28 KAQ
88 KAQ CANCION Jehovä, nänikita reqïkatsillämë
¿Imanirtan consëjuta mañakushwan?
“Consëjuta mañakoq nunakunaqa Teyta Dios yachaq kanqantam entiendiyan” (PROV. 13:10).
¿IMATATAQ YACHAKUSHUN?
Këchöqa yachakushun chaskinqantsik consëju yanapamänantsikpaq imata ruranapaq kaqtam.
1. ¿Imatataq rurashwan imatapis alli decidinapaq y rurëta pensanqantsik alli yarqunampaq? (Proverbius 13:10; 15:22).
LLAPANTSIKPIS munantsik allikunata decidita y rurëta pensanqantsikkuna alli yarqunantam. Peru tsëpaqqa Diospa Palabran ninqannömi consëjuta mañakunantsik (leyi Proverbius 13:10; 15:22).
2. ¿Imatataq Jehovä änimarquntsik?
2 Jehovä Diosnintsikllam alli consejamënintsikta puëdin. Tsëmi consëjunkunawan yanapamänapaq pëman mañakunantsik. Kikinmi kënö nimantsik: “Shumaq consejanaqpaqmi imë hörapis rikëkashqëki” (Sal. 32:8). Kë textuchö ninqannömi Jehoväqa musyan imë höra consëjuta wananqantsikta, y tsë consëju ninqannö ruranapaqmi yanapamantsik.
3. ¿Imakunatataq këchö yachakushun?
3 Capazchi kënö pensarquntsik: 1) “Alli consëjukunata chaskikunäpaqqa, ¿imanö nunatan kanä?”, 2) “¿Pitan alli consejamëta puëdin?”, 3) “¿Alli consëjukunata chaskikuyta yachäku?” y 4) “¿Imanirtan jukkunata nïmantsu noqapa rantïchö imatapis decidiyänampaq?”. Këchömi Diospa Palabranwan tsëkunata yachakushun.
“¿IMANÖ NUNATAN KANÄ?”
4. ¿Imanö nunatan kanantsik alli consëjukunata chaskikunapaq?
4 Alli consëjukunata chaskikunapaqqa humildim kanantsik. Humildi karqa, noqantsikpita mas yachaqkunata o mas musyaqkunatam consëjuta mañakushun. Y tsë consëjukunata cäsukushqam imata decidinqantsikpis alli yarqunqa. Peru orgullösu kashqaqa, manam Jehovä yanapamäshuntsu ni Palabranchö tarinqantsik consëjukunatapis manam cäsukushuntsu (Miq. 6:8; 1 Pëd. 5:5). Peru humildi karqa, Bibliawan pï consejamashqapis cäsukushunmi.
5. ¿Imanir-raq Davidqa orgullösu tikrakurinman karqan?
5 Davidpita yachakurishun. Pëqa imëkata rurëta yacharpis o imëkata lograshqa karpis, humildim karqan. Gobernanti kanampaq Jehovä manaraq akraptinmi müsicata alli toquëta yachaq, hasta gobernanti Saulpaqpis tocarqanmi (1 Sam. 16:18, 19). Y gobernanti kanampaq Jehovä akrarirqa, santu espïritunwanmi yanaparqan (1 Sam. 16:11-13). Tsëmi mëtsikaq chikeqninkunata y hasta jatun nuna Goliat-ta venciskiptimpis Davidta nunakuna alabayarqan (1 Sam. 17:37, 50; 18:7). Davidqa orgullösu kashqa karqa, kënömi pensanman karqan: “Noqaqa kikïllam imëka rurëtapis yachä, manam pipis consejamänanta wanätsu”. Peru Davidqa manam tsënötsu pensarqan.
6. ¿Imanötan musyantsik consejayaptin David cäsukunqanta? (Rikäri dibüjuta).
6 Gobernanti karqa, Davidqa alli consëjukunata chaskita munarmi alli amïgukunawan juntakaq (1 Crön. 27:32-34). Y humildi karmi, ollqu o warmi consejaptimpis cäsukoq. Tsëmi Nabal jutiyoq malafë nunapa warmin Abigail consejaptimpis cäsukurqan, y cäsukushqa karmi jutsata rurarqantsu (1 Sam. 25:2, 3, 21-25, 32-34).
Davidqa humildi karmi Abigail consejaptin cäsukurqan. (Leyi 6 kaq pärrafuta).
7. ¿Imatataq yachakuntsik Davidpita? (Eclesiastes 4:13; fötukunata rikäri).
7 ¿Imatataq Davidpita yachakuntsik? Imëkata rurëta yacharpis o ima carguyoq karpis, manam pensanantsiktsu llapanta yachanqantsikta y jukkuna consejamänata mana wananqantsikta. Tsëpa rantinqa, pï consejamashqapis kushishqam chaskikunantsik (leyi Eclesiastes 4:13). Consejamanqantsikkunata cäsukurqa, manam mana allikunata decidirnin sufrishuntsu ni wakinkunata llakitsishuntsu.
Pï consejamashqapis cäsukunantsikmi. (Leyi 7 kaq pärrafuta).c
“¿PITAN ALLI CONSEJAMËTA PUËDIN?”
8. ¿Imanirtan Jonatanta David consëjuta mañakunqanqa alli karqan?
8 Masllata Davidpita yachakurishun. Pëqa Jehoväpa amïgunkunata y pasëkanqan problëmakunata alli musyaqkunatam consëjuta mañakoq. Këllaman pensarishun: Saulwan amishtëta munarmi Saulpa tsurin Jonatanta consëjuta mañakurqan. Peru ¿imanirtan Jonatanqa Davidta alli consejanman karqan? Jehoväpa amïgun karnin y Saulta alli reqirninmi (1 Sam. 20:9-13). ¿Imanötan noqantsikpis Davidnö rurashwan?
9. Consëjuta wanarqa, ¿pitataq mañakushwan? Juk ejempluwan willakaramuy (Proverbius 13:20).
9 Ima asuntupaqpis consëjuta wanarqa, ¿pitataq mañakushwan? Jehoväpa amïgunkunata y rurëta munanqantsik asuntuta alli musyaqkunatam (leyi Proverbius 13:20).a Këllaman pensarishun: juk jövin casakuyta munanman. Tsëqa, ¿pitaraq consëjuta mañakunman? Juk soltëru amïgunta consëjuta mañakuptinqa, capazchi Biblia ninqankunawan yanaparinqa. Peru mas alliqa kanqa alli reqinqan y Jehoväta kushishqa sirwikaq casädukunata tapukunqanmi. Pëkunam mas alli consejarita puëdiyanqa.
10. Kananqa, ¿imatataq yachakushun?
10 Këyaqmi yachakurirquntsik consëjukunata chaskikunapaq imanö nuna kanapaq kaqta y consëjuta pita mañakunapaq kaqta. Peru ¿alli consëjukunataqa chaskikuyta yachantsikku? ¿Allitsuraq kanman noqantsikpa rantintsikchö decidiyänampaq jukkunata ninqantsik? Tsëkunata yachakurishun.
“¿ALLI CONSËJUKUNATA CHASKIKUYTA YACHÄKU?”
11, 12. (1) ¿Imatataq ruranantsiktsu? (2) ¿Imatataq Rehoboam rurarqan?
11 Capazchi höraqa imatapis decidishqana këkar y munanqantsiknö nimänata munarlla consëjuta mañakushwan. Decidishqana këkar consëjuta mañakurqa, manam nimanqantsikkunata cäsukushunnatsu. Tsënö mana kanantsikpaq gobernanti Rehoboam ruranqanta rikärishun.
12 Rehoboamqa papänin Salomon wanuriptinmi Israelchö gobernar qallëkurqan. Salomon gobernanqan tiempuqa Israel nacionqa imëkayoqmi karqan. Tsënö kaptimpis, wakin israelïtakunaqa Salomon alläpa trabajatsishqa kanqampitam quejakuyarqan. Tsëmi Rehoboamta niyarqan papäninnö manana trabajatsinampaq. Tsëmi Rehoboamqa papänin Salomonta yanapashqa dirigentikunata consëjuta mañakurqan. Tsëta ruranqanqa allim karqan (1 Rëy. 12:2-7). Peru manam tsë consëjuta cäsukurqantsu. ¿Imanir-raq cäsukurqantsu? ¿Imata ruranampaqpis decidishqanatsuraq karqan y decidinqannö niyänanta munarllatsuraq tapukuykarqan? Capazchi tsënö pensarqan. Tsëchi pë munanqannö niyänanta munarnin jövin mayinkunata tapurqan (1 Rëy. 12:8-14). Rehoboamqa tsë jövinkuna niyanqantam cäsurqan, y pëkunata cäsunqampitam Israel nacionqa ishkëman rakikärirqan y gobernanqan witsanqa imëka problëmakunapam pasarqan (1 Rëy. 12:16-19).
13. ¿Imanötan musyashwan rasumpa cäsukuyta munar consëjuta mañakuykanqantsikta?
13 ¿Imatataq rurashwan Rehoboamnö mana kanapaq? Imatapis manaraq decidirmi consëjuta mañakunantsik. Kënömi pensanantsik: “Consëjuta mañakuptï munanqätanö mana niyämaptinqa, ¿mananaku tsë consëjuta cäsukü?”.
14. ¿Imatataq qonqanantsiktsu? Juk ejempluwan willakaramuy (dibüjuta rikäri).
14 Këman pensarishun: juk wawqi alli trabäjuta taririnman. Tsë trabäjuchöqa allitam pagayanqa, peru familianta atska tiempupa dejëkurmi karu markata ëwakunan. Tsë wawqiqa tsë trabäjuta manaraq chaskikurmi juk anciänuta consëjuta mañakurin. Y tsë anciänunam Bibliawan entiendiratsin familianta Diosnintsikpita yachatsita mana descuidanampaq (Efes. 6:4; 1 Tim. 5:8). Peru tsë wawqitaqa manam tsë consëju gustantsu, tsëmi jukkunata tapukur qallëkun y tsënö tapukuykaptinmi juk wawqi nirin tsë trabäjuman yëkunqanqa allilla kanqanta. Kananqa pensarishun: ¿tsë wawqiqa rasumpaku alli consëjuta ashikarqan, o munanqannö niyänanta munarllaku tapukuykarqan? Yarpänantsikmi shonquntsikqa traicionëru kanqanta (Jer. 17:9). Tsëmi höraqa mas alli consëjukunatapis cäsukuntsiktsu.
¿Rasumpaku alli consëjuta wanantsik, o munanqantsikta nimänantsikta munarllaku tapukuykantsik? (Leyi 14 kaq pärrafuta).
“¿IMANIRTAN JUKKUNATA NÏMANTSU NOQAPA RANTÏCHÖ IMATAPIS DECIDIYÄNAMPAQ?”
15. ¿Imatataq ruranantsiktsu?
15 Jehoväqa munan imatapis cada ünu decidinantsiktam (Gäl. 6:4, 5). Peru yachakunqantsiknömi imatapis manaraq decidir Bibliachö consëjukunata ashinantsik y Diospa kaqchö poqu cristiänukunata tapunantsik. Peru manam allitsu kanman imatapis noqantsikpa rantintsikchö decidiyänampaq jukkuna ninqantsik. Tsëmi pitapis kënöqa tapunantsiktsu: “¿Imatataq qamqa kë asuntuchö rurankiman?”. Tsënöllam allitsu kanman jukkuna imatapis decidiyanqanta rikarlla noqantsikpis pëkunanölla decidinqantsik.
16. ¿Imatataq Corintuchö cristiänukuna decidiyänan karqan? (1 Corintius 8:7; 10:25, 26).
16 Kananqa rikärishun Corintu congregacionchö pasakunqanta. Corintuchö cristiänukunaqa santukunapaq apayanqan ëtsata mikuyänampaq o mana mikuyänampaq kaqtam decidiyänan karqan. Tsë asuntupaq parlarmi apostol Pablu kënö nirqan: “Santukunapaq apayanqan mikuy asuntuchöqa, musyantsikmi santukunaqa kë munduchö mana imapis kayanqanta y Teyta Diosqa jukllëlla kanqanta” (1 Cor. 8:4). Tsënö niptinmi wakin cristiänukunaqa decidiyarqan santukunapaq apayanqan ëtsata rantikuyaptinqa, rantiskir mikuyta puëdiyänampaq kaqta. Peru wakinkunaqa concienciankuna mana permitiptinmi tsë ëtsata mana mikuyänampaq decidiyarqan (leyi 1 Corintius 8:7; 10:25, 26). Tsë asuntuchöqa cada ünum decidinan karqan. Apostol Pabluqa manam Corintuchö cristiänukunata nirqantsu jukkunapa rantinchö decidiyänampaq o jukkuna rurayanqanta rikarlla imatapis decidiyänampaq. Tsëpa rantinqa Romänus 14:10 a 12 textuchömi kënö nirqan: “Parlanqantsikpita y ruranqantsikpitam, Teyta Diosqa cada ünuta juzgamäshun”.
17. ¿Imatan pasakunman wakinkuna rurayanqanta rikarlla imatapis decidishqa? Juk ejempluwan willakaramuy (fötukunata rikäri).
17 Y kanan tiempuqa, ¿ima asuntuchötan kikintsik decidinantsik? Pensarishun glöbulos röjuspita, glöbulos blancuspita, plaquëtaspita y plasmapita rurayanqan jampikunaman. Tsë jampikunawan jampikuytaqa cada cristiänum jampikunampaq o mana jampikunampaqpis decidinan.b Capazchi tsë asuntuchö decidinanqa fäciltsu kanman, peru mana fäcil kaptimpis tsë asuntutaqa kikintsikmi decidinantsik y manam jukkunatsu (Rom. 14:4). Wakinkuna rurayanqanta rikëkurlla imatapis decidinqantsikqa concienciantsikpaqmi mana alli kanqa. Tsëmi Biblia ninqannö imatapis decidirnin concienciantsikta alli yachatsinantsik (Heb. 5:14). Ima asuntutapis decidinantsik kaptinqa, alliran musyapakunantsik y tsë asuntupaq consëjukunatam Bibliachö ashinantsik. Y tsëta rurarpis mana entiendirqa, Diospa kaqchö poqu cristiänukunatam tapukunantsik.
Kikintsik alli estudiaskir-raqmi consëjutaqa mañakunantsik. (Leyi 17 kaq pärrafuta).
CONSËJUTA MAÑAKUYTA AMA DEJASHUNTSU
18. ¿Imanötan Jehovä yanapamantsik imatapis alli decidinapaq?
18 Teytantsik Jehoväqa noqantsikman confiakurmi imatapis kikintsik decidinantsikpaq permitimarquntsik. Y yanapamänapaqmi Bibliata qellqatsimushqa y tsëchö këkaq consëjukunata entienditsimänapaqmi alli amïgukunata churamushqa. Tsënömi Jehoväqa juk papä cuenta yanapëkämantsik (Prov. 3:21-23). Peru ¿imanötan rikätsikushwan Jehovä yanapamanqantsikpita agradecikunqantsikta?
19. Noqantsikpita Jehovä kushishqa kanampaqqa, ¿imatataq rurashwan?
19 Papäkunaqa alläpam kushikuyan wamrankuna Jehoväta sirwiyaptin, Jehovä mandakunqannö kawakuyaptin y wakinkunata yanapayaptin. Tsënöllam Teytantsik Jehoväpis alläpa kushikun mas poqu cristiänu kanapaq kallpachakushqa, consëjukunata mañakushqa y imatapis pë munanqannö decidishqa.
127 KAQ CANCION Jehovä munanqannö kawashun
a Höraqa qellë asuntupaq, salud asuntupaq o juk asuntukunapaqpis mana Testïgu nunakunata tapukunqantsikqa allim kanman.
b Masllata yachakunëkipaq yëkuy Kushishqa kawakushun neq librupa 39 kaq yachatsikuyninchö, “Maslla yachakushun” neqchö 5 kaqman.
c FÖTUKUNATA ENTIENDINAPAQ: Reunionninkuna ushariptinmi juk anciänu, anciänu mayinta consejëkan imanö parlakunqampita.