Ezequiel
Jerusalén runakuna jutsata rurapäkushqan
22 TAYTA DIOSMI kayno nimarqan: 2 “Runapa tsurin, wanutsikuq kashqanpita Jerusaléncho taq runakunata qayapay. Mana kachaypa melanaypaq kaqkunata rurapäkushqanpita 3 kayno ninki: ‘TAYTA DIOSMI kayno nin: Marka mayikikunata wanutsishqaykipita y ïdulukunata rurar pasaypa *impüru kashqaykipitami ushakänaykipaq kaq höra chayaykämunna. 4 Runakunata wanutsir y rurashqayki ïdulukunata adorarmi jutsayuq rikakärishqanki. Tsayno karmi ushakänaykipaq kaq junaq chayamunanta pasaypa munarkaykanki. Ushakätsiptïmi maytsay nación runakuna ashlishushpayki manakaqman churapäkushunkipaq. 5 Pasaypa fiyu runakuna kaptikimi cercacho taqkunapis y karucho taqkunapis asipäshunkipaq.
6 “ ‘Autoridänikikunapis cargunman atiënikurmi pitapis lutala wanutsipäkun. 7 Mamaykita ni taytaykita manami respitaykankitsu.* Jäpa runakunatapis makitsakurkaykankimi. Viüdakunata y waktsakunatapis qarqurkaykankimi.* 8 *Sagrädu kaqkunata y jamay junaqkunatapis mana respitarmi munashqaykita rurarkaykanki.* 9 Pitapis manakaqkunata jitaparmi wanurkaykätsinki. Jirkankunacho ïdulukunapaq mikuyta yanukurmi fiestata rurarkaykanki. Pasaypa melanaypaq kaqkunatami rurarkaykanki.
10 “ ‘Wakinnikiqa mädistaykiwanmi kakunki. Wakinnikinami warmiki killa qeshyanwan kaykaptinpis mana respitaykankitsu. 11 Wakinnikimi juk runapa warminwan kakunki. Wakinnikinami lumtsuynikiwan y legïtimu panikiwanpis kakunki.* Taytaykipa tsuripakuynintapis manami respitankitsu.
12 “ ‘Wakinnikimi päguta chaskinki runa mayikita wanutsinaykipaq. Wakinnikinami qellayta manarpis wawanta mananki.* Mana cäsukamashpaykimi runa mayikita tsayno nakarkaykätsinki. TAYTA DIOSMI tsayno nin’.
13 “ ‘Imapaqpis codiciösu kashqaykipita y runa mayikita wanutsishqaykipitami fiyupa rabyakü. 14 Castigashqä junaq manami imapaqpis valorniki ni fuerzaykipis kanqatsu. Noqa nishqäqa nishqämi kanqa. Tsaymi nishqäta cumplishaq.
15 “ ‘Qamkunata castigarmi maytsay nacionkunamanpis qarqushayki.* Tsaynöparaqmi jutsa ruraypita jorqushayki. 16 Qamkunata castigashqäta rikarmi wakin nación runakuna jamurpäshunkipaq. Tsayraqmi tantiyakärinkipaq TAYTA DIOS kashqäta’ ”.
17 TAYTA DIOS kaynömi nimarqan: 18 “Runapa tsurin, broncita, estäñuta, fiërruta y plömuta hornucho tsulutsiptin qanran yarqushqan imapaqpis mana välishqannömi Israel mayikikuna ni imapaqpis välintsu. 19 Paykunata kayno wilanki: ‘TAYTA DIOSMI kayno nin: Qamkunaqa qanranömi lapaykipis imapaqpis mana väliq karkaykanki. Tsaymi Jerusalén marka chawpiman shuntaykur castigashayki. 20 Qellayta, cobrita, fiërruta, plömuta y estäñuta hornucho tsulutsishqannömi noqapis fiyupa rabyashpä qamkunata castigashayki.
21 “ ‘Jerusalén chawpinman shuntaykushpämi fiyupa rabyashqa lapaykita ushakätsishaykipaq. 22 Qellayta hornucho tsulutsishqannömi qamkunatapis marka chawpincho castigashaykipaq. Tsayraqmi tantiyakärinki noqa TAYTA DIOS fiyupa rabyar castigashqäta’ ”.
23 TAYTA DIOS kaynömi nimarqan: 24 “Runapa tsurin, Israel runakunata kayno wilanki: ‘Fiyupa rabyar castigashqä junaqqa shulyapis ni tamyapis mana chayanan chakranömi kapäkunkipaq.
25 “ ‘Profëtaykikunapis mikanashqa leonkuna uywata mikuqnömi runakunata wanurkaykätsin. Nirkurmi riquëzankunata y ali kaqkunataqa imaykankunatapis apakurkaykan. Tsaynöpami viüdakunapis tsaytsika karkaykan.
26 “ ‘Cüraykikunapis leynïkunata mana respitashpanmi sagrädu kaqkunatapis lutala manijarkaykan. Sagrädu kaqkuna y mana sagrädu kaqkuna mayqan kashqanta musyaykarpis manami respitapäkuntsu. Tsaynöpis püru kaqkuna y impüru kaqkuna mayqan kashqanta musyaykarpis manami respitapäkuntsu.* Jamay junaqkunatapis mana respitashpanmi munashqanta rurar manakaqman churarkaykäman.
27 “ ‘Autoridänikikunapis uywakunata mikuq *löbunömi karkaykan. Runakunata wanutsirmi imaykankunatapis apakushqanwan rïcuyarkaykan. 28 Tsayno jutsata rurapäkuptinpis rabyashqäta profëtaykikuna manami wilakärintsu. Tsaypa trukanqa juchunaykaq tapiata shumaq kamaränanpaq rebucaqnölami manakaqkunaman yärakarkaykätsin. Imatapis mana revelaykaptïmi tsay profëtaykikuna “TAYTA DIOSMI nimashqa” nir lulakurkaykan.
29 “ ‘Qamkunacho taq pampa runakunapis suwakärinmi. Waktsakunatapis y nakaqkunatapis makitsakurkaykanmi. Nacionnikicho taq jäpa runakunatapis nakarkaykätsinmi.
30 “ ‘Mana ushakätsinäpaq favorniki ruwakamaqta ashirpis manami pitapis tarishqätsu. 31 Tsaymi fiyupa rabyashpä castigashayki. Imatapis nina rupar ushashqannömi qamkunatapis ushakätsishayki. Lutankunata rurashqaykiman tupumi castigashayki. NoqaTAYTA DIOSMI tsayno nin’ ”.