LLAPAN LEYINA KAQ Watchtower
Watchtower
LLAPAN LEYINA KAQ
Quechua (Ancash)
  • BIBLIA
  • RURAYÄMUNQÄKUNA
  • REUNIONKUNA
  • wp21 Nüm. 3 pägk. 6-8
  • ¿Estudiar y qellëyoq karninraqku kushishqa y alli kawakunki?

Këchöqa manam videu kantsu

Imanöparaq manam kë videu kichakämushqatsu.

  • ¿Estudiar y qellëyoq karninraqku kushishqa y alli kawakunki?
  • Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Nunakunata yachatsinapaq)—2021
  • Subtïtulukuna
  • Jukchö tsëpaq parlaq
  • MËTSIKAQ NUNAKUNAM ESTUDIAYÄNAMPAQ DECIDIYAN
  • ¿ESTUDIAYANQANQA YANAPASHQAKU?
  • Warë warätin alli kawakuyta munarmi nunakunaqa imëkata rurayan
    Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Nunakunata yachatsinapaq)—2021
  • Imatan yanapashunki warë warätin alli kawakunëkipaq
    Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Nunakunata yachatsinapaq)—2021
  • ¿Alli nuna karllaku kushishqa y alli kawakunki?
    Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Nunakunata yachatsinapaq)—2021
  • Jehová yachatsimanqantsikqa imëka estudiopitapis más alli kaqmi
    Täpakoq Jehová Diospa Gobiernompita Willakoq 2009
Täpakoq Jehovä Diospa Gobiernumpita Willakoq (Nunakunata yachatsinapaq)—2021
wp21 Nüm. 3 pägk. 6-8
Ishkaq shipashkunam universidächö këkäyan.

¿Estudiar y qellëyoq karninraqku kushishqa y alli kawakunki?

Mëtsikaq nunakunam niyan alli estudiar-raq y rïcu kar-raq alli kawakuyänampaq kaqta. Awmi, nunakunaqa pensayan universidächö estudiarninraq mas alli trabäjuyoq kayänampaq y familiankunawampis alli kawakuyänampaq kaqtam. Y niyanmi alli estudiashqa karqa, alli trabäjuchö trabajar mas qellëta ganar kushishqa kawayänampaq kaqta.

MËTSIKAQ NUNAKUNAM ESTUDIAYÄNAMPAQ DECIDIYAN

China nacionpita Zhang Chen jutiyoq nunam kënö willakun: “Noqaqa creeq kä universidächö mana estudiarqa waktsalla imëpis kanäpaq kaqtam, tsëmi pensarqä estudiarqa mas qellëta ganar kushishqa y alli kawakunäpaq kaqta”.

Mëtsikaqmi warë warätin alli kawakuyta munarnin, juk nacionkunata ëwayan mas alli kaq universidächö estudiayänampaq. COVID-19 qeshya manaraq kaptinqa mas fäcilmi viajayänampaq karqan. Organización para la Cooperación y el Desarrollo Económicos neqmi 2012 watachö kënö nirqan: “Asiachö këkaq nacionkunapitam pullampitapis mas nunakuna juk nacionkunachö estudiëkäyan”.

Mëtsikaq teytakunam imëkata rurayan wamrankunata juk nacion universidächö estudiatsiyänampaq. Taiwan nacionpita Qixiang jutiyoq nunam kënö nin: “Teytäkunaqa qellëninkuna mana alläpa këkaptimpis noqata, y kima o kimsa wawqi panïkunatam Estädus Unïdusman estudiaq mandayämarqan”. Mëtsikaqmi wamrankunata tsënö estudiatsirnin jaqa tikrayashqa.

¿ESTUDIAYANQANQA YANAPASHQAKU?

Paqaspanam juk kaq shipashqa computadörampa puntachö alläpa utishqa y llakishqa tëkan.

Estudiarlla y qellëta ashirlla kakoq nunakunaqa llakikuychömi ushayashqa.

Estudianqantsikqa wakin wakinchö yanapakunmi, peru tsënö kaptimpis wakinkunaqa cuentatam qokuyashaqa pensayanqannö mana kanqanta. Mëtsikaqmi estudiayänampaq imëkata rurayashqa o jaqa tikrayashqa, tsënö karpis manam alli trabäjuta tariyantsu. Rachel Mui jutiyoq warmim Singapurchö Business Times pediodicuchö kënö willakurqan: “Universidächö estudiashqakunaqa cada wata mas pasanqanmannömi trabäjuta tariyantsu”. Atska watapa estudiashqa Taiwan nacionpita Jianjie jutiyoq nunam kënö nin: “Trabäju mana kaptinmi mana estudiayanqanchö mëtsikaq trabajayan”.

Wakinkunaqa estudiayanqan profesionchömi trabajayan, peru tsënö karpis manam pensayanqannötsu alli kawakuyan. Tailandia nacionpita Niran jutiyoq nunam Reinu Unïdu nacionchö këkaq universidäman estudianampaq ëwarqan. Y estudiar usharirnam nacionninman kutirir trabäjuta tarirqan. Pëmi kënö willakun: “Imëpis munanqänömi alli trabäjuta tarirqä. Y mas qellëta gananäpaqqa mas hörakunam trabajanä karqan. Peru trabajanqä emprësaqa mëtsikaq trabajadorkunata y noqatam qarqarayämarqan. Tsëchömi cuentata qokurirqä ima trabäjupis mana següru kanqanta”.

Rïcu nunakunapis familiankunawan problëmapam pasayan, qeshyapäkuyanmi y qellëninkunapaqmi alläpa yarpachakuyan. Japon nacionpita Katsutoshi jutiyoq nunam nin: “Atska qellëyoq karpis manam kushishqatsu karqä, chikipäyämaqmi y imëkatam rurayämaq”. Vietnam nacionpita Lam jutiyoq warminam kënö willakun: “Mëtsikaq nunakunatam rikarqö alli trabäjuta tariyänampaq y qellëta ganayänampaq imëkata rurar kallpachakoqta. Peru mas alli kawakuyänampa rantinmi mas yarpachakuyan, peqankuna o umankuna nanan y qeshyapäkuyan”.

KUSHISHQA KANAPAQQA MANAM QELLËYOQ Y ESTUDIASHQARAQTSU KANANTSIK

Estudianqantsikqa y qellëqa familiantsikta y kikintsiktam yanapamantsik. Peru warë warätin alli kawakunapaqqa manam ni estudianqantsik ni qellëpis yanapakuntsu. Tsëpaq Biblia ima ninqanta rikärishun.

ALLI KAWAKUNAPAQQA MANAM UNIVERSIDÄCHÖRAQTSU ESTUDIANANTSIK.

“Alli cörreq karpis höraqa manam ganayantsu […], häbil nuna karpis waktsayäriyanmi y yachaq nuna karpis mana allichömi ushayan. Llapankunapis mana pensayanqan höram imëka mana allikunapa pasariyan” (ECLESIASTES 9:11, TNM).

Alli estudiashqakunapis höraqa manam munayanqannötsu alli kawakuyan. ¿Imanir? Qellë tarinan mas difïcil tikrakuriptin, alläpa chikinakuy kaptin o juk nacionpita kayanqanrëkur despreciayaptin.

QELLËYOQ Y IMËKAYOQ KËPIS USHAKÄRINMI.

“Rïcu këllapaqqa alläpa yarpakachëtsu. Shumaq käyikuriptikiqa ima riquëzapis ushakaqllam këkan. Imëka pichak pärir ewkuqnömi riquëzëkipis ushakanqa” (PROVERBIUS 23:4, 5).

Qellëqa rasmi ushakärin. Awmi, illaqpita imapis pasakuptinmi atska watakunapa juntanqantsik qellënintsikqa juklla ushakärinman. Y terremötu, shukukuy vientu y alläpa tamya kaptinmi juk nunaqa wayinnaq y qellëninnaq quedarinman.

QELLËYOQ Y IMËKAYOQ KËQA PROBLËMAKUNAMANMI CHÄTSIKUN.

“Rïcu nunaqa imëkanpaqpis yarpakacharmi punïtapis tarintsu” (ECLESIASTES 5:12).

Hong Kong markapita Franklin nunatam tsënö pasarqan. Pëqa universidächö estudiashqa, alli trabäjuyoq y trabajanqan emprësachöpis encargädum karqan. Pëmi kënö nin: “Alläpa yarpachakurmi punuytapis puëdirqänatsu, y ‘¿imanirtan kënö kawëkä?, y ¿imapaqraq yurikurqäpis?’ nirmi llakikur qallëkurqä”.

“Rïcu këllapaqqa alläpa yarpakachëtsu” (PROVERBIUS 23:4).

Franklinnöllam mëtsikaq niyan estudiëqa y qellëqa alli kawakunapaq mana yanapakunqanta. Tsëmi wakinqa qellëta ashiyänampa rantin alli nuna kayänampaq y nuna mayinkunata yanapayänampaq kallpachakuyan. ¿Rasumpaku tsëta rurarqa warë warätin mas alli kawakuyanqa? Qateqnin kaqchömi tsëta yachakurishun.

    Llapan publicacionkuna Quechua Ancash (1993-2025)
    Cuentëkita wichqë
    Cuentëkiman yëkuy
    • Quechua (Ancash)
    • Pimampis apatsi
    • Patsätsi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Utilizänëkipaq conträtu
    • Willakunqëkikunata imanö utilizäyanqä
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Cuentëkiman yëkuy
    Pimampis apatsi