22 Yachaqana
Llamkʼayta tarinaypaqjina, ¿imatá estudiayman?
MAYKʼAQLLAPIS, kayta tapurikunayki kanqa: “Yachaywasipi yachakuyta tukuytawan, ¿imatá estudiasaq?”, nispa. Universidadpiqa, tukuy ima estudianaykipaq tiyan, doctor, ingeniero, yachachiq, computadorasta allinchaq kanaykipaq, empresaspi llamkʼanaykipaq ima. Juk wayna nin: “Reparasqaymanjina, kusiyta tarinapaqqa [...] allillantapuni kawsananchik tiyan”, ichá qampis kay waynajina yuyanki, chayri ichá wak waynasjina, achkha qullqiyuq kayta munanki.
Kusisqa kawsanapaq, ¿qhapaq runapunichu kana tiyan? Universidadpi imallatapis estudiasqayki, ¿kusiyta tarinaykipaq yanapasunqachu?
‘Qhasi mana kaqlla’
Telepi, librospi ima, doctores, abogados, ingenieros ima kaqkuna, may kusisqas, may qullqiyuq ima, kasqankuta rikukun. Chaywanpis, chayjina kawsayta tarinankupaq, jatunpaq qhawasqas kayta munasqankurayku, wakkunawan japʼinakunku. Doctor Douglas LaBier nisqanmanjina, achkha waynas universidadpi “kimsa watallapi estudiayta tukuqkuna, estudiasqankuwan mana kusisqachu kanku, manaqa llakisqalla, mana sunqu juntʼasqa, yuyayninkumanta unqusqas, wak unquykunawan ima, kachkanku”.
Unayña kamachiq Salomón, kay pachapi qhapaq kayqa qhasillapaq kasqanta rikuchirqa. May qhapaq, may yachayniyuq kaspapis Salomonqa, wak imastawan ruwayta yachakurqa (Eclesiastés 2:4-10, ñawiriy). Tukuy imayuq, yachayniyuq ima kaspapis, pay nirqa: “Tukuy imata makisniywan ruwasqasniyta watorqani, imaynatachus may trabajowan chay imasta ruwasqayta. Chaytaj karqa noqapajqa qhasi manakajlla, wayra japʼiyta munay jinalla”, nispa (Eclesiastés 2:11).
Ichá llamkʼaypiqa, achkha qullqita japʼiyta atisunman, jatunpaqtaq qhawasqa kasunman, chaytaq, mana yanapawanchikchu ‘sunqunchikpi Diosmanta pisisqas kasqanchikta’, reparananchikpaq (Mateo 5:3, Dios Parlapawanchej). Chayrayku kawsayninkupi qhapaqyayllata maskʼaqkunaqa, mana kusiyta tariyta atinkuchu.
Kaymá sumaq llamkʼayqa
Salomón yuyaychawanchik: “Chay tukuy imasta uyarisqanchejmantaqa kayta nisunman: Diosta manchachikuy, kamachisqasnintataj juntʼay. Kay imasllata runaqa astawan ruwanan tiyan”, nispa (Eclesiastés 12:13). Kunan tiempo, tukuy cristianos Diospa Reinonmanta willayta ñawpaqman churanku (Mateo 24:14). Waynas, sipaskuna ima, Diospa kamachiyninta juntʼayta may jatunpaq qhawasqankurayku, atisqankumanjina tukuy runasman Diospa Reinonmanta willamunku... wakin kuti kayta ruway, mana atikuptillanpis (2 Corintios 5:14, kikinchay). Achkha waynas, sipaskuna ima, pʼunchaynintinta llamkʼanankupaq, llamkʼayta maskʼanankumantaqa, precursoresjina llamkʼanku. Wakintaq wak suyuspi misionerosjina llamkʼanku, chayri juk suyupi Jehovamanta sutʼinchaqkunap oficinasninpi llamkʼanku.
Emilyqa, precursorajina llamkʼayta munasqanrayku, secretaria kananpaq estudiachkasqanta, saqipurqa, nintaq: “Precursorajina llamkʼayta, ni jaykʼaq saqiyta munaymanchu”. ¡Arí, precursorjina llamkʼayqa, ima llamkʼaymantapis astawan kusichiwanchik! ‘Diospaq llamkʼay’, ¿imawanpis kikinchakunmanchu? (1 Corintios 3:9, Qheshwa Biblia.)
Universidadpi yachakusqanchik... ¿yanapawanchikchu?
Achkha waynas, precursoresjina llamkʼanankupaq, khuskan pʼunchayllata llamkʼanku, kawsayninkupi ni imamanta pisichikunankupaq. Chaywanpis, ¿imatá ruwawaq, maykʼaqllapis familiayuq kaspa? Wayna kachkaspa, Diospaq llamkʼasqaykimanta ni jaykʼaq pesachikuwaqchu. Chaywanpis, ¿allinchu kanman juk wayna ñawpaqta universidamanraq estudiaq yaykunan, chaymanta precursorjina llamkʼananpaq?
Bibliaqa, juk cristiano wayna machkha watatachus universidadpi estudiananmanta mana sutʼinchanchu. Chantapis, waynas estudianankuta mana juchachanchu. ‘Yachachiqninchikjina’, Jehovaqa, llaqtanta sumaqta ñawirinankupaq, chʼuwata parlanankupaq ima tanqan (Isaías 30:20; Apocalipsis 1:3; Hebreos 5:12). Estudiasqanchikqa, tukuy runasta sumaqta entiendenapaq yanapawasunman.
May chhika tiempota universidadpi estudiasqanchik, estudiaspa may chhika qullqita gastasqanchik ima, ¿juk sumaq pagasqa llamkʼayta tarinapaq yanapawasunchu?a Yachayniyuq runas tanteasqankumanjina, universidadpi kaqkuna, yachaywasipi yachakuyta tukuqkunamanta nisqa, usqhayllata sumaq pagasqa llamkʼayta tarisqankuta niptinkupis, kay Planning Your College Education (Universidadpi estudianapaq wakichikuna) libro, chay yachayniyuq runas nisqanku, tanteasqankumanjinalla kasqanta niwanchik. Universidadpi estudiaqkunamanta wakinkunalla sumaq pagasqa llamkʼayta tarinku. Chantapis, sumaq pagasqa llamkʼayniyuq kaqkunaqa, chayjina llamkʼayta tarinku, “allinta llamkʼasqankurayku, tukuy sunquwan llamkʼasqankurayku, juk empresapi usqhayllata llamkʼaqta necesitasqankurayku”... manataq universidadmanta lluqsisqankuraykullachu.
Estados Unidos suyumanta kay Departamento del Trabajo nin: “Universidadpi estudiasqaykimanta, titulota urqhusqayki, mana ninayanchu llamkʼayta usqhayllata tarinaykita. Universidadmanta lluqsiqkunaqa achkha kanku, tukuy paykunapaqtaq imapaqchus estudiarqanku chaypaqjina mana llamkʼay kanchu. Chayrayku 1970 watamanta 1984 watakama, universidadmanta 5 waynas lluqsiqkunamanta, 4 waynas imapaqchus estudiarqanku chaypaqjina llamkʼayta tarinku, juknintaq llamkʼayta tarispapis mana imapaqchus estudiarqa chaypaqjinachu llamkʼayta tarin. Watas pasasqanmanjinataq, jinallapuni kanqa”.
Kay wak imaspi tʼukuriy
Universidadpi estudiasqaykimanta titulota urqhusqayki, llamkʼayta tarinaykipaq yanapasuptinpis manapis, chiqamanta nisunman: ¡“Pisi tiempollaña”!, kasqanta, kay saqra pacha tukukunanpaq (1 Corintios 7:29). Kaykunapi tʼukurispa, ¿allinchu kanman universidadpiraq 4 watamanta astawan estudiana? (Efesios 5:16.)
Universidadpi kasqayki, ¿Diospaq astawan llamkʼanaykipaq yanapasunkimanchu, chayri karunchachisunkimanchu? Yuyarikuy, Diosta yupaychaqqa, mana qhapaqyaytaraqchu maskʼan (1 Timoteo 6:7, 8). Estados Unidos suyupi, universidadpi yachachiqkunata tapurisqankumanjina, estudiaqkuna, ‘estudiasqankumanta titulota urqhuyta munasqankuta, qhapaqyayta, paykunap allinnillankuta maskʼayta munasqankuta rikusqanku’. Achkha waynas ninku: “Qullqillamantasina anchata parlayku, qullqi, nispaqa”. Qullqillapi yuyaqkunap chawpinpi kasqayki, ¿manachu paykunajina yuyanaykipaq tanqasunqa?
Ichá universidadpi, kunan tiempoqa manaña unayjinachu sapa kuti chʼaqwaykuna, maqanakuykuna ima rikukun. Chaywanpis, kayqa mana ninayanchu universidadespi mana maqanakuy, chʼaqwaykuna ima kasqanta. Imatachus universidadpi waynas, sipaskuna ruwasqankumanta yachakusqanmanjina, “estudiaqkunaqa, tukuy imapi munaynillankuta ruwayta maskʼanku”. Drogasta ukyanku, machaykunku, khuchichakunku ima. Llaqtaykipi universidadespi jina rikukuptin, chay universidadman estudiaq yaykuptiyki, mana allin kawsayniyuq waynas, ¿manachu juchapi urmanaykipaq tanqasunkuman? (1 Corintios 6:18.)
Cristiano waynas, sipaskuna ima, estudiaq yaykuspa, pisimanta pisi “manaña Bibliap nisqanmanjinachu kawsanku” (The Sacred in a Secular Age [Diosta yupaychay, qhapayayta maskʼay]). Wakintaq examenesninkupi sumaq notasta urqhukunankurayku, estudiasqankupi mana tiempoyuq kanku, manañataq Diosta yupaychanankupaqpis tiempochakunkuchu, chayrayku runap yuyayninmanjina, yuyayta qallarinku. Ajinamantataq wakin waynaspata, sipaskunapta ima iñiyninku pisiyapun (Colosenses 2:8).
Mana universidadman rispa, ¿imatá yachakuwaq?
Achkha cristiano waynas, sipaskuna ima, kayta rikusqankurayku mana universidadman yaykuyta akllankuchu. Imaraykuchus Jehovamanta sutʼinchaqkunap tantakuyninkupi, astawanqa kay Diosmanta Parlayta Yachanapaq tantakuyninkupijina yachakusqanku, llamkʼayta tarinankupaq yanapasqanta reparanku. Mana universidadpi estudiasqankumanta título kapuptinpis, runap ñawpaqinpi mana manchachikuspa sumaqta parlayta, imallatapis sumaqta ruwayta ima yachanku. Chantapis, colegiopi kachkaspallaraq, computadorapi llamkʼayta, autosta allinchayta ima yachakunku. Kay yachakusqanku khuskan pʼunchayllapaq, llamkʼayta tarinankupaq yanapan, chay yachakusqankumanjinataq achkha llamkʼaykuna tiyan. Achkha waynas, sipaskuna ima, kay llamkʼaykunata mana allinpaqchu qhawaptinkupis, Biblia nin: “Allin kaqta ruwaspa trabajachun”, nispa (Efesios 4:28; kay Proverbios 22:29, kikinchay). ¡Cristopis juk sumaq llamkʼaq karqa!, chayrayku “carpintero” nispa suticharqanku (Marcos 6:3).
Arí, wakin suyuspi, universidadmanta lluqsiqkunaqa, tukuyniqpi llamkʼachkanku, chayrayku kunan, universidadmanta lluqsiqkunaqa mana llamkʼayta tariyta atillankuchu, imapaqchus estudiarqanku chaypaqjina. Chaywanpis, pisi tiempollapi, pisi qullqillatataq gastaspa, imatapis yachakuqkunallapaq llamkʼay tiyan. Yachayniyuq runas tanteasqankumanjina, universidadmanta lluqsiqkunalla llamkʼayta tariyta atisqankuta ninku, chaywanpis paykunaqa mana reparankuchu, Diosninchik, paypa Reinonta ñawpaqman churaqkunata, ni imamanta pisichisqanta (Mateo 6:33).
Juk suyupi, wak suyumanta nisqa, ichá astawan llamkʼay kanman, pisi tiempollapitaq waynas universidadmanta lluqsinkuman. Mana tukuy waynaschu kikinta ruwanku, yuyanku ima. Universidadpi estudiasqanchik kawsayninchikpi yanapawaptinchikpis, sapa juk cristiano wayna chayri sipas, universidadman estudiaq yaykuytachus manachus akllanan tiyan. Chayrayku imachus qampaq allin kasqanmanta, tatasniykiwan, sumaqta tʼukurispa parlarinaykichik kanman. Imatachus akllasqaykichikmanjinataq, “sapa uj kikin qʼepinta” apanqa (Gálatas 6:5, Qheshwa Biblia).
Tatasniyki universidadman yaykunaykitapuni nisuptinku, paykunawan kawsachkanki chayqa, kasunayki kachkanb (Efesios 6:1-3). Tatasniykip wasinkupi kawsachkaspa, ichá mana universidadpi waynasjinachu, ruwayta, yuyayta ima qallarinki. Sumaqta tʼukurispa, imamantachus yachakuyta munasqaykita akllay, amataq Bibliap yachachisqanwan churanakuq yachaykunamanta yachakuyta akllaychu. Chantá sumaq amigosta akllayta yachay (1 Corintios 15:33). Tantakuykunaman rispa, willaq rispa, Bibliata ukhunchaspa ima, iñiyniykita kallpachay. Wakin waynas, sipaskuna ima, universidadman tanqasqajinalla rispapapis, precursoresjina llamkʼanakunpaq tiempochakullankutaq, sumaqta tʼukurispa akllanku ima horachus universidadman rinankuta.
Diosmanta mañakuspa, sumaqta tʼurispataq imatachus estudiayta munasqaykita akllay, amataq qamllapaqchu imatapis maskʼay, manaqa ‘tukuy kapusqaykita janaqpachapi tantay’ (Mateo 6:20).
[Sutʼinchaykunasnin]
a Estados Unidos suyupi, ¡universidadpi estudiaqkunaqa sapa wata $10.000 (E.U.A.) dolaresta gastanku! Wakin kutitaq, estudianankupaq achkha qullqita manukusqankurayku, mana manunkuta pagayta atillankuchu.
b Ichá tatasniykita kusichinaykipaq, mana 4 wata juntʼata universidadpi yachakusqaykimanta, titulota, urqhunaykipunichu kanqa. Estados Unidos suyupi, 2 watallata universidadpi yachakusqankumanta, titulota urqhusqaykuwan, ima llamkʼaytapis tariyta atillanku.
Tʼukurinapaq tapuykuna
◻ Universidadmanta lluqsiqkuna, ¿imaraykutaq estudiasqankuwan mana kusisqachu kanku?
◻ Diosta manchachikuq waynas, sipaskuna ima, ¿imaraykutaq precursoresjina llamkʼanankupi tʼukurinanku tiyan?
◻ Universidadpi estudiay, ¿imaspi ichá yanapawasunman? ¿Yanapawanchikpunichu?
◻ Universidadpi estudiachkaspa, ¿ima juchaspi ichá urmawaq?
◻ Mana universidadman rispa, ¿imatá wayna chayri sipas yachakunman?
[175 paginapi sutʼinchaynin]
Ichá llamkʼaypiqa, achkha qullqita japʼiyta atisunman, jatunpaqtaq qhawasqa kasunman, chaytaq, mana yanapawanchikchu ‘sunqunchikpi Diosmanta pisisqas kasqanchikta’, reparananchikpaq
[177 paginapi sutʼinchaynin]
“Universidadpi estudiasqaykimanta, titulota urqhusqayki, mana ninayanchu llamkʼayta usqhayllata tarinaykita”