10 KAQ
Jehoväta kuyarninmi bautizakunantsik
“¿Imataq michäkun bautizashqa kanäta?” (HËCH. 8:36).
37 KAQ CANCION Llapan shonquntsikwan Jehoväta sirwishun
KËPITAM YACHAKUSHUNa
1, 2. Hëchus 8:27-31, 35-38 Bibliachö ninqannö, ¿imanirtan Etiopïa nacionpita nunaqa bautizakuyta munarqan?
¿JESUSPA qateqnin kanëkipaq bautizakuyta munankiku? Tsëtaqa mëtsikaq nunakunam kuyakoq y agradecïdu karnin rikätsikuyashqa. Tsëpaqqa Etiopïa nacionchö reinapa trabajaqnin nuna ruranqanman pensarishun.
2 Nacionninman tsë nuna kutikuykarmi, Diospa willakoqnin Isaïas qellqanqanta leyikarqan. Tsënam Felïpiqa pë kaqman witirir, pëpaq Jesus ruranqankunapita yachatsirqan. Awmi, Diospa Palabran shonqunyaq chäriptinmi kë nunaqa bautizakurirqan (leyi Hëchus 8:27-31, 35-38). Tsëta ruranampaqqa mana alli religionninta jaqishqanam karqan y Jehovä Diospa markanwan sirwita munarmi Jerusalentapis ëwashqa karqan. Awmi, Jehoväta kuyanqanrëkurmi Jesuspa qateqnin kanampaq bautizakurirqan (Mat. 28:19).
3. ¿Imanirtan wakinkunaqa bautizakuyantsu? (Rikäri “¿Ima allpanötaq shonquykiqa?” neq recuadruta)
3 Jehoväta kuyarnin bautizakuyta munarpis, itsa familiëkikunawan amïguïkikuna penqapäyäshunëkita mantsar bautizakunkiraqtsu (Mat. 10:37). Itsapis Dios chikinqan viciuyoq kanki y jaqita mana puëdinëkipaq kaqta pensanki (Sal. 97:10). Y wamra kanqëkipita patsë Jehovä chikinqan costumbrikikunaman yarparëkanki (1 Cor. 10:20, 21). Tsënö kaptinqa, tsë rurëkuna kuyanqëkita o Jehoväta kuyanqëkitam rikätsikunëki.
JEHOVÄTAM KUYANANTSIKQA
4. ¿Imanirtan bautizakushwan?
4 Itsa Jehoväpa testïgunkunawan manaraq Bibliapita yachakurqa, Diospa Palabranman y Jesusman creirqëkina. Y Testïgukuna imanö kayanqanqa gustashunki. Tsë ruranqëkikuna alli kaptimpis, Jehovällapaqna kawanëkipaq y bautizakunëkipaqqa manam tsëllatatsu ruranëki. Imapitapis masqa, Jehoväta kuyanqëkim bautizakunëkipaqqa yanapashunki. Pëta kuyaptikiqa manam imapis michäshunkitsu pëta sirwinëkipaq. Awmi, Jehoväta kuyanqantsikqa yanapamäshun bautizakunapaq y pëta imëpis sirwinapaqmi.
5. ¿Imatatan kë yachatsikuychö yachakushun?
5 Jesusqa nirqan, Jehovä Diosta llapan shonquntsikwan, kawënintsikwan, yarpënintsikwan y kallpantsikwan kuyanapaqmi (Mar. 12:30). Jesus ninqannö, ¿imanötan Jehoväta kuyankiman y respetankiman? Tsëpaqqa kikin Jehovä kuyashunqëkimanmi yarpachakunëki (1 Juan 4:19). Kë yachatsikuychömi, Jehoväta imanö kuyanëkipaq y bautizakunëkipaq yachakunki.b
6. Romänus 1:20 Bibliachö ninqannö, ¿imanötan Jehoväpita yachakushun?
6 Kamanqankunata rikarnin Teytantsik Jehoväpita yachakuy (leyi Romänus 1:20; Rev. 4:11). Plantakunata, animalkunata y kikintsikpis espantakïpaq rurashqa kanqantsikman yarpachakuy (Sal. 139:14). Y mëtsika qoyllurkunapitaqa Inti o Rupaymi mas taksha kaqqa, tsëta Jehovä imanö rurashqa kanqanmi rikätsishunki puëdeq kanqanta (Is. 40:26).c Jehovä kamanqankunaman yarpachakunqëkim respetanëkipaq yanapashunki. Tsënö kaptimpis, Jehovä yachaq y puëdeq kanqanta yachakunqëkim, pëta mas kuyanëkipaq yanapashunki.
7. Shonqupita patsë Jehoväta kuyanëkipaqqa, ¿imatan yanapashunki?
7 ¿Ciëluta y Patsata kamaq Diosnintsik, qamman mana yarpachakunqantaku creinki? Tsënö kaptinqa, Jehovä qampaq yarpachakunqantam musyanëki (Hëch. 17:26-28). Davidqa tsurin Salomontam, ‘TEYTA DIOSQA musyanmi imata shonquntsik yarpëkashqantapis’ nirqan. Awmi, pëqa qam reqinëkitam munan (1 Crön. 28:9). Tsëta rikätsikurmi Jesusqa kënö nirqan: “Manam pipis noqaman shamïta puëdintsu [...] Teyta noqaman mana apamuptinqa” (Juan 6:44). Awmi, kikin Jehovä munaptinmi Bibliapitaqa yachakuykanki, pëta reqirnin mas kuyanëkipaq.
8. ¿Imanötan Jehovä kuyashunqëkita agradecikunkiman?
8 Jehovä kuyashunqëkitaqa agradecikunki yanapashunëkipaq pëman mañakurninmi. Mañakunqëkikunata Jehovä wiyashuptikim pëta mas kuyanki (Sal. 116:1). Tsënö kaptimpis Jehoväta mas reqinëkipaqqa pëpitam mas yachakunëki y pë munanqannömi kawanëki. Y tsë llapantaqa yachakunki Jehovä Diospa Palabrampita yachakurllam.
Bibliallachömi Jehovä Diospita yachakuntsik y noqantsikpaq imata munanqantapis tarintsik (rikäri 9 kaq pärrafuta).d
9. ¿Imatatan rurankiman Diospa Palabranta kuyarninqa?
9 Diospa Palabrampita yachakuy. Bibliallachömi Jehoväpita y pë munanqannö kawanëkipaqqa yachakunki. Diospa Palabranta kuyanqëkitaqa rikätsikunki llapan junaqkuna leyirnin, Bibliapita yachakunëkipaq kallpachakurnin y Biblia ninqanmannö kawakurninmi (Sal. 119:97, 99; Juan 17:17). ¿Diospa Palabranta leyinëkipaq tiempikïta patsätsirqunkiku?
10. ¿Imanirtan Biblia ninqanman markäkushwan o yärakushwan?
10 Bibliallachömi tarintsik Jesusta reqeq nunakuna, Jesuspa kawënimpita willakuyanqanta. Y Bibliallachömi yachakunki Jesus qamrëkur wanunqanta. Tsëpitanam, Jesus ruranqanta y ninqankunata yachakunqëkimannö pëta mas kuyarnin reqita munanki.
11. ¿Imatan yanapashunki Jehoväta mas kuyanëkipaq?
11 Jesustam kuyanëki. Jesusta kuyarqa teytan Jehovätaqa masmi kuyanki. Tsëtaqa nintsik, señornintsik Jesus rurëninkunachö Teytannö rurashqa kaptinmi (Juan 14:9). Tsëmi Jesuspita mas yachakunqëkimannö Jehoväta mas kuyanki. Jesusqa ankuparqanmi mana alli tratashqakunata, waktsakunata, qeshyëkaqkunata y kallpannaqkunata. Y Jesus munanqannö rurarqa kushishqam kawakunki (Mat. 5:1-11; 7:24-27).
12. Jesuspita yachakunqëkiqa, ¿imachötan yanapashunki?
12 Jutsëkikunapita perdonashqa kanëkipaq Jesus wanunqanman yarparanqëkim, pëta mas kuyanëkipaq yanapashunki (Mat. 20:28). Y tsënö Jesus ruranqanrëkurmi Jehoväqa perdonashunki (Hëch. 3:19, 20; 1 Juan 1:9). Awmi, Jehoväta y Jesusta mas kuyanqëkimannömi, pëkunata kuyaq nunakunawan mas juntakuyta munanki.
13. Jehoväta kushishqa sirwinapaqqa, ¿pikunawantan juntu këkänantsik?
13 Jehoväpa sirweqninkunata kuyë. Itsa familiëki y amïguïkikunaqa musyayanqatsu imanir Jehovällata sirwinëkipaq änikunqëkita y pensayanman pëkunata manana kuyarnin ruranqëkita. Tsënö kaptinqa ama yarpachakuyëtsu, Jehoväqa munan kuyakoq kanata y allikunata ruranantsikpaq juknintsik juknintsik kallpachakunatam. Tsëpaqqa, Jehoväta sirweq nunakunawanmi juntu kanëki (Mar. 10:29, 30; Heb. 10:24, 25). Nunakunapa rikëninchö imëpis alli portakuptikiqa, tsëta rikarmi familiëkipis Jehovä sirwita munariyanqa (1 Pëd. 2:12).
14. 1 Juan 5:3 Bibliachö ninqannö, ¿imanötan Jehoväpa mandakuyninkuna yanapashunki?
14 Diospa mandakuyninta cäsukuy. Manaraq Jehoväpita yachakurqa munënikimannömi kawakurqëki, peru Jehoväpa mandamientunkunata cäsukurqa kushishqam kawakunki (Sal. 1:1-3; leyi 1 Juan 5:3). Awmi, Bibliachöqa alli y shumaq yanapakuytam casädukunapaq, teytakunapaq y wamrakunapaq tarintsik (Efes. 5:22–6:4). Tsëqa, ¿familiëkichö mas kushishqaku kanki? ¿Jehoväta cäsukurninqa mas alli amïgukunayoqku kanki? ¿Kushishqaku sientikunki? (Prov. 13:20; 1 Cor. 15:33).
15. Bibliapita yachakunqëkimannö kawanëkipaqqa, ¿imatan yanapashunki?
15 Jehovä munanqannö kawakuyqa manam fäciltsu kanman. Tsënö kaptinqa, Bibliachö alli kaqta y mana alli kaqta yachakunqëkim Teyta Dios munanqannö kawanëkipaq yanapashunki (Heb. 5:13, 14). Kë revistapita yachakunqëkiqa yanapashunki, mas alli kanëkipaq y Jehoväpa sirweqnin kanëkipaqmi.
16. Jehovä Diosnintsikqa, ¿imanötan patsätsishqa sirweqninkunata?
16 Diosta sirweq markata kushishqa yanapë. Jehoväqa grüpu grüpu sirweqninkuna kayanampaqmi patsätsishqa, tsë llapantaqa Jesuspa cargunmanmi churashqa (Efes. 1:22; 5:23). Y Jesusnam Ciëluchö pëwan mandakayämunampaq kaqkunata, yanapakuyänampaq churashqa. Tsë cristiänukunatam, “sirwipakoqkunata rikänampaq y tiempunchö mikïnin qaranampaq” nir jutitsirqan, pëkunam tiempunchö yachatsiyäshunëkipaq carguyoq kayan (Mat. 24:45-47). Kë sirwipakoqkunaqa, qamkuna alli kayänëkita munarmi yachaq y humildi nunakunata tsë carguman churashqa (Is. 32:1, 2; Heb. 13:17; 1 Pëd. 5:2, 3). Pëkunaqa alli kanëkipaq y Jehoväta mas reqinëkipaqmi yanapayäshunki. Peru tsë llapampitapis masqa, Jehovä Diospita yachatsikunëkitam munayan (Efes. 4:11-13).
17. Romänus 10:10, 13, 14 Bibliachö ninqannö, ¿imanirtan Jehoväpita yachatsikuntsik?
17 Jehoväta kuyayänampaq yanapakuy. Jesusqa qateqninkunatam mandarqan yachatsikuyänampaq (Mat. 28:19, 20). Kë mandakuytaqa kushi kushim cumplinantsik, tsënöpam apostol Pëdru y Juan niyanqannö nishun: “Manam rikäyanqäkunapita y wiyayanqäkunapita parlëtaqa jaqita puëdiyätsu” (Hëch. 4:20). Jehoväpita nunakuna yachakuyaptin kushikuywanqa manam imapis igualantsu. Etiopïa nunata yacharatsir, ¿imanöraq Felïpi sientikurqan tsë nuna bautizakuriptin? Jehoväpa testïgun kanëkipaqqa, Felïpinömi yachatsikunëki y Jesus mandashunqëkitam cumplinëki (leyi Romänus 10:10, 13, 14). Tsënö rurarqa, Etiopïa nacionpita nunanömi ninki: “¿Imataq michäkun bautizashqa kanäta?” (Hëch. 8:36).
18. Qateqnin yachatsikuychöqa, ¿imapitatan yachakushun?
18 Bautizakuptikiqa, kawënikipis allipaqmi cambiarinqa. Tsëmi, manaraq bautizakur alliraq yarpachakunëki. Tsëqa, ¿imatatan bautizakuypita musyanëki? ¿Imatataq ruranëki bautizakunëkipaq? Y bautizakurirqa, ¿imatatan ruranëki? Tsëtaqa qateqnin yachatsikuychömi yachakushun.
2 KAQ CANCION Jutikiqa Jehovämi
a Wakin nunakunaqa, Jehoväta kuyarpis manam Testïgun këta munayantsu. ¿Tsënöku qamtapis pasëkäshunki? Tsënö kaptinqa ima yanapashunëkipaq kaqta yachakurishun.
b Tukuyläya nuna karninmi, kë yachatsikuykunachö ninqantaqa jukläya jukläya rurayan.
c Mas yachakuyta munarqa, ¿Es la vida obra de un Creador? y El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis neq follëtukunata rikäri.
d FÖTUTA MAS ENTIENDINAPAQ: Rantipakuykaq panim yachatsikuykan.