LLAPAN LEYINA KAQ Watchtower
Watchtower
LLAPAN LEYINA KAQ
Quechua (Ancash)
  • BIBLIA
  • RURAYÄMUNQÄKUNA
  • REUNIONKUNA
  • w23 Marzu pägk. 2-7
  • ¿Imanirtan bautizakunkiman?

Këchöqa manam videu kantsu

Imanöparaq manam kë videu kichakämushqatsu.

  • ¿Imanirtan bautizakunkiman?
  • Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Yachakunapaq)—2023
  • Subtïtulukuna
  • Jukchö tsëpaq parlaq
  • RASUMPA KAQTA Y JUSTICIATA KUYANQËKI
  • JESUCRISTUTA KUYANQËKI
  • JEHOVÄTA KUYANQËKI
  • ¿BAUTIZAKUNËKIPAQ LISTUKU KËKANKI?
  • ¿Bautizakunëkipaq listunaku këkanki?
    Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Yachakunapaq)—2020
  • Bautizakunëkipaqqa, ¿imakunatataq ruranëki?
    ¿Imakunatataq Biblia yachatsimantsik?
  • Jehoväta kuyarninmi bautizakunantsik
    Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Yachakunapaq)—2020
  • Jövin, ¿listunaku këkanki bautizakunëkipaq?
    Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Yachakunapaq)—2016
Masta rikë
Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Yachakunapaq)—2023
w23 Marzu pägk. 2-7

10 KAQ

¿Imanirtan bautizakunkiman?

“Cada ünu [...] bautizakuyë” (HËCH. 2:38).

34 KAQ CANCION Jehovä, nänikipam imëpis purikäshaq

¿IMATATAQ YACHAKUSHUN?a

1, 2. (1) Bautizakuyanqan höra, ¿imanötan sientikuyan? (2) ¿Imatataq yachakushun?

¿IMËLLAPIS rikarqunkiku bautizakoqpaqna këkaqkunata? Yachatsikamoq ishkë kuti tapuriptinmi, llapan shonqunkunawan kushishqa contestayan. Familiankuna y amïgunkunapis alläpam kushikuyan. Bautizakurir yakupita yarqaramurqa kushishqam rikäkuyan, y tsëchö llapan këkaqkunam kushishqa paqchiyan o taqllayan. Tsënömi Jehovällatana sirwiyänampaq bautizakuyan. Cada semänam mëtsika mil nunakuna bautizakuyan.

2 Bautizakuyta pensëkarqa, ‘Teyta Jehoväta cäsukuyta’ munanqëkitam rikätsikunki (Sal. 14:1, 2). Tsëmi këchö yachakunqantsikqa, jövin o mayor kaptikipis Jehoväta imanir sirwinëkipaq yanapashunki. Tsëtam kimallata rikärishun. Y bautizakushqana kashqaqa, Diosnintsikta imëyaqpis sirwinapaqmi yanapamäshun.

RASUMPA KAQTA Y JUSTICIATA KUYANQËKI

Satanasqa juk culebratam utilizarqan Ëvawan parlanampaq.

Satanasqa mëtsika watakunapanam Jehoväpa sagrädu jutimpaq mana allita parlan. (Rikäri 3 y 4 kaq pärrafukunata).

3. ¿Imanirtan Jehoväpa sirweqninkunaqa rasumpa kaqllata parlantsik y imëpis alli kaqllata rurantsik? (Salmus 119:128, 163).

3 Jehovä Diosnintsikqa shuyaran sirweqninkuna rasumpa kaqllata parlayänantam (Sal. 15:2). Y Jesusnam nirqan alli kaqllata imëpis ruranantsikpaq (Mat. 5:6). Tsëwanqa entiendintsik alli kaqllata y limpiu kaqllata imëpis ruranantsikta Diosnintsik shuyaranqantam. ¿Qamqa rasumpa kaqllataku parlakunki y alli kaqllataku imëpis ruranki? Tsënö karqa mana alli rurëkunata y ulikuytaqa o llullakuytaqa chikinkichi (leyi Salmus 119:128, 163). Mana rasumpa kaqta parlakoqkunaqa, kë munduta gobernaq Satanas ruranqantam qatiyan (Juan 8:44; 12:31). Satanasqa Eden huertachömi Jehovä Diosta acusarqan, “mana alli gobernantim y manam sirweqninkuna kushishqa kawakuyänanta munantsu” nirnin. Tsënöllam kanampis Satanasqa, Diosnintsikpa jutinta mana allichö quedatsita munan (Gen. 3:1, 4, 5). Satanas tsënö ulikunqampitam o llullakunqampitam, Jehovä Diosnintsik mana alli kanqanta mëtsika nunakuna pensayan. Satanas ninqanta creirmi, nunakunaqa imëka mana allikunata rurëkäyan (Rom. 1:25-31).

4. ¿Imanötan Jehoväqa ‘rasumpa kaqllata parlakoq’ kanqanta rikätsikushqa? (Rikäri dibüjuta).

4 Jehovä Diosnintsikqa ‘rasumpa kaqllata parlakoq’ Diosmi, y pëta kuyaq nunakunataqa rasumpa kaqllatam yachatsin (Sal. 31:5). Tsënö rasumpa kaqllata yachatsiptinmi, Satanas ulikunqantaqa o llullakunqantaqa creiyannatsu. Jehoväqa sirweqninkunata yachatsin honrädu kayänampaq y alli kaqkunallata imëpis rurayänampaqmi. Tsëta rurarqa, respetashqam kayan y kushishqam sientikuyan (Prov. 13:5, 6). ¿Qampis Bibliapita yachakur qallanqëkipita tsënöku sientikunki? Jehovä Diosnintsik yachatsimanqantsiklla qampaqpis y llapan nunakunapaqpis mas alli kanqantachi entiendirqunki (Sal. 77:13). Tsëchi kananqa, Jehovä Dios mandakunqannö kawakuyta munanki (Mat. 6:33). Y manam tsëllatsu, Satanas ulikoq o llullakoq kanqantachi rikätsikuyta munanki. Peru ¿imanötan rurankiman?

5. Rasumpa kaqta y alli kaq rurëkunallata kuyanqëkita rikätsikunëkipaqqa, ¿imatataq rurankiman?

5 Imanö kawakunqëkiwanmi rikätsikunki Jehovä Gobernantiki kananta munanqëkita y mandakunqankunata cäsukunqëkita. Y wakin nunakunatam rikätsinki Satanasqa ulikoq o llullakoq kanqanta. Peru tsëpaqqa, Jehovä Diosnintsikllata sirwinëkipaqmi änikunëki, y tsëpitanam atskaq nunakuna rikëkäyäshuptiki bautizakunëki. Bautizakunëkipaqqa yanapashunki rasumpa kaqta y alli kaq rurëkunata kuyanqëkim.

JESUCRISTUTA KUYANQËKI

6. Salmus 45:4 ninqannö, ¿imanirtan Jesusta kuyanki?

6 ¿Imanirtan Jesusta kuyanki? Tsëpaqqa yanapashunki Salmus 45:4 (leyi) ninqanmi. Jesusqa rasumpa kaqllatam parlan, humildim y alli kaqllatam ruran. Tsëchi qampis rasumpa kaqllata parlar y alli kaqllata rurarqa Jesusta kuyanki. Pensari, pëqa mana mantsapakushpam rasumpa kaqllata parlarqan y alli kaqllata rurarqan (Juan 18:37). Peru ¿imanötan humildi këtaqa yachatsimantsik?

7. Jesus humildi kanqampitaqa, ¿imatan mas gustashunki?

7 Jesusqa humildi këta yachatsimantsik parlanqankunawan y ruranqankunawanmi. Pëqa manam nunakuna alabayänanta munarqantsu, imëpis Teytan Jehovätam alabaq (Mar. 10:17, 18; Juan 5:19). ¿Ima ninkitan Jesus humildi kanqampita? ¿Manaku humildi kanqanta musyarqa Jesusta mas kuyanki y pë ruranqanta qatita munanki? ¿Imanirtan Jesusqa humildi? Teytan Jehoväpita yachakushqa karninmi (Sal. 18:35; Heb. 1:3). ¿Manaku humildi kanqanta musyar Jesusta mas kuyanki?

8. ¿Imanirtan Jesus Gobernamaqnintsik kanqampitaqa alläpa kushikuntsik?

8 Jesus Gobernamaqnintsik kanqampitaqa alläpam kushikuntsik, ¡pëllam alli kaq gobernantiqa! Pëtaqa Jehovämi gobernanti kanampaq churashqa y yachatsishqa (Is. 50:4, 5). Jesusqa alläpam kuyamantsik (Juan 13:1). Gobernamaqnintsik kaptinmi, Jesustaqa alläpa kuyantsik. Y kikinmi nirqan pëta kuyaqkunaqa mandakunqankunata cäsukuyanqanta (Juan 14:15; 15:14, 15). Jehoväpa Tsurinwan amïgu kanqantsikpitaqa, ¡alläpam kushikuntsik!

9. ¿Imachötan Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakunqan igualan?

9 Jesusqa bautizakuyänampaqmi qateqninkunata mandarqan (Mat. 28:19, 20). Tsëtam kikimpis rurarqan, Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakuyanqan jukläya kaptimpis, wakin wakinchöqa igualanmi (rikäri “¿Imachötan jukläya Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakuyanqan?” neq recuadruta). Jesusqa, Teytampa munëninta ruranampaqmi bautizakurqan (Heb. 10:7). Tsënöllam discïpulunkunapis, Diospa munëninta rurayänampaq bautizakuyan. Bautizakurninqa, Jehoväpa munëninllatana rurayänampaq kaqtam rikätsikuyan. Kikinkunapa munëninkunata rurayänampa rantinmi, Diospa kaqta mas puntaman churayan. Tsëta rurarmi Jesus ruranqanta qatiyan.

¿Imachötan jukläya Jesus bautizakunqanwan discïpulunkuna bautizakuyanqan?

Jesus bautizakuriptinmi, Jesuswan Juanqa ciëlupita parlamoqta wiyayarqan.

Jesus bautizakunqan:

Dios akranqan markachönam Jesusqa yurikurqan y Jehovällapaqnam karqan, tsëmi Jehovällatana sirwinampaq änikunanqa precisarqannatsu (Ex. 19:4-8).

Jesusqa jutsannaq nunam karqan, tsëmi precisarqannatsu arrepentikunan ni alli concienciayoq kanampaq Diosnintsikman mañakunan (Heb. 4:15; 1 Pëd. 2:22).

Juk warmin bautizakuykan.

Jesuspa qateqninkuna bautizakuyanqan:

Unë witsanqa Israel naciontam Jehovä akrarqan sirweqnin nacion kanampaq. Peru kanan witsanqa, Jehoväqa manam ni juk nacionta ni juk kastata akrashqatsu sirweqninkuna kayänampaq (Hëch. 10:34, 35). Tsëmi Jesuspa qateqninkunaqa, manaraq bautizakurnin puntataqa Jehovätaraq sirwinapaq änintsik.

Nunakunaqa jutsasapam kantsik. Tsëmi bautizakunapaqqa, puntataqa jutsata ruranqantsikpitaraq arrepentikunantsik, y alli concienciayoq kanapaqmi Diosnintsikman mañakunantsik (Hëch. 2:38; 1 Pëd. 3:21).

10. ¿Imanirtan Jesusta kuyanki y imatataq rurankiman kuyanqëkita rikätsikunëkipaq?

10 Qamqa creinkim Jehoväpa Tsurin Jesus kanqanta, gobernanampaq Diosnintsik churanqanta, Jesus humildi kanqanta y Teytan Jehovänölla kanqanta. Tsënöllam yachakurqunki, milagruta rurëkur mëtsikaq nunakunata pacha junta mikutsinqanta, llakishqakunata consolanqanta y hasta qeshyëkaqkunata jampinqanta (Mat. 14:14-21). Kanampis rikëkankim sirweqninkunata imanö dirigikanqanta (Mat. 23:10). Y musyankim shamoq tiempuchö Diospa Gobiernunchö gobernarnin, imëka allikunata ruramunampaq kaqta. Tsëqa, ¿imanötan rikätsikunkiman Jesusta kuyanqëkita? Pë ruranqannö rurarninmi (Juan 14:21). Tsëtaqa juknöpa rurankiman, Jehovällatana sirwinëkipaq änikurnin y bautizakurninmi.

JEHOVÄTA KUYANQËKI

11. ¿Imanirtan bautizakunkiman?

11 ¿Imanirtan bautizakunkiman? Tsëtaqa musyanki Jesus kënö ninqanwanmi: “Jehovä Diostam llapan shonquykikunawan, llapan kawënikikunawan, llapan pensënikikunawan y llapan kallpëkikunawan kuyayänëki” (Mar. 12:30). ¿Kë textu ninqannöku Diosta kuyanki?

Fötukuna y dibüju. 1. Frütakuna y verdürakuna. 2. Juk nunam warminwan y wamrankunawan patiunchö mikuykäyan. 3. Jesusmi sufrimientu qeruchö clavarëkan.

Imëka allikuna kapushunqëkikunata y shamoq tiempuchö imëka allikuna kapushunëkipaq kaqkunatapis Jehovämi bendicishunki. (Rikäri 12 y 13 kaq pärrafukunata).

12. ¿Imanirtan Jehoväta kuyanki? (Rikäri fötukunata y dibüjuta).

12 Teytantsik Jehovätaqa imëkapitam kuyantsik. Këllaman pensarishun: Pëmi ‘kawatsimantsik’ y imëka ‘alli qarëkunata’ qaramantsik (Sal. 36:9; Sant. 1:17). Jehovä Diosnintsik alli kaptin y alläpa kuyakoq kaptinmi, imëkëkipis kapushunki.

13. ¿Imanirtan noqantsikrëkur Tsurin wanunanta Jehovä permitinqanwanqa imapis igualantsu?

13 Nunakunarëkur Tsurin wanunanta Jehovä permitinqanwanqa manam imapis igualantsu. ¿Imanirtan tsënö nintsik? Këllaman pensarishun: Jehoväwan Jesusqa alläpam kuyanakuyan. Jesusmi nirqan ‘Teytan kuyanqanta’ y pëpis ‘Teytanta kuyanqanta’ (Juan 10:17; 14:31). Pëkunaqa mëtsika millon watakunapam juntu kayashqa, tsëmi alli reqinakuyan y kuyanakuyan (Prov. 8:22, 23, 30). Peru kananqa pensari, ¡imanöraq Jehovä Diosqa llakikurqan kuyë Tsurin sufreqta y wanoqta rikarnin! Llapan nunakunata y qamtapis kuyashurnikim Tsurin wanunanta permitirqan, tsënöpa mana wanurna imëyaqpis kawakunëkipaq (Juan 3:16; Gäl. 2:20). ¿Manaku tsëta musyarqa Diosnintsikta mas kuyantsik?

14. ¿Imata decidinqëkitan mas alliqa kanqa?

14 Jehoväta mas reqinqëkimannömi mas kuyarqunki, y pëwanqa imëyaqpis amïgu këtachi munanki. ¿Imatataq rurankiman? Parlanqëkikunawan y ruranqëkikunawanmi Pëta kushitsita puëdinki. Y tsëta ruranëkipaqmi kikin Jehoväpis nishunki (Prov. 23:15, 16). Kanan witsan kawënikichö imata ruranëkipaq decidinqëkiwanmi, rikätsikunki rasumpa Jehoväta kuyanqëkita o mana kuyanqëkita (1 Juan 5:3). Jehovällatana sirwinëkipaq decidinqëkiwanqa manam imapis igualanqatsu.

15. ¿Imanötan rikätsikunkiman Jehovä Diosnintsikta kuyanqëkita?

15 ¿Imanötan rikätsikunkiman Jehovä Diosnintsikta kuyanqëkita? Tsëpaqqa, puntataqa Jehovä Diosnintsiktam willanëki pëllatana sirwinëkipaq decidinqëkita (Sal. 40:8). Tsëpitanam, Jehovällatana sirwinëkipaq decidinqëkita llapankuna musyayänampaq bautizakunëki. Qallanan pärrafuchö rikanqantsiknöpis bautizakunqantsik junaqqa alläpa kushikuypaqmi. Tsëpita patsëqa mananam munanqëkinönatsu kawakunki, sinöqa Teyta Jehovä munanqannönam (Rom. 14:8; 1 Pëd. 4:1, 2). Bautizakurir Jehovä Diosnintsikta sirwirqa, kushishqam kawakunki.

16. Salmus 41:12 ninqannö Jehovä Diosnintsikta sirwiptikiqa, ¿imataraq qampaq ruramunqa?

16 Manam pï nunapis Jehovänö alliqa kantsu. Pëpaq imëkata ruraptikipis, pëqa ruranqëkipita mastam kutitsishunki (Mar. 10:29, 30). Hasta kë mana alli tiempuchöpis kushishqa y alli kawakunëkipaqmi yanapashunki. Y manam tsëllachötsu usharinqa, bautizakurirqa Jehovä Diosnintsiktaqa imëyaqpis sirwitam puëdinki. Mas reqinakuyanqëkimannömi mas kuyanki y Pëpis masmi kuyashunki. Y pënömi mana wanurna imëyaqpis kawakunki (leyi Salmus 41:12).

17. ¿Imatataq Jehoväta qarëta puëdinki?

17 Teyta Jehovämi imëka allikuna kapushunqëkita qarashurqunki y hasta kushishqa kawakunëkitam permitishurqunki. Y qamqa, ¿ciëluta y Patsata Kamaq Diosnintsikta imataraq qarankiman? Pëllatana sirwinëkipaq änikurnin y bautizakurninqa, Teytantsik Jehoväta mana kapunqanta qaranëkipaqmi listu këkanki. ¿Imata? Mana dejëpa y ima pägutapis mana shuyarëpa llapan shonquykiwan sirwita (Job 1:8; 41:11; Prov. 27:11). Vïdëkichöqa Jehoväta sirwinqëkim mas alli kanqa. Y bautizakuyta munanëkipaqqa, Jehoväta kuyanqëkim yanapashunki.

¿BAUTIZAKUNËKIPAQ LISTUKU KËKANKI?

18. ¿Imakunatataq tapukunkiman?

18 Imanir bautizakunëkipaq kaqtaqa yachakurirquntsikmi. ¿Y kananqa bautizakunkitsuraq? Tsëtaqa kikikim decidinëki. Peru tsëpaqqa, kënö tapukunqëkim yanapashunki: “¿Listuku këkä bautizakunäpaq?” (Hëch. 8:36). Kë yachatsikuychömi kimallata rikarquntsik imanir bautizakunëkipaq kaqta. Puntatam rikarquntsik rasumpa kaqta y alli rurëkunata kuyanqëkita. Tsëmi kënö tapukunëki: “¿Rasumpaku munä rasun kaqllata parlakoq y alli kaqllata ruraq nunakuna kawayanqan tiempuchö kawëta?”. Ishkë, Jesusta kuyanqëki. Kënö tapukuy: “¿Rasumpaku munä Diospa Tsurin Jesus Gobernamaqnï kananta y pë ruranqankunata rurëta?”. Y kima, Jehoväta kuyanqëki. Kënö tapukuy: “¿Rasumpaku Jehoväta sirwita munä y ruranqäkunawan kushitsita munä?”. Kë tapukuykunata “awmi” nir contestarqa, ¿imanirtan bautizakunkitsu? ¿Imatan michëkäshunki? (Hëch. 16:33).

19. ¿Imanirtan bautizakunëkipaqqa pensar kakunëkitsu? Juk igualatsikuywan willakaramuy (Juan 4:34).

19 Bautizakunëkipaq manaraq decidishqa karqa, Jesus ruranqanman pensari (leyi Juan 4:34). Jesuspaqqa Teytampa munëninta rurëqa, mikuynin cuentam karqan. Y musyantsikmi mikuyqa allita ruramanqantsikta. Tsëmi Jesusqa musyarqan Teytampa munëninta rurëqa pëpaq alli kanqanta. Jehoväqa manachi mana allikunaman chätsimaqnintsik rurëkunataqa mañamashwantsu. Jehoväqa munan bautizakunëkitam (Hëch. 2:38). Jehovä mandakunqanta cäsukur bautizakurqa, allim kawakunki. Këllaman pensari: mas gustashunqëki mikuyta sirwiriyäshuptikiqa, ¿“miküku o manaku” nirtsuraq kakunkiman? Manachi. Kushishqachi mikurinkiman. Tsënöllam bautizakunëkipaqpis pensar kakunëkitsu.

20. ¿Imatataq qateqninchö yachakushun?

20 ¿Imanirtan wakinkunaqa bautizakuyantsu? Capazchi pensayan bautizakuyänampaq manaraq listu këkäyanqanta. Awmi, Jehovä Diosllatana sirwinapaq änikuyqa y bautizakuyqa alläpam precisan. Tsëmi bautizakunëkipaqqa, alliraq pensanëki y listu këkänëkipaqmi kallpachakunëki. Peru bautizakuyta munaptikiqa, ¿imaraq yanapashunki listu këkänëkipaq? Tsëtam qateqninchö yachakurishun.

¿YARPANKIKU YACHAKUNQANTSIKTA?

  • ¿Imanötan rasumpa kaqta y alli rurëkunata kuyanqantsik yanapamantsik bautizakunapaq?

  • ¿Imanötan Jesucristuta kuyanqantsik yanapamantsik bautizakunapaq?

  • ¿Imanötan Jehoväta kuyanqantsik yanapamantsik bautizakunapaq?

28 KAQ CANCION ¿Imanöraq Jehoväpa amïgun kashwan?

a ¿Imanirtan Bibliata estudiëkaqkunaqa bautizakuyanman? Jehoväta kuyarninmi. Këchömi yachakushun, Bibliata estudiëkaqkuna imakunata y pikunata kuyayänampaq kaqta, y bautizakushqana kaqkunata imakuna yanapanqanta.

    Llapan publicacionkuna Quechua Ancash (1993-2025)
    Cuentëkita wichqë
    Cuentëkiman yëkuy
    • Quechua (Ancash)
    • Pimampis apatsi
    • Patsätsi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Utilizänëkipaq conträtu
    • Willakunqëkikunata imanö utilizäyanqä
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Cuentëkiman yëkuy
    Pimampis apatsi