Iren Sawas kan ong Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting en Mour oh Kalohk
January 7-13
SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | WIEWIA 21-22
“Kupwuren Siohwa en Pweida”
bt-E 177-178 par. 15-16
“Kupwuren Siohwa en Pweida”
15 Erein Pohl eh kin mihmi rehn Pilip, ohl wahu men me adaneki Akapwus pil mwemweitdo. Irail ko me pokonpene ni imwen Pilipo ese me Akapwus soukohp men; e kohpadahr lehk laud ehu erein kaundahn Klaudius. (Wiewia 11:27, 28) Ele re medewe: ‘Dahme Akapwus kohkihdo? Rohng dah me e wahdo?’ Ni arail kilikilang, Akapwus ale en Pohl katengo—me duwehte mweilikou reirei ehu me kin pirapiriong ni lukopen aramas me mwohni oh soahng teikan kak nekinekla ie. Akapwus, eri pirekihdi patehn neh ko oh peh kan. Ih eri nda rohng kesempwalo: “Iet me sapwellimen Koht manaman koasoia: ‘Ih duwen mehn Suhs akan nan Serusalem ar pahn salihedi ohl me ahneki mehn kateng wet oh re pahn pangala ih rehn mehn liki kan.’”—Wiewia 21:11.
16 Kokohpo kamanahla me Pohl pahn anahne kohla Serusalem. E pil kasalehda me dahme wiawi nanpwungen Pohl oh mehn Suhs ko wasao pahn imwikihla arail pangala ih “rehn mehn liki kan.” Kokohpo kamwakid irail ko me mi wasao. Luk ntingihedi: “Ni at rongada duwen met, kiht oh irail kan me mi wasao ahpw tepida pekipeki reh en dehr kohdahla Serusalem. Pohl ahpw sapengki: ‘Dahme kumwail sengisengki oh songosong en kaluwetehla dahme I koasoanedier? I koasoanedier oh onopadahr, kaidehn ongete selidi ahpw pil ong mehla nan Serusalem pwehki mwaren Kaun Sises.’”—Wiewia 21:12, 13.
bt-E 178 par. 17
“Kupwuren Siohwa en Pweida”
17 Medewehla dahme wiawio. Kristian ko, iangahki Luk, peki rehn Pohl en dehr kohdahla. Ekei wie sengiseng. Pohl mwekidkihda mwekid limpoak me irail kasalehiong ih, kahrehda Pohl koasoia ni kadek me irail ‘kaluwetehla dahme e koasoanehdier,’ de nin duwen me ekei kawehwe ni lokaiahn Krihs, irail “kauwehla [eh] mohngiong.” Ahpw, Pohl sohte wekidala eh koasoandi, oh duwehte ni eh tuhwong rie Kristian akan nan Dair, e sohte pahn mweidohng pekipek kan de sengiseng en kahrehiong ih en wekidala eh koasoandi. Ahpw e kawehwehiong irail dahme kahrehda e anahne kohdahla. Ia uwen eh kasalehda eimah oh tengediong eh koasoandio! Pohl koasoanedier teng en kohdahla Serusalem duwehte Sises eh ketin wiahier mwoweo. (Ipru 12:2) Pohl sohte raparapahkihte en mehkihla eh pwoson, ahpw ma met wiawi, e pahn wiahki wahu ehu en mehla nin duwen tohnpadahk en Krais Sises.
bt-E 178 par. 18
“Kupwuren Siohwa en Pweida”
18 Ia duwen Kristian ako ar mwekidki met? Re kasalehda wahu. Kitail wadek: “Ni eh sohte wekidala eh lamalam, se ahpw sohla uhwong oh nda: ‘Kupwuren Siohwa en pweida.’” (Wiewia 21:14) Irail me song en kauhdi Pohl sang kohdahla Serusalem sohte ngihtehtehiong Pohl. Re rong Pohl oh uhdi, ni ar pohnese oh mweidohng kupwuren Siohwa, mehnda ma ar wia met apwal ong irail. Pohl pahn tepidahr wia eh koasoandio me pahn kedekedeo kahluwalahng ih en mehla. E pahn mengei ong Pohl ma irail me poakohng ih en dehr song wekidala eh koasoandi.
Raparapahki Soahng Kesempwal kan Sang Mahsen en Koht
bt-E 184-185 par. 10-12
‘Rong Mahs Ei Pahn Kawehwe Dahme Wiawi’
10 Ahpw, Pohl kin wehwehki irail kan me men wiewiahte ekei tiahk en mehn Suhs kan, duwehte sohte doadoahk ni rahnen Sapad de sohte kin kang ekei soangen mwenge kan. (Rom 14:1-6) Oh e sohte wiahda kosonned akan duwen sirkumsais. Ni mehlel, Pohl koasoanehdi me Timoty en sirkumsaisla pwe mehn Suhs kan en dehr lemelemehk suwedki Timoty, me eh papah mehn Krihs men. (Wiewia 16:3) Sirkumsais wia pilipil ehu ong emenemen. Pohl ndaiong mehn Kalesia kan: “Sirkumsais de pil sohte sirkumsais sohte katepe, ahpw pwoson me limpoak kin kamwakid iei me katapan.” (Kal. 5:6) Ahpw en sirkumsaisla pwehn mihla pahn Kosonnedo de en wiahki tiahk wet mehkot kesempwal pwehn alehdi kupwuramwahu en Siohwa, met kasalepen sohte pwoson.
11 Kahrehda, mendahki koasoi ko sohte mehlel, Kristian mehn Suhs kan pil pwonopwonkihdahte. Ong kahrepeo, ohl mah ko kaweidki Pohl met: “Mie ohl pahmen me mihmi reht me wiadahr inou ehu. Kahrehda ohl pwukat oh iang irail kamwakelda ong kaudok, oh pil pwainla pweinarail kan, pwe irail en koahkoahsang pitenmoangarail kan. Aramas koaros ahpw pahn ese me sohte mehkot me utung koasoi me re rongehr duwen kowe, ahpw ke kin weweid ni pwung oh pil kapwaiada Kosonnedo.”—Wiewia 21:23, 24.
12 Pohl kakete sapwungki oh nda me uhdahn kahpwalo kaidehn koasoi kan me pid duwen ih, ahpw en Kristian mehn Suhs ko arail ngoangki Kosonned en Moseso. Ahpw e kin men wia dahme e kak ihte ma e sohte kauwehla sapwellimen Koht koasoandi kan. Mwowe, e ntingihedi: “Ong irail kan me mi pahn kosonned, I wialahr emen me mi pahn kosonned, mendahki ei sohte mi pahn kosonned, pwe I en alehda irail me mi pahn kosonned.” (1 Kor. 9:20) Ong ni irairo, Pohl miniminiong me mah kan nan Serusalem oh wiahla emen “me mi pahn kosonned.” Ni eh wia met, e kasalehda mehn kahlemeng mwahu ong kitail rahnwet duwen atail pahn miniminiong elder kan oh dehr ngihtehtehki atail madamadau.—Ipru 13:17.
nwtsty-E mehn onop ong Wi 22:16
widensang dipomw kan sang ni omw pahn likweriong mware: De “widensang dipomw kan oh likweriong mware.” Aramas emen pahn widensang dipe kan, kaidehn sang ni eh papidaiski pihl, ahpw sang ni eh likweriong mwaren Sises. En wia met kin pid pwosonla Sises oh kasalehda soangen pwoson wet sang ni doadoahk en Kristian kan.—Wi 10:43; Sei 2:14, 18.
January 14-20
SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | WIEWIA 23-24
“Dierekdahr Eh Rasehng Meninkau Men oh Kin Kahrehda Uhwong Koperment”
bt-E 191 par. 5-6
“Eimah!”
5 Kangoang me Pohl alehdi kohieng ni ahnsou me konehng. Rahn mwuriohte, tohtohsang mehn Suhs 40 “wiahda koasoandi ehu oh kahukihla me re pahn riahla ma re pahn kang de nim mehkot mwohn arail kemehla Pohl.” Ar “inoukidahr koasoandi” wet kasalehda uwen mehn Suhs kan ar koasoanehdier ren kemehla wahnpoarono. Ma arail koasoandio sohte pweida, re kamehlele me met pahn imwikihla arail riahla, de pahn wia mehkot suwed ong irail. (Wiewia 23:12-15) Arail pilahn me kaun en samworou oh ohl mah ko kamanahla, iei en kapwurehla Pohl rehn pwihnen Sanedrin pwehn pwurehng kapeidakih, duwehte ma re men diarada me soahng kan me pid Pohl mehlel. Ahpw ni Pohl eh pahn pwurupwurala, me iang wiahda pilahno pahn awihedi Pohl pwe ren parokedi oh kemehla.
6 Ahpw mwahnakapw men me Pohl pahn naineki, rongada duwen pilahno oh pakairkilahng Pohl. Pohl uhd koasoanehdi mwahnakapwo en pakairkilahng kaunen sounpei en Romo, Klaudius Lisias. (Wiewia 23:16-22) Siohwa uhdahn ketin poakohng me pwulopwul kan me, duwehte mwahnakapwo me ede sohte sansal me Pohl pahn naineki, me ni eimah kin nsenohki kamwahupen sapwellimen Koht aramas akan sang pein arail oh kin ni lelepek wia dahme re kak wia pwehn utungada doadoahk en Wehio.
bt-E 192 par. 10
“Eimah!”
10 Pohl “sensel nan tehnpesen Erod” nan Sesaria, awiawih en sounkedip kan sang Serusalem ar pahn leledo. (Wiewia 23:35) Rahn limau mwuri re leledo—Samworo Lapalap Ananaias, sounkedip men me adaneki Tertulus, oh pwihn en ohl mah ehu. Tertulus tepte kapingahki Peliks dahme e wiewiahiong mehn Suhs kan, sansal me e songosong en kapohlih Peliks pwehn pwungkinirailla. Pwehn tepida koasoia ireo, Tertulus eri nda me Pohl “rasehng meninkau men, me kin kahrehda uhwong koperment nanpwungen mehn Suhs koaros nan wasa koaros nin sampah, oh e kin tiengla nan pwihnen mehn Nasaret. E pil song en kasaminehla tehnpas sarawio, kahrehda se koledi.” Mehn Suhs teikan, “pil iang kedipa ih oh koasoia me mepwukat koaros me mehlel.” (Wiewia 24:5, 6, 9) Kahrehda uhwong koperment, tiengla nan pwihn en pelien lamalam keper ehu oh kasaminehla tehnpas sarawio—mepwukat wia kedip laud kei me kak imwikihla kalokepen kamakamala.
bt-E 193-194 par. 13-14
“Eimah!”
13 Pohl wiahda mehn kahlemeng mwahu ehu ong kitail en idawehn ma kitail pakahrla mwohn irail kan me ahneki manaman pwehki atail kaudok oh karaun likamw kan me dene kitail pwihn ehu me kin kahrehda kamwoarong, de soun uhwong koperment kan, de pwihn en pelien lamalam keper ehu. Pohl sohte kapohlih kepinao oh doadoahngki lokaiahn kaping kan duwehte Tertulus. Pohl kin meleilei oh kasalehda wahu. Ni kamantik, e kin kihda mehn kadehde sansal oh mehlel. Pohl koasoia me “mehn Suhs ekei sang wehin Eisia” me kedipahki ih me e kasaminehla tehnpas sarawio sohte mi mwo oh nin duwen kosonned, e anahne tuhwong irail oh rong arail kedip kan.—Wiewia 24:18, 19.
14 Dahme uhdahn sansal iei me Pohl sohte pweieksang kihda mehn kadehde duwen dahme e kin kamehlele. Ni eimah, wahnpoarono kin pwurupwurehng koasoia eh kamehlele kaiasada, ire wet me kahrehda pingipingo ni eh mi mwohn tohn Sanedrino. (Wiewia 23:6-10) Ni eh pere pein ih, Pohl kasansalehda koapworopwor en kaiasada. Dahme kahrehda? Pwehki Pohl kin kadehdehda duwen Sises oh Sapwellime iasada sang rehn me melahr akan—mehkot me soun uhwong ko sohte pwungki. (Wiewia 26:6-8, 22, 23) Ei, e pid kaiasada—oh ni oaritik, pwoson Sises oh sapwellime iasada—iei ire me pilahno poahsoandahsang ie.
Raparapahki Soahng Kesempwal kan Sang Mahsen en Koht
nwtsty-E mehn onop ong Wi 23:6
Ngehi Parisi men: Ekei irail kan me iang rong kopwungo ese Pohl. (Wi 22:5) Re ese me ni eh nda me ih nein Parisi men, e kin pohnese eh sohso me duwehte arail. Re wehwehki me Pohl sohte koasoi likamwiki duwen pein ih, pwehki Parisi kan en tohn Sanedrino ese me e wiahla Kristian ngoang men. Ahpw nan ire wet, en Pohl koasoia eh wia Parisi men pil kak wehwehki ehu ire; Pohl kasalehda me e duwehte Parisi ko ahpw kaidehn Sadusi ko, pwehki ih oh Parisi ko kin kamehlele kaiasada. Ni eh wia met, e wiahda me ih oh Parisi kan me mi mwo ren wehwepene. Ni sansal, e koapworopworki me eh kihda ireo pahn kahrehiong ekei tohn Sanedrino ren pwungki eh koasoi ko, oh met pweida. (Wi 23:7-9) En Pohl koasoio nan Wi 23:6 pil pwungiong mwomwen eh kawehwehda pein ih ni eh mwuhr doare pein ih mwohn Nanmwarki Akripa. (Wi 26:5) Oh ni ahnsou me e nting sang Rom ong ienge Kristian kan nan Pilipai, Pohl pwurehng nda duwen eh sohso nin duwen Parisi men. (Pil 3:5) E pil kesempwal en ese ia duwen Wi 15:5 eh kawehwehda duwen Kristian teikan me mahs wia Parisi kei.—Kilang mehn onop ong Wi 15:5.
nwtsty-E mehn onop ong Wi 24:24
Drusila: Nein Erod emen serepein silimen ko, me keieu tikitik. Erod menet kileldi nan Wi 12:1, me iei, Erod Akripa I. Serepein menet ipwidi mpen pahr 38 oh e rianki Akripa II oh Pernis. (Kilang mehn onop ong Wi 25:23 oh Kawehwehn Lepin Lokaia kan, “Erod.”) Kepina Peliks iei keriemen en eh pwoud. E pwoudiki mahs Nanmwarki en Siria, Azizus en Emesa, ahpw e mweisang ih oh pwoudikihda Peliks mpen pahr 54, de ni ahnsou me e sounpar 16. E kakete mihmi wasao ni Pohl eh koasoi mwohn Peliks “duwen tiahk pwung oh kaunda pein ih oh kadeik me pahn kohdo.” (Wi 24:25) Ni Peliks eh kihong Pestus en wia kepina, e kihdihte Pohl nan imweteng pwehn “kenikenla rehn mehn Suhs akan,” me ekei medewe me e wia met pwehn kaperenda eh pwoud pwulopwulo, me wia mehn Suhs men.—Wi 24:27.
January 21-27
SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | WIEWIA 25-26
“Pohl Peki Kopwung Sapahl Rehn Sihsar oh Eri Kadehdehda me Mehlel Rehn Nanmwarki Erod Akrihpa”
bt-E 198 par. 6
“I Peki Kopwung Sapahl Rehn Sihsar!”
6 Pestus eh men kaperenda mehn Suhs ko kakete kahrehda keper laud ong Pohl. Kahrehda, Pohl doadoahngki eh pwuhng nin duwen towe mehlel en Rom. E ndaiong Pestus: “I kesikesihnen mwohn mwoalen kadeik en Sihsar, wasa me I uhdahn pahn pakadeikda ie. I sohte wiahda sapwung ehu ong mehn Suhs akan, me komwi pil mwahngiher. . . . I peki kopwung sapahl rehn Sihsar!” Ma pekipek wet wiawihda, e sohte kak wekidekla. Pestus kasansalehda met ni eh nda: “Ke peki kopwung sapahl rehn Sihsar; eri, ke pahn kohla rehn Sihsar.” (Wiewia 25:10-12) Ni Pohl eh peki kopwung sapahl rehn emen me ahneki manaman laudsang en Pestus, e wia mehkot me Kristian akan kak alasang rahnpwukat. Ni ahnsou me soun uhwong kan kin song en “kamanahla kosonned sapahrek,” Sounkadehdehn Siohwa kan kin doadoahngki arail pwuhng nin duwen kosonned pwehn doare rongamwahwo.—Mel. 94:20.
bt-E 198-201 par. 10-16
“I Peki Kopwung Sapahl Rehn Sihsar!”
10 Ni wahu, Pohl kalahngankihong Nanmwarki Akripa eh ahnsou en doare pein ih, ni eh pohnese me nanmwarkio samanih nan tiahk koaros en mehn Suhs oh pil ire kan me irail kin uhkipene nanpwungarail. Pohl eri kawehwehda eh mour en mahso: “I kin idawehn pwihnen Parisi kan, me keieu limeidihd nan atail pelien lamalam.” (Wiewia 26:5) Nin duwen Parisi men, Pohl kin kasikasik ketidohn Mesaiao. Nin duwen Kristian men, ni eimah e kasalehda me Sises Krais iei me re kin awiawih ahnsou reirei. Ih oh sounkedip ko kin kamehlele met—me iei, koapworopwor en pweidahn sapwellimen Koht inou ong samarail mehn mahs ako—iei kahrepen Pohl eh mihla nan kopwung rahno. Irair wet me ahpwte kalaudehla en Akripa men ese dahme Pohl pahn nda.
11 Ni eh tamanda me mahso e kin wiakauwe Kristian akan, Pohl koasoia: “Ngehi emen me kin kamehlele mahso me I anahne wia soahng koaros pwe I en uhwong mwaren Sises mehn Nasaret . . . Pwehki ei kin inenen lingeringerkin irail [tohnpadahk kan en Krais], I pil kohla ni kahnimw teikan pwe I en kaloke irail.” (Wiewia 26:9-11) Pohl sohte kalaudehla koasoi wet. Aramas tohto kin ese tiahk lemei me e kin wiahiong Kristian ako. (Kal. 1:13, 23) ‘Dahme kakete wekidala ohl menet?’ Ele Akripa pil kin medewe met.
12 Dahme Pohl koasoia mwuhro kihda pasapeng: “I seiloaklahng Damaskus sang ni manaman oh kehkehlik sang rehn kaunen samworo kan, eri pohn ahlo ni souwas maing Nanmwarki, I ahpw kilangada marain ehu me lingaling sang ketipin me dakodo sang nanleng me kapiliepene oh pil irail kan me iang ie seiseiloak. Oh ni kiht koaros at pwupwudiong nanpwel, I ahpw rongada ngihl ehu me ndaiong ie ni lokaiahn Ipru: ‘Sohl, Sohl, dahme ke kalokalokehkin ie? Omw kin kikim tuhke kengo kin kahrehiong uhk kahpwal.’ I ahpw patohwan: ‘Ihs komwi, maing Kaun?’ Kauno eri mahsanih: ‘Ngehi Sises me ke kin kalokaloke.’”—Wiewia 26:12-15.
13 Mwohn mwekid kapwuriamwei wet eh wiawi, Pohl ni karasaras “kin kikim tuhke kengo.” Duwehte mahn en wisik kepwe men eh pahn kauwehla pein ih sang ni eh kin kingkikim tuhke keng ehu, Pohl kin kamedekih pein ih sang ni eh kin pelianda kupwuren Koht. Ni Sises me ketin iasadahr eh ketin pwarohng Pohl pohn ahl me kolahng Damaskus, e ketin kahrehiong ohl menet me mohngiong mehlel ahpw ni sansal ahneki madamadau sapwung en wekidala eh madamadau.—Sohn 16:1, 2.
14 Pohl wiahda wekidekla laud kan nan eh mour. Ni eh koasoakoasoiong Akripa, e nda:“I sohte sapeikiong kasansal sang nanlengo, ahpw keieu ong irail me mi nan Damaskus, mwuri ong irail nan Serusalem, oh nan wehin Sudia pwon, oh pil mehn liki kan, I wahdo rohng me re anahne koluhla oh wekiong Koht sang ni arail pahn wia soahng kan me kasalehda koluhla.” (Wiewia 26:19, 20) Erein sounpar kei, Pohl kin kapwaiada pwukoa me Sises Krais ketikihong ih nan kasansal en ni souwas en rahno. Dahme imwikihla met? Irail ko me mwekidki rongamwahu me Pohl kin kalohki, koluhkihla arail tiahk suwed kan, arail mwersuwed kan oh uhd sohpeiong Koht. Irail pwukat wiahla tohnwehi mwahu kei, me kin sewese koasoandi mwahu oh wauneki kosonned kan.
15 Ahpw soangen kamwahu ko sohte katepe ong mehn Suhs ko me kin uhwong Pohl. Pohl koasoia: “Ihme kahrehda mehn Suhs ako kolkiniehdi nan tehnpas sarawio oh song en kemeiehla. Ahpw pwehki I aleier sawas sang rehn Koht, I kin pousehlahte leledo rahnwet kadehdehiong me tikitik oh me lapalap akan.”—Wiewia 26:21, 22.
16 Nin duwen Kristian akan, kitail anahne ‘onopada ahnsou koaros pwe kitail en sapeng’ pwehn doare atail pwoson. (1 Pit. 3:15) Ni atail kin koasoiong sounkopwung oh kaun akan duwen dahme kitail kin kamehlele, ele e pahn sawas ma kitail alasang wiepen en Pohl eh koasoiong Akripa oh Pestus. Sang ni atail padahkihong irail ni wahu ia duwen padahk mehlel en Paipel kan eh kin kamwahwihala mouren aramas akan—atail mour oh pil mouren irail kan me mwekidki dahme kitail kin padahngki—ele kitail pahn sair mohngiong en me lapalap pwukat.
bt-E 202 par. 18
“I Peki Kopwung Sapahl Rehn Sihsar!”
18 Ahpw Pohl sapengki kepinao: “I sohte sahliel maing Kepina Lapalap Pestus, ahpw I kin koasoia mahsen me mehlel oh pwung. Ni mehlel, nanmwarkio me I koasoakoasoiong ni saledek wehwehki mwahu duwen mepwukat . . . Maing Nanmwarki Akripa, komw kamehlele Soukohp ako? I ese me komw kamehlele.” Akripa ahpw sapengki: “Nan erein ahnsoukiste, ke songosong en kahrehiong ie en wiahla Kristian men.” (Wiewia 26:25-28) Mehnda ma nanmwarkio mehmehlelki eh koasoio de soh, met kasalehda me en Pohl kalohko kamwakid laud ih.
Raparapahki Soahng Kesempwal kan Sang Mahsen en Koht
nwtsty-E mehn onop ong Wi 26:14
kin kikim tuhke kengo: Tuhke keng ehu me kin kadoadoahk pwehn kahre mahn. (Sk 3:31) Koasoi wet “kin kikim tuhke kengo” iei lepin padahk ehu me kin dierek nan pwuhken Krihs kan. E kohsang madamadau en kou ketihwo men me sohte kin mwekidki mehn doko, ni eh kin kikim tuhke kengo, kahrehda e kin ohla. En Sohl wiewiao duwehte met mwohn eh wiahla Kristian men. Ni eh kin uhwong sapwellimen Sises tohnpadahk kan me Siohwa Koht kin ketin utung, Pohl kin kahrehiong pein ih nan keper. (Pil kilang Wi 5:38, 39; 1Ti 1:13, 14.) Nan Ekl 12:11, “tuhke keng” kin kadoadoahk nin duwen lokaiahn karasaras, me pid en aramas loalokong men eh koasoi kan me kin kamwakid sounrongorong men en peikiong kaweido.
bi7 kawehwehn lepin lokaia kan
Tuhke keng. Lepin tuhke reirei me mete keng ehu mi ni imwio me soumwet kan kin doakoahki mahn emen. Tuhke keng kiset kin pahrekiong koasoi en aramas erpit me kin kamwakid me rongorong kan ren peikiong kaweid erpit kan. “Kikim tuhke kengo” kin kohsang ni mwekid en kou ketihwo men me sohte kin mwekidki mehn doko, ni eh kin kikim tuhke kengo, kahrehda e kin ohla.—Wi 26:14; Sk 3:31.
Sewese Meteikan En Alehda Rongamwahu En Wehio
14 Pohl kin wehwehki me Akripa iei mehn Suhs men ni ahd te. Pwehki Akripa wehwehki mour en mehn Suhs akan, Pohl ni elen loalokong padahkihong ih me ah doadoahk en kalohk kin pid “ihte dahme soukohp ako iangahki Moses ndinda pahn wiawi” duwen pwoulahn Mesaia oh kaiasada. (Wiewia 26:22, 23) Pohl eri kalelapek rehn Akripa: “Maing Nanmwarki Akripa, komw sohte kamehlele soukohp ako?” Eri, Akripa mi nan irair apwal ehu. Pwe, ma e pahn mahsanih me e sohte kin kamehlele soukohp ako, e pahn adsuwedla nin duwen emen me kin kamehlele padahk kan en mehn Suhs. Ahpw ni pali teio, ma e pahn pwungki en Pohl madamadau kan, e pahn ni mwohn wehi pokon kasalehda me e kin pwungki wahnpoarono oh aramas pahn kakete uhd likwerih ih Kristian men. Ahpw, Pohl ni elen loalokong pein sapengala peideko: “I patohwan ese me komwi ketin kamehlele.” Ia mwomwen mohngiong en Akripa mwekidki met? E patohwan: “Nan erein ahnsou mwotomwot kiset ke pahn kahrehong ie en wiahla emen Kristian.” (Wiewia 26:27, 28) Mendahki Akripa sohte wiahla Kristian men, Pohl kahrehong mohngiong en Akripa en mwekidkihda ah padahk.—Ipru 4:12.
January 28–February 3
SOAHNG KESEMPWAL KAN SANG MAHSEN EN KOHT | WIEWIA 27-28
“Pohl Seiloakla Rom”
bt-E 208 par. 15
“Sohte Emen Kumwail Pahn Mehla”
15 Pohl kakete kalohk ong me tohto pohn sohpo duwen ‘koapworopwor en inou me Koht ketin wiadahr.’ (Wiewia 26:6; Kol. 1:5) Pwehki sohpo kakete ohla, Pohl kak kihda kahrepe kehlail ehu ong arail pahn koapworopwor ni ahnsowo. E nda: “Pwe nipwongo, . . . , tohnleng men . . . kesihnenda mpei oh nda: ‘Pohl, ke dehr masak. Ke uhdahn pahn kesihnenda mwohn Sihsar, oh kilang! Koht pahn ketin doarehla mouren irail koaros me iang uhk seiloak.’” Pohl kangoange irail nda: “Eri, ohl ako, kumwail en eimah, pwe I kamehlele Koht me e uhdahn pahn wiawi nin duwen me I rongehr. Ahpw, kitail pahn pwungidekdahng pohn oaroahr en deke ehu.”—Wiewia 27:23-26.
bt-E 209 par. 18
“Sohte Emen Kumwail Pahn Mehla”
18 E imwikihla irail ko me pitila mi ni dekehn Malda, palieir en Sicily. (Kilang koakon “Malda—Ia wasa?”) Tohn dekeo ‘inenen kadek ong irail.’ (Wiewia 28:2) Re saunda kisiniei ong aramas kei me re sehse me lelahng pohn arail oaroahro wisekesek oh wie rerrer. Kisinieio sewese ren ekis karakarda mendahki eh lemwulemwur oh keteu. Met pil kahrehda manaman ehu en wiawi.
bt-E 210 par. 21
“Sohte Emen Kumwail Pahn Mehla”
21 Ohl kepwehpwe me sapweniki sahpwo Publius kin mihte nan wasao. Ele ih me kaunen mehn Rom kan nan Malda. Luk koasoiahki ih nin duwen “ohl kesempwal men nan dekeo,” duwehtehte uhdahn lengileng ehu me dierek me perperda pohn takai riau nan Maldis. Ni kadek e kamweitih Pohl oh ienge ko rahn siluh. Ahpw en Publius pahpao soumwahu. Luk pil pwurehng kawehwehda irair wet ni keneinei. E ntingihedi me ohl menet “wonohn nan peht pwehki soumwahu karakar oh mwesen ntahkereker,” me kasalehda uhdahn mwomwen soumwahwo. Pohl kapakap oh pwil peh ko pohn ohlo, oh kamwahwihala. Irail tohn wasao perenkihda manaman wet oh wahdo irail ko me pil soumwahu pwehn kamwahwihala, oh irail pil kihong Pohl oh ienge ko kisakis kan me kaitarala arail anahn kan.—Wiewia 28:7-10.
bt-E 213 par. 10
“Kadehdehda ni Unsek”
10 Ni sounseiloak ko ar lelehr Rom, “e ahpw mweimweida Pohl en kelekelehpw pahn epwelpen sounpei men.” (Wiewia 28:16) Ong me sensel kan me arail dihp sohte nohn laud, selmete kin anahn pwehn salihpene irail ong sounsilasilo pwe re de tang. Mendahki met, Pohl wia sounkalohki Wehio, oh selmete sohte kak irehdi ih en kalohk. Kahrehda mwurinte rahn siluh me e kommoalki pwehki seiloako, e ekerpene ohl kesempwal kan en mehn Suhs nan Rom pwehn tuhwong irail oh kalohk ong irail.
Raparapahki Soahng Kesempwal kan Sang Mahsen en Koht
nwtsty-E mehn onop ong Wi 27:9
ahnsoun kaisihsol en Rahnen Tomw: Ni lokaiahn Krihs, “kaisihsol.” Lepin lokaiahn Krihs ong “kaisihsol” kin dokedokehte koasoandi en kaisihsol me kileldi nan Kosonned en Moses, me iei, kaisihsol me pid Rahnen Tomw me kin wiawi ehuehu pahr. E pil adaneki Yom Kippur (Ni Ipru, yohm hak·kip·pu·rimʹ, “rahn en pweipweidi”). (Lip 16:29-31; 23:26-32; Nem 29:7; kilang Kawehwehn Lepin Lokaia kan, “Rahnen Tomw.”) Lokaia wet “en kaloke pein emen,” ma e dokedoke Rahnen Tomw, e kin wehwehki soangsoangen keinapwi kan, iangahki kaisihsol. (Lip 16:29, NW, ntp) Lepin lokaia “kaisihsol” eh kadoadoahk nan Wi 27:9 kin utung madamadau me soangen keinapwi ehu me aramas kin keieu wia ni Rahnen Tomw kin pid kaisihsol. Kaisihsol ni Rahnen Tomw kin wiawi ni imwin September de tepin October.
nwtsty-E mehn onop ong Wi 28:11
Nein Seus Pwutak ko: Nin duwen soai en Krihs oh Rom, “Nein Seus Pwutak ko” (Krihs, Di·oʹskou·roi) iei Castor oh Pollux, pwutak mpwer kei, nein koht Seus (Jupiter) oh Lih Nanmwarki Leda mehn Sparta. Aramas kin medewe me ira kin wia sounsilasil en sehla kan oh kin kak doarehla mouren sehla kan me loiong kahpwal nansed, oh ira pil kin wia soahng teikan. Oaritik wet me pid sansal me mi ni sohpo pil kadehdehda me aramas me pein kilangki mese met iei me ntingihedi ire wet.