasihn en Kahn Iroir, pwehn marainkihla mehkan me pid duwen Koht.—Kaud. 3:17, 18.

7:13, 14. Elder 24 ko kin wiliandi irail me 144,000 me linganlahr nanleng, wasa me re kin papah nin duwen nanmwarki oh pil samworo kei. Irail rasehng samworo kan en Israel en mahs me Nanmwarki Depit koasoanehdi ong pwihn 24. Emen elder ko kasalehiong Sohn duwen ihs irail akan me wia pokon kalaimwun. Ihme kahrehda, kaiasadahn Kristian keidi kan kakete tepida wiawi ahnsou kan mwohn 1935. Dahme kahrehda? Pwehki nan pahro, sapwellimen Koht ladu keidi kan nin sampah alehdi kawehwe pwung en ihs irail me wia pokon kalaimwun.—Luk 22:28-30; Kaud. 4:4; 7:9.

LAPWAPESENG EN KATENG KEISUH KAHREHDA PEPEUK EN SOWI ISUH WIAWI

(Kaud. 8:1–12:17)

Sihmpwulo lapwapeseng mehn kateng keisuh. Tohnleng isimen alehdi sowi isuh. Tohnleng wenemen ko peuk neirail sowi kan oh pakpakairki kadeik me pahn kohwong “silikis ehun” tohn sampah, iei koaros me dene irail Kristian kei. (Kaud. 8:1, 2, 7-12; 9:15, 18) Ih met me Sohn kilangada nan kaudiahl kelimau. Ahpw nan kaudiahl en mwurio, Sohn iang pidada ni eh tungoalehla kisin pwuhko oh sohngedi tehnpas sarawio. Mwurin pepeuk en sowi isuho, mwoarong laud kei ndinda: “Mesaia uhd sapwellimankiher manaman en kaunda sampah ahnsou wet.”—Kaud. 10:10; 11:1, 15.

Kaudiahl keisuho kin kalaudehla wehwehpen dahme Kaudiahl 11:15, 17 mahsanih. Kilel lapalap ehu ahpw pwarada nanleng. Liho ahpw naitikihada seri wol men. Tepilo eri piskensang nanleng. Pwehki e lingeringerda pahn liho, e ahpw kohkohla pwe en “mahweniong luhwen kadaudok en liho.”​—Kaud. 12:1, 5, 9, 17.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

8:1-5—Dahme kahrehda nanleng sohla mweseisei oh dahme tohnlengo kesepwekehdiong pohn sampah? Solahn mweseisei wet kin wiawi pwe “sapwellimen Koht aramas akan koaros ar kapakap akan” nin sampah en kak leldalahng mwohn silangin Koht. Met wiawi ni imwin mahwen keieu en sampah. Kristian keidi kan sohte kohdahla nanleng ni imwin ahnsou en mehn liki kan, nin duwen dahme me tohto kin kasik. Irail kin lelohng kahpwal kan erein mahweno. Eri re kin kapakap ni ngidingid pwehn ale kaweid. Pwehn sapengla arail kapakap kan, tohnlengo eri kesepwekehdiong, ni mwomwen karasaras, kisiniei pohn sampah. Met kahrehda Kristian keidi kan en kehlailda oh kalaudehla arail doadoahk en kalohk oh papah Koht. Mendahki irail malaulau, irail tepiada doadoahk en kalohk nan sampah pwon me kahrehda ire kan me pid Wehin Koht en karongehla irail kan me dene irail Kristian kei. Peneu kehlail kan kin duwehte ngilen nansapwe oh padahk mehlel en Paipel me re pakairki kin duwehte liohl me kin pir, oh kin kamwakidada palien lamalam likamw akan koaros duwehte rerrer en sahpw kin kamwakidada ihmw poasoake kan.

8:6-12; 9:1, 13; 11:15—Iahd me tohnleng isimen kaunopada en peuk neirail sowi kan, oh iahd oh ia mwomwen ngilen pepeuk en sowi pwukat? Kaunopadahn peuk sowi isuh pwukat kin pidada en kihda kaweid ong Kristian keidi kan me wahnpoaron Sohn kin mwete sang nan pahr 1919 lel 1922. Irail keidi pwukat kin kedirepwkihla arail pwurehng koasoanehdi koasoandi en doadoahk en kalohk oh pil kokoudahn wasahn wiahda pwuhk kan. (Kaud. 12:13, 14) Ngilen sowi kan kin rasehng doadoahk me sapwellimen Siohwa kan oh pil tohnleng kan kin wia ni arail pakpakairki ni soh masak duwen sapwellimen Siohwa kadeik kan ong ahn Sehdan sampah wet. E sansal me met tepida wiawi sang kapokon laud en Cedar Point, Ohio nan pahr 1922 oh pahn doulahte wiawi lao lel kahn kamakam kowahlap.

8:13; 9:12; 11:14—Ia duwen pepeuk en kaimwiseklahn sowi siluh ko kin wahdo “kahpwal lapalap”? Tepin pepeuk en sowi pahieu ko kin kapwarehda duwen sawehwe laud me irail kan me dene irail Kristian kin ahneki duwen Koht. Oh kaimwiseklahn pepeuk en sowi siluh ko mwuri kin wahdo kahpwal lapalap kan ni e pahn kasalehda ni oaritik mwekid kan me pahn wiawi. Kelimau en pepeuk en sowi kan kin pid sapwellimen Koht aramas akan arail saledeksang “pwoahr loalo me soh kapi,” me katokehdi irail sang arail doadoahk nan pahr 1919, oh duwen arail eimah tepida kalohk me uhd duwehla kalokolok laud ehu ong Kristian likamw akan. (Kaud. 9:1) Keweneun pepeuk en sowi kin pid karis en sounpei me keieu laud nan poadopoad, oh pil doadoahk en kalohk sampah pwon me tepida nan pahr 1922. Kaimwiseklahn pepeuk en sowi iei me pid duwen kokoudahn Wehin Mesaia.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

9:5, 10, 19. Iren mahsen kan en Paipel me “ladu lelepek oh loalokong” kin doadoahngki nan pwuhk kan me irail wiahda kin audaudki mahsen kehlail kan. (Luk 12:42) Iren mahsen pwukat kin pahrekiong ikin loukost me kin kamedek duwehte “keikamedek en scorpion” oh likamwete oahs ekei me onopadahng mahwen, me “ikirail kan duwehte sineik kan.” Dahme kahrehda? Pwehki sawaspen Paipel pwukat kin lohkihda duwen “ahnsou me KAUN-O pahn ketin . . . kalowehdi ar imwintihti kan.” (Ais. 61:2) Kitail en ni soh masak eimah kihseli pwuhk pwukat.

9:20, 21. Me mpahi tohto me kin kousoan nan wehi kan me dene irail kaidehn Kristian kei mwekidkiher rong me kitail kin pakpakairki. Ahpw kitail sohte kin kasik wekidekla laud ehu pahn wiawi ong aramas akan likin pwihn en Kristian likamw akan, me irelaud wet kin kahdaneki “aramas ako me luhwe.” Mendahki met, kitail kin doulahte ni ngoang oh wia doadoahk en kalohk.

12:15, 16. “Sampah,” me iei mehkan me mi pahn manaman en Sehdan, de kaun akan en sahpw akan, kin utungada saledek en kaudok. Tepida nan pahr 1940, kaunda de manaman pwukat “nimala pillapo[en kalokolok] me kusweisang nan ewen drakono.” Ei, sohte lipilipil ahnsou dah me Siohwa ketin pilada, e pahn kak kamwakid kaunda pwukat en kapwaiada kupwure kan. Ihme kahrehda, mahsen en Lepin Padahk 21:1 kin inenen konehng wasaht: “E mengeiong KAUN-O en ketin kakaun kupwur en nanmwarki kan rasehng eh kin ketin kaweid pwilipwilahn piletik ehu.” Met anahne en kakehlaka atail pwoson Koht.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share