INTERNETPI BIBLIOTECA Watchtower
INTERNETPI BIBLIOTECA
Watchtower
Quechua (Bolivia)
  • BIBLIA
  • PUBLICACIONES
  • REUNIONES
  • mwbr19 noviembre págs. 1-8
  • Cristiano Kausayninchej tantakuypaj referencias

Kay videoqa mana kanchu.

Perdonariwayku, ima problemachá kan.

  • Cristiano Kausayninchej tantakuypaj referencias
  • Cristiano Kausayninchej tantakuypaj referencias (2019)
  • Subtítulos
  • 4-10 DE NOVIEMBRE
  • 11-17 DE NOVIEMBRE
  • 18-24 DE NOVIEMBRE
  • 25 DE NOVIEMBRE–1 DE DICIEMBRE
Cristiano Kausayninchej tantakuypaj referencias (2019)
mwbr19 noviembre págs. 1-8

Cristiano Kausayninchej tantakuypaj referencias

4-10 DE NOVIEMBRE

BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 JUAN 1-5

“Ama kay mundota munakunachu, nitaj kay mundopi kaj imastapis”

(1 Juan 2:15, 16) Ama kay mundota munakuychejchu, nitaj kay mundopi kaj imastapis. Pichus kay mundota munakojqa, mana Tata Diosta munakunchu. 16 Kay mundopeqa tiyan: aychaj sajra munaynin, ñawispa rikusqanta munapayay, kapuyninmanta runaykachay ima. Chay imasqa mana Tata Diosmantachu jamun, manachayqa kay mundomanta.

w05-S 1/1 pág. 10 párr. 13

Jesús jina ruwana

13 Wakin runaspajqa kay mundopi kaj imas allillan. Jina kajtinpis kay mundopi imaschus kasqanqa mana yanapawanchejchu Jehová Diosta sirvinanchejpaj. Astawanpis Diosmanta karunchachiwanchej. Chayrayku, kay mundoj imasninta munakusunman chayqa, creeymanta karunchakusunman (1 Timoteo 6:9, 10). Kay mundopi casi tukuy imas kasqanqa manapuni allinchu, pantachiwasunmantaj. Maqanakuymanta, qhapajyaymanta chayri khuchichakuymanta telepi peliculasta qhawanchej chayqa, ichapis allillan kasqanta yuyasunman, tiempowantaj juchapi urmasunman. Qhapajyayta maskʼajkunawan chayri negociosta sayarichiyta munajkunawan masichakuspaqa, paykuna jina yuyayta qallarisunman (Mateo 6:24; 1 Corintios 15:33).

(1 Juan 2:17) Chantapis kay mundoqa tukukapushan, munayninpis tukukapushallantaj, Diospa munayninta ruwajrí wiñaypaj kausanqa.

w13 15/8 pág. 27 párr. 18

¿Imayna runastaj kananchej tiyan?

18 “Kay pachapi kaj imastapis” mana munapayanapajqa Juanpa nisqanpi tʼukurina, pay nerqa: “Kay pachaqa tukukapushan, jinallataj chay sajra munaynimpis; Diospa munayninta ruwajrí, wiñaypaj kawsanqa”, nispa (1 Juan 2:17). Kay sajra pachaqa mana tukukuyniyojpis kanman jina kashan, chaywanpis tumpitamantawanqa chinkachisqa kanqa. Satanaspa pachanpi kaj imas mana wiñaypajchu kananta yuyarikoyqa tojllasninpi mana urmanapaj yanapawanchej.

Sumaj yachachiykunata maskʼana

(1 Juan 2:7, 8) Munasqa hermanosníy, mana mosoj kamachisqatachu qhelqamushaykichej, manachayqa chay ñaupa kamachisqallata, mayqenchus qallariymantapacha tiyapusorqachej, chayllata. Chay ñaupa kamachisqaqa, uyarerqankichejña chay palabra kashan. 8 Chaywanpis uj mosoj kamachisqata qhelqamushaykichej, mayqentachus pay juntʼarqa, qankunapis juntʼashallankichejtaj, chayta. Imaraykuchus laqhaqa chinkapushanña, cheqa kaj kʼanchaytaj kʼanchashanña.

w13 15/9 pág. 10 párr. 14

Jehová yuyarichiwasqanchejqa cheqanpuni

14 Griegopi Qhelqasqasqa purajmanta munanakunamanta ashkhata parlan. Jesús nerqa: “Runa masiykita munakunki qan kikiykita jina”, nispa. Chaytaj aswan kuraj kamachiykunamanta ujnin karqa (Mat. 22:39). Jesuspa wauqen Santiagoqa chay kamachiy “Reypa kamachisqan ley” kasqanta nerqa (Sant. 2:8). Apóstol Juantaj kayta qhelqarqa: “Munasqa hermanosníy, mana mosoj kamachisqatachu qhelqamuykichej, manachayqa chay ñawpa kamachisqata, mayqenchus qallariymantapacha qosqa karqa”, nispa (1 Juan 2:7, 8). ¿Imamantá “ñaupa kamachisqata” nispa parlasharqa? Runa masinchejta munakunamanta. ¿Imaraykutaj chay kamachiy “ñaupa” karqa? Imaraykuchus “qallariymantapacha qosqa” karqa, nisunman Jesús unayña chay kamachiyta qorqa. Chantá, ¿imajtintaj “mosoj” karqa? Imajtinchus cristianosqa waj chʼampaykunapi rikukuspapis, chay munakuyta rikuchinallankupuni karqa, wajkunaj allinninkuta maskʼaspa. Noqanchejpis, Cristoj yachachisqasnin kasqanchejrayku runa masinchejta munakuna kasqanta, nitaj kay pacha runas jinachu allinnillanchejta maskʼana kasqanta yuyarichiwasqanchejmanta mayta agradecekunchej.

(1 Juan 5:16, 17) Sichus pipis hermanonta rikunman mana wañuyman apaj juchata ruwashajta chayqa, Diosmanta mañapuchun, Diostaj kausayta qonqa. Chayta nini mana wañuyman apaj juchata ruwajkunapaj. Tiyallantaj wañuyman apaj jucha. Chay juchata ruwajpajqa noqa nini ama Diosmanta mañapunanta. 17 Mana cheqan ruwaykunaqa juchamin. Chantá tiyallantaj mana wañuyman apaj jucha.

it-2-S pág. 635 párr. 8

Perdón

Wajkunapaj Diosmanta perdonta mañapoyqa allinpuni, congregacionmanta tukuy hermanospajpis. Moisespis israelitaspa juchasninta Diosman willarqa, paykunata perdonanantataj mañakorqa. Jehová Diostaj payta uyarerqa (Nú 14:19, 20). Salomonpis templota Diosman jaywapushajtin israelitaspaj mañaporqa. Pay mañakorqa israelitas pantasqankumanta pesachikojtinku perdonananta (1Re 8:30, 33-40, 46-52). Esdrastaj Babiloniamanta kutinpoj judiospa sutinpi Diosmanta mañakorqa, imapichus juchallikusqankutapis sutʼita nerqa. Esdras tukuy sonqo Diosmanta mañakusqanrayku, judiosqa tukuy atisqankuta kallpachakorqanku Jehová Dios paykunata perdonananpaj (Esd 9:13–10:4, 10-19, 44). Santiago nerqa: “Qankuna ukhupi, ¿pillapis onqosqachu kashan? Congregacionmanta ancianosta wajyakuchun. Paykunataj Diosmanta mañapuchunku”, nispa. Nillarqataj: “Sichus juchallikorqa chaypis, perdonasqa kanqa”, nispa (Snt 5:14-16). Chaywanpis “tiyallantaj wañuyman apaj jucha” nisunman Diospa atiyninpa contranpi rimay. Yachashaspa chay juchapi urmajqa, mana perdonasqachu kanqa. Cristianosqa chay jina juchapi urmajkunapaj mana Diosmanta mañapunanchejchu tiyan (1Jn 5:16; Mt 12:31; Heb 10:26, 27; ESPÍRITU; JUCHA nisqata leeriy).

Bibliata leenapaj

(1 Juan 1:1–2:6)

11-17 DE NOVIEMBRE

BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 2 JUAN 1-13; 3 JUAN 1-14–JUDAS 1-25

“Creeypi kanallapajpuni sinchʼita kallpachakuna”

(Judas 3) Munasqa hermanosníy, imaynatachus Dios salvanawanchejmanta qankunaman qhelqamunaypaj, mayta kallpachakusharqani. Chaywanpis kunanqa reparani, qankunata kallpachanaypaj qhelqamunay kasqanta, creeyrayku sinchʼita maqanakunaykichejpaj. Chay creeyqa Diospaj tʼaqasqa kajkunaman qosqa karqa, uj kutillata, wiñaypajtaj.

w04-S 15/9 págs. 11, 12 párrs. 8, 9

“Señormanta atiyta japʼiychej”

8 Ima mañasniyojchus Satanás kasqanta yachanchej. Imaraykuchus Bibliapi nin imaswanchus Diosmanta runata karunchasqanta (2 Corintios 2:11). Diabloqa Jobmanta tukuy kapusqanta qhechorqa. Wawasninta wañucherqa, warminwan churanacherqa, uj millay sarna onqoyta churaykorqa, amigosninwan qhasimanta tumpacherqa. Jobqa chay jina llakiykunapi rikukusqanrayku, Dios paymanta qonqapusqanta yuyarqa (Job 10:1, 2). Kay tiempopi mana Satanaspunichu ñakʼarichiwajtinchejpis, cristianosqa llakiykunapi rikukunchej. Satanastaj chay llakiykunamanta valekuspa Diosmanta karunchachiyta munawanchej.

9 Kay qhepa pʼunchaykunapitaj imaymanamanta urmachiyta munawanchej. Runasqa Diosta yupaychanankumantaqa astawan qhapajyayllaman qokushanku. Chantapis telepi, revistaspi, Internetpi ima qhariwarmi jina puñuykuyta mana juchapajchu qhawachinku, astawanqa chayta ruwaspa runas kusisqa kasqankuta yuyachinku. May chhika runastaj ‘Diosta munakunankumantaqa, paykunaj munaynillankuta maskʼanku’ (2 Timoteo 3:1-5). Chay jina millay yuyaykuna Diosmanta mana karunchanawanchejpajqa, ‘creeyrayku sinchʼita maqanakuna’ tiyan (Judas 3).

Sumaj yachachiykunata maskʼana

(Judas 4) Qhelqamushaykichej, imaraykuchus wakin runasqa qankuna ukhuman mana reparayllata yaykumunku. Diosmanta Qhelqasqapeqa may unaymantaña willakorqa paykuna juzgasqa kanankuta. Paykunaqa sajra runas kanku, Diosninchejpa jatun khuyakuyninta achakita jina churaspataj millay kausaypi purinku. Chantapis kʼata dueñonchej Señor Jesucristota wasanchasqankuta rikuchinku.

(Judas 12) Paykunaqa jatun mikhunasniykichejpi, qankunawan khuska mikhushaspa, yaku ukhupi pakasqa chhankas kanku. Mana manchachikuyniyoj michejkuna kanku, paykuna kikinkutataj michikunku. Chantapis mana yakuyoj phuyus jina kanku, wayrawan kayman jaqayman apaykachasqas. Chantapis kanku poqoy tiempopi mana poqoyniyoj sachʼas, saphimantapacha tʼirasqas, iskay kuti wañusqastaj.

it-1-S pág. 125 párr. 7

Jatun mikhuykuna

Bibliaqa mana ninchu imaynatachus jatun mikhunasta mikhunankupaj wakichisqankuta, nillataj ninchu sapa kutichus manachus chay mikhunasta mikhunankupaj tantakusqankuta (Jud 12). Jesucristowan apostolesninwanqa mana kamacherqankuchu jatun mikhunasta mikhunankupaj tantakunankuta, chayrayku mana nisunmanchu jatun mikhuykunata ruwanapuni kasqanta. Chay kutispeqa qhapaj hermanos wajcha hermanosta wajyarikoj kanku jatun mikhuykunasninkuman. Jinamanta wajchaswan, viudaswan, qhapaj hermanoswan, pisi kapuyniyoj hermanoswan khuska sumajta mikhurikoj kanku.

it-2-S pág. 861 párr. 10

Chhanka

Griego parlaypi spi·lás, palabrata oqharikun uj chhankamanta chayri yaku ukhupi pakasqa chhankamanta parlanapaj. Judastaj chaywan kikincharqa hermanosta urmachinankupaj congregación ukhuman mana reparayllata yaykojkunata. Yaku ukhupi pakasqa chhankasqa barcospaj peligroso karqa, ajinallataj chay runasqa congregacionmanta hermanospaj peligroso karqanku. Judasqa paykunamanta parlaspa nerqa: “Paykunaqa jatun mikhunasniykichejpi, qankunawan khuska mikhushaspa, yaku ukhupi pakasqa chhankas kanku”, nispa (Jud 12).

(Judas 14, 15) Arí, Adanmantapacha qanchis kaj runa Enocpis, ñaupajmantaña paykunamanta kayta willarqa: “¡Qhawariychej! Jehová Diosqa waranqa waranqa atiyniyoj angelesninwan jamushan, 15 tukuyta juzgananpaj, tukuy sajra ruwajkunatataj castigananpaj. Diosqa chayta ruwanqa, paykuna sajra kajta ruwasqankurayku. Paykunaqa juchasapas kanku, Diosta pisipaj qhawanku, paypa contranpitaj sajrata parlanku”.

wp17.1 pág. 12 párr. 1

“Dios payta allinpaj qhawasqanta yacharqa”

Enocqa kay profeciata willarqa: “Qhawaychej, Señorqa waranqa waranqa ajllakusqasninwan jamushan, tukuy runasta juzganampaj. Payqa juchasapa runasta juchachanqa tukuynin sajra ruwasqasninkumanta, mana cheqan kajman jina kawsayninkumanta, paypa contranta may sajrata rimasqankumantapis”, nispa (Judas 14, 15). Enocqa creerqa Diospa nisqan juntʼakunantapuni. Paypajqa chay profeciapi imastachus Dios nisqan juntʼakunmanñapis jina karqa. Arí, Enocqa nisharqa willasqan profecía juntʼakunmanñapis jina kasqanta (Isaías 46:10).

wp17.1 pág. 12 párr. 3

“Dios payta allinpaj qhawasqanta yacharqa”

Enocpa creeyninmanta yachaspaqa ichá tapukunchej, ¿Dios jinachu kay pachata qhawani?, nispa. Enoc chay tiempopi imatachus willasqanqa, kay tiempopipis juntʼakullanqataj. Enoc nisqanman jina, Jehovaqa Noejpa tiemponpi sajra runasta Jatun Parapi chinkacherqa. Chaytaj rikuchin aswan qhepamanpis sajra runasta chinkachinallantataj (Mateo 24:38, 39; 2 Pedro 2:4-6). Chayrayku Enocpa tiemponpi jina Diosqa ashkha angelesninwan kay sajra pachata chinkachinanpaj, wakichisqallataj kashan. Enocpa nisqanman jina sapa uj kasukunanchej tiyan, wajkunamantaj willarinanchej tiyan. Ichá familianchej, amigosninchejtaj churanakuwasunman. Sapallanchejtaj kashasqanchejta yuyasunman. Jinapis, Jehovaqa Enocta mana saqerparerqachu; kay tiempopipis kamachisninta nillataj saqerparenqachu.

Bibliata leenapaj

(2 Juan 1-13)

18-24 DE NOVIEMBRE

BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | APOCALIPSIS 1-3

“Yachani imastachus ruwasqaykita”

(Apocalipsis 1:20) Chay qanchis chʼaskasta paña makiypi rikusqaykeqa, chay qanchis qori kʼanchachinasta rikusqaykipis Diospa pakasqa yachaynin kanku. Kaytataj niyta munan: Chay qanchis chʼaskasqa qanchis congregacionespi kaj ángeles kanku, chay qanchis kʼanchachinastaj qanchis congregaciones kanku.

w12 15/10 pág. 14 párr. 8

¿Imayna yuyaytataj rikuchinki?

8 Ajinata mana yuyanapajqa Jesús “paña makimpi qanchis chʼaskasta” japʼishasqanta yuyarikuna. Chay chʼaskasqa ajllasqa cristianosmanta ancianoswan, qotuchakuykunamanta tukuy ancianoswan ima ninakun. Jesusqa makisninpi kaj “chʼaskasta” munasqanman jina apaykachayta atin (Apo. 1:16, 20). Chayrayku, qotuchakuymanta Uma jina, imatachus ancianos ruwashasqankuta yachan. Bibliaqa ñawisnin “nina larway jina” kasqanta nin; chayrayku uj ancianota cheqanchanan kajtenqa maychus tiemponpi, maychus kasqanman jinataj chayta ruwanqa (Apo. 1:14). Chaykamataj, espíritu santowan sutichasqa kajkunata jatunllapajpuni qhawana, imaraykuchus Pablo nerqa: “[Qotuchakuypi] kurajkunaykichejta kasuychej, paykunaj kamachiynimpitaj kaychej, imaraykuchus paykunaqa allinniykichejpaj qhawashallasunkichejpuni. Chaymantaqa Diosman cuentata qonanku kanqa. Paykunata kasuychejpuni, ruwanankuta kusiywan ruwanankupaj, mana llakiywanchu, nitaj rimaspachu, imaraykuchus chayqa mana allinchu kanman qankunapaj”, nispa (Heb. 13:17).

(Apocalipsis 2:1, 2) ”Éfeso congregacionpi kaj angelman qhelqay: Kay imasta nin pichus qanchis chʼaskasta paña makinpi japʼishan, qanchis qori kʼanchachinas chaupipitaj purishan, chay: 2 ‘Yachani imastachus ruwasqaykita, llankʼasqaykita, aguantasqaykitapis. Yachallanitaj sajra runasta mana rikuyta atisqaykita, mana apóstoles kashaspa apóstoles kayku nejkunatapis, pruebaman churaspa llullas kasqankuta rikuchisqaykita.

w12 15/4 pág. 29 párr. 11

Salvakunapaj Jehová waqaychawanchej

11 Apocalipsis 2, 3 capitulospi mosqoypi jina rikukusqanman jinaqa, Jatunchasqa Jesucristo Asia Menormanta qanchis qotuchakuykunata qhawarerqa. Cristoqa, mana chay qotuchakuykunata pata patallantachu qhawarparerqa, manaqa imastapunichus ruwashasqankuta. Wakin kuteqa, sutista ima oqharerqa, tukuyninkutataj necesitakusqanman jina sonqocharqa, yuyaycharqa ima. ¿Imatá chaymanta yachakunchej? Qanchis qotuchakuykunaqa 1914 watamanta qhepaman, ajllasqa cristianoswan ninakun. Yuyaychaykunata qosqantaj, Jallpʼantinpi Diospa llajtanmanta tukuy qotuchakuykunapaj. Arí, Jehovaqa Churinnejta llajtanta ñaupajman apashan. ¿Imatá yanapanawanchejpaj ruwasunman?

w01-S 15/1 pág. 20 párr. 20

Jehová Diospa llajtanwan khuska ñaupajman rina

20 Jehová Diospa llajtanwan khuska ñaupajman rinapajqa yachananchej tiyan imata ruwananpajchus Jesucristota churasqanta, payqa congregacionpa uman (Efesios 5:22, 23). Isaías 55:4 nin: “Noqa paytaqa nacionesman testigo jina willajta churarqani, chantá kamachejta, yachachejta ima”, nispa. Jesusqa kamachej jina imatachus ruwananta sumajta yachan. Ovejasnintapis sumajta rejsin imastachus ruwasqankutapis sumajta yachan. Apostolespa tiemponpi Asia Menorpi kaj congregacionesta qhawarej jamuspa phishqa kutispi nerqa: “Yachani imastachus ruwasqaykita”, nispa (Apocalipsis 2:2, 19; 3:1, 8, 15). Jesusqa Tatan jinallataj imastachus necesitasqanchejta sumajta yachan. Niraj Padrenuestro oracionta yachachishaspa nerqa: “Tataykichejqa yachanña imaykichejchus pisisqanta, manaraj paymanta mañakushajtiykichej”, nispa (Mateo 6:8-13).

Sumaj yachachiykunata maskʼana

(Apocalipsis 1:7) Qhawaychej, payqa phuyuswan jamushan, tukuytaj payta rikonqanku, jinallataj payta tʼojsejkunapis. Kay jallpʼapi tukuy ayllustaj payrayku phutiyta waqanqanku. Arí, chayqa juntʼakonqapuni. Amén.

kr pág. 226 párr. 10

Diospa Reinonqa enemigosninta chinkachin

10 Ovejasta cabrasmanta tʼaqakun. Diospa Reinonpa enemigosninpa llakiynenqa astawan yapakonqa. ¿Imaraykú? Jesús nerqa: “Runaj Churinta rikonqanku phuyupi jamushajta, jatun atiywan, jatun kaynimpa kʼanchayninwan ima”, nispa (Mar. 13:26). Chay jinamanta Jesús jamusqanqa, tukuy runasta juzgananta rikuchenqa. Jesusqa ovejasmanta cabrasmanta rijchʼanachinanpi, qhepa pʼunchaykunamanta parlasqanta astawan sutʼincharqa (Mateo 25:31-33, 46 leey). Diospa Reinonta yanapajkunaqa, ovejas jina kanqanku. Paykunataj umankuta oqharenqanku kacharichisqa kananku “qayllamusha[sqanrayku]” (Luc. 21:28). Chaywanpis Diospa Reinonman churanakojkunaqa, cabras jina kanqanku. Paykunataj “waqanqanku” “wiñay chinkayman, NM” rinankuta yachaspa (Mat. 24:30; Apo. 1:7).

(Apocalipsis 2:7) Pichus ninriyojqa uyarichun imatachus Diosqa atiyninnejta congregacionesman nisqanta: Atipajmanqa kausay sachʼamanta mikhuchisaj, mayqenchus Diospa paraisonpi kashan, chaymanta’.

w09 15/1 pág. 31 párr. 1

Apocalipsis libromanta wakin allin yachachiykuna (ñawpa kaq)

2:7. ¿Imataj ‘Diospa janaj pacha huertan’? Kay rimayta, ajllasqa cristianosman nikusqanrayku, janaj pacha huerta nispaqa, janaj pachamanta parlashan, maypichus Jehová kashan chaymanta. Cheqamantataj chayqa, uj sumaj huerta jinapuni. Ajllasqa cristianos, cheqa sonqollapuni kajtinkutaj, “kawsay sachʼamanta” mikhonqanku, nisunman, ni jaykʼaj wañonqankuchu (1 Cor. 15:53).

Bibliata leenapaj

(Apocalipsis 1:1-11)

25 DE NOVIEMBRE–1 DE DICIEMBRE

BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | APOCALIPSIS 4-6

“Tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna”

(Apocalipsis 6:2) Rikorqanitaj uj yuraj caballota, chay caballopi lloqʼasqa kajtaj flechana arcota japʼisharqa. Uj pillutaj payman qosqa karqa. Chantá atipaspa llojserqa, atipanallanpajtaj.

wp17.3 pág. 4 párr. 3

¿Ima niyta munan tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna?

¿Pitaj yuraj caballopi lloqʼasqa kashan? Apocalipsis 19:11-13 versiculosqa yuraj caballopi lloqʼasqa kajqa “Diospa Palabran” kasqanta nin. Chay “Palabraqa”, Jesucristo, pay Diospa sutinpi parlan (Juan 1:1, 14). Chantapis Jesucristota nikun “reyespa Reynin, señorespa Señornintaj” kasqanta, nikullantaj “Cheqa Sonqo, Cheqa Kajtaj” kasqanta (Apocalipsis 19:11, 16). Payqa maqanakoj rey kananpaj atiyniyoj. Nitaj munayninman jinachu atiyninta apaykachan, cheqantataj kamachin. Jinapis waj tapuykuna rikhurin. 

wp17.3 pág. 4 párr. 5

¿Ima niyta munan tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna?

¿Maykʼajtaj tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna llojsimorqanku? Ñaupaj kaj caballopi Jesús llojsimuyta qallarerqa uj pillu payman qosqa kasqantawan (Apocalipsis 6:2). ¿Maykʼajtaj Jesús cielopi Rey jina churasqa karqa? Mana wañuymanta kausarimuspa cieloman ripusqantawanpachachu, Biblia nin jina uj tiempotaraj suyakunan karqa (Hebreos 10:12, 13). Jesusqa yachachisqasninman sutʼincharqa maykʼajchus chay tiempo tukukunanta, cielopi kamachiyta qallarinanta imaynatachus reparanankuta. Nerqataj kamachiyta qallarejtin kay mundopi astawan llakiykuna rikhurinanta. Guerras, yarqhay, onqoykuna ima kanan karqa (Mateo 24:3, 7; Lucas 21:10, 11). Kay 1914 watapi Ñaupaj kaj Guerra Mundial qallarisqanmanta pisi tiemponman, sutʼi rikukorqa chay tiempo tukukusqan, Biblia nin jinataj qhepa pʼunchaykuna qallarerqa (2 Timoteo 3:1-5).

(Apocalipsis 6:4-6) Chantá uj puka caballoñataj llojsimorqa, patanpi lloqʼasqa kajtaj atiyta japʼerqa jallpʼamanta allin kausayta chinkachinanpaj, ajinamanta ujkuna ujkunawan wañuchinakunankupaj, uj jatun espadataj payman qosqa karqa. 5 Kinsa kaj sellota Cordero kicharejtintaj, uyarerqani kinsa kaj querubinta nishajta: “¡Llojsimuy!”, nispa. Rikorqanitaj uj yana caballota, patanpi lloqʼasqa kajtaj makinpi pesasta japʼisharqa. 6 Uyarerqanitaj uj parlayta jina tawa querubinespa chaupinkumanta nishajta: “Uj kilo trigoqa uj denario qolqepaj, kinsa kilo cebadataj uj denario qolqepaj. Ama usuchiychu aceite de olivata, nitaj vinotapis”, nispa.

wp17.3 pág. 5 párr. 2

¿Ima niyta munan tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna?

Puka caballopi lloqʼasqa kajqa guerrawan ninakun. Rikunchej jina mana wakin nacionesllamantachu allin kausayta chinkachin, manaqa Jallpʼantinmanta. Kay 1914 watapi ni jaykʼaj jina mundontinpi guerra karqa. Chantá Iskay kaj Guerra Mundialñataj qallarerqa, chay guerrataj ñaupaj kaj guerramanta nisqa aswan sinchʼi karqa. Yachakusqanman jina 1914 watamantapacha guerraspi, waj maqanakuykunapi ima runasqa 100 millonesmanta astawanña wañunku. Chantapis ashkha runas chay guerras kasqanrayku waj jinasmanta ñakʼarishanku.

wp17.3 pág. 5 párrs. 4, 5

¿Ima niyta munan tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna?

Apocalipsis 6:5, 6 nin: “Rikorqanitaj uj yana caballota, patanpi lloqʼasqa kajtaj makinpi pesasta japʼisharqa. Uyarerqanitaj uj parlayta jina tawa querubinespa chaupinkumanta nishajta: ‘Uj kilo trigoqa uj denario qolqepaj, kinsa kilo cebadataj uj denario qolqepaj. Ama usuchiychu aceite de olivata, nitaj vinotapis’”, nispa.

Kay caballopi lloqʼasqa kajqa yarqhaywan ninakun. Chay versiculospi manchay yarqhaymanta parlan, chayrayku “uj kilo trigoqa” uj denario qolqepaj kanan karqa, ñaupa tiempopeqa uj pʼunchay trabajomanta uj denariota pagaj kanku (Mateo 20:2). Ajinallataj “kinsa kilo” cebadapis uj denario qolqepaj kanan karqa, chaytataj mana trigota jinachu qhawaj kanku. Chayllawanqa uj jatun familia mana kausakuyta atillankumanchu karqa. Chantapis runasta nikoj aceite de olivata, vinota ima mana usuchinankuta, chay tiempopitaj chaykunata runasqa mikhojpuni kanku.

(Apocalipsis 6:8) Rikorqanitaj uj tunti qʼellu caballota, patanpi lloqʼasqa kajpa sutintaj Wañuy karqa. Sepulturataj qhepitanta jamusharqa. Paykunamantaj atiy qosqa karqa jallpʼaj khuskanpa khuskanninta wañuchinankupaj, jatun espadawan, yarqhaywan, wañuchej onqoywan, jallpʼapi kaj phiña animaleswanpis.

wp17.3 pág. 5 párrs. 8, 9; pág. 8 párr. 1

¿Ima niyta munan tawa caballospi lloqʼasqa kajkuna?

Tawa kaj caballopi lloqʼasqa kajqa wañuywan ninakun. Imaraykuchus runasqa onqoykunarayku, waj imasrayku ima wañunku. Kay 1914 watamanta pisi tiemponman gripe española onqoywan ashkha runas wañorqanku. Yachakusqanman jina 500 millones runas jina chay onqoywan chimpaykuchikorqanku, nisunman Jallpʼapi sapa kinsa runasmanta uj runa chay onqoyniyoj kasqanta.

Yachakusqanman jina ashkha runas 1901-2000 wataspi, viruela onqoywanpis wañullarqankutaj. Kunankamataj tukuy edadniyoj ashkha runas sidawan, tuberculosiswan, malariawan ima wañunku, chaykunapaj imaymana jampis rikhurejtinpis.

Runasqa guerraswan, yarqhaywan, onqoykunawan wañushallankupuni. Sepulturamantaj wañusqasqa yaykushallankupuni, nitaj ima suyakuytapis qonchu.

Sumaj yachachiykunata maskʼana

(Apocalipsis 4:4) Chay kamachina tiyanaj tukuy muyuyninpitaj 24 kamachina tiyanas karqa. Chay kamachina tiyanaspitaj 24 ancianosta tiyashajta rikorqani, yuraj ropasniyojta, umasninkupi qori pillusniyojtataj.

(Apocalipsis 4:6) Kamachina tiyanaj ñaupaqenpitaj karqa yaku qochaman rijchʼakoj, vidrio jina, cristal jinataj. Kamachina tiyanaj chaupinnejpitaj muyuyninpitaj tawa querubines kasharqanku, paykunaqa ñawiswan juntʼa kasharqanku ñaupaqenkupi qhepankupipis.

re-S pág. 76 párr. 8

Jehová Diospa kamachina tiyanan

8 Juanqa yacharqa Dioswan Tinkukuna Toldopi ajllasqa sacerdoteslla sirviyta atisqankuta. Payqa tʼukorqachá imatachus mosqoypi jina rikusqanmanta. Pay nerqa: “Chay kamachina tiyanaj tukuy muyuyninpitaj 24 kamachina tiyanas karqa. Chay kamachina tiyanaspitaj 24 ancianosta tiyashajta rikorqani, yuraj ropasniyojta, umasninkupi qori pillusniyojtataj”, nispa (Apocalipsis 4:4). Payqa sacerdotesta rikunanmanta, 24 ancianosta kamachina tiyanaspi reyesta jina rikorqa. ¿Pikunataj chay ancianos karqanku? Paykunaqa kanku ajllasqa cristianos, Jehová Dios nisqanman jinataj cielopiña kashanku. ¿Imaynatá chayta yachanchej?

re-S pág. 80 párr. 19

Jehová Diospa kamachina tiyanan

19 ¿Pikunawantaj ninakunku chay ángeles? Chayta entiendenapajqa Ezequiel mosqoypi jina rikusqan yanapawasunchej. Ezequielqa rikorqa Jehová Diosta uj carretapi tiyashajta, paywan khuskataj ángeles kashasqankuta. Juanpis chayman rijchʼakoj angelesllatataj rikorqa (Ezequiel 1:5-11, 22-28). Chantá Ezequielqa ujtawan rikorqa chay carretata angelestawan khuska. Chay kutipitaj chay angelesta querubines nispa suticharqa (Ezequiel 10:9-15). Juan rikusqan tawa angelesqa Diospa may chhika querubinesninwan ninakun, nisunman cielopi Jehovaj llajtanpi atiyniyoj angelesninwan. Juanqa mana tʼukorqachu chay querubines Jehovaj qayllapi kashasqankumanta. Imajtinchus Dioswan Tinkukuna Toldopeqa iskay qorimanta querubines kasharqanku arca nisqa cajón patapi. Chay arcaqa Diospa kamachina tiyananwan ninakorqa. Chay iskay querubines chaupimantataj Jehová Diosqa israelitasman kamachiykunata qoj (Éxodo 25:22; Salmo 80:1).

(Apocalipsis 5:5) Ujnin ancianotaj niwarqa: “Amaña waqaychu. Judá ayllumanta Leonqa, pichus Davidpa saphin kajqa, atipan. Chayrayku payqa kʼuyuna librota, qanchis sellosnintawan kichariyta atin”, nispa.

cf pág. 36 párrs. 5, 6

‘Judá ayllumanta León’

5 Leonqa mana manchachikunchu. ¿Maykʼajllapis leonta kikin ñaupaqeykipi qhawarqankichu? Jina kajtenqa, ichapis leonqa wisqʼasqa uj jaulapi kasharqa. Chaywanpis, leonta qhawayqa kharkatinapaj jina. May kallpayoj phiña leonpa uyanta qhawaykuspaqa, manachá león noqanchejmanta ayqenanta suyasunmanchu. Bibliaqa nin: “Leonqa tukuy animalesmanta aswan phiña, manapunitaj imallamantapis ayqellanchu”, nispa (Proverbios 30:30). Ajinallataj Cristopis, mana manchachikunchu.

6 Jesús león jina mana manchachikoj kasqanta, kinsanejmanta rikusunchej: cheqa kajta parlaspa, cheqan kajta yachachispa, chantapis ñakʼariykunata muchuspa. Rikusunchej imaynatachus tukuypis Jesús jina mana manchachikoj runas kayta atisqanchejta.

Bibliata leenapaj

(Apocalipsis 4:1-11)

    Quechuapi publicaciones (2004-2025)
    Wisqʼanapaj
    Yaykunapaj
    • Quechua (Bolivia)
    • Wajman apachinapaj
    • Configuración
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Condiciones de uso
    • Política de privacidad
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Yaykunapaj
    Wajman apachinapaj