¿Cärruta manejëta dejankimannaku?
¿EDÄYASHQANAKU kantsik y cärruta o mötuta manejëkantsikraqku? Rasumpa kaqchöqa, cärruntsik o mötuntsik kapamashqaqa mëpapis munanqantsik höram fäcil-lla ëwarintsik. Peru capazchi familiantsikkuna y amïguntsikkunaqa alläpa yarpachakurnin nimashwan manana manejanantsikpaq. Peru tsënö nimashqapis, imanir yarpachakuyanqanta mana entiendirmi alliraq manejëkanqantsikta pensashwan.
¿Qamtapis familiëkikuna manana manejanëkipaqku nikäyäshunki? Tsëqa, ¿imatan yanapashunkiman manejarnin sïguinëkipaq o mana sïguinëkipaq kaqta decidinëkipaq?
Wakin nacionkunachöqa edäna kaqkunaqa manejar sïguiyänampaq licenciata yapë jorqëta munarqa, doctormanran exäminta rurakoq ëwayänan o juk certificädutaran jorqayänan o jipiyänan. Tsënö nacionkunachö kawaq cristiänukunaqa ley ninqanta y autoridäkuna niyanqantam cäsukuyan (Rom. 13:1). Cristiänukunaqa mëchö kawarpis, manejëta puëdiyanqanta o manana puëdiyanqantam alliraq pensayänan.
MANEJËTA PUËDINQËKITA O MANANA PUËDINQËKITA ALLI PENSË
Estädus Unïduschö Instituto Nacional sobre el Envejecimiento niyanqanmi, nunakunata animan manejëta puëdiyanqanta o mana puëdiyanqanta musyayänampaq kë tapukuykunaman pensayänampaq:
¿Carretërachö señalkunata rikëta y leyita puëdïku? Y ¿paqaspaqa alliraqku rikä?
¿Raslla o saslla tumëta puëdïraqku fäcil-lla mana rikakanqan lädukunaman rikänäpaq y cärrupa espëjumpa rikänäpaq?
¿Manejëkarnin rasllaku o sasllaku frenëta puëdï?
¿Alläpa despaciu manejarku wakinkuna avanzayänanta permitïtsu?
Kë qepa killakunaqa, ¿atska kutinaku cäsi chocarqö o imawampis cärrüta rayatsirqö?
¿Mana alli manejëkanqäta rikämarku policïa päratsimashqa?
¿Punuyku manejëkaptï vencimashqa?
¿Upuykanqä pastïllakunaku alli manejanäta permitimantsu?
¿Familiäkunaku y amïgükunaku cärruta manejaptï yarpachakuyan?
Këchö tapukuykunaman alli pensëkur jukta o ishkëta “awmi” nishqa karqa, alläpa mana manejanëkipaq y paqaskunapa cuidädulla manejanëkipaqmi decidinëki. Y kënömi imëpis pensanëki: “¿Alliraqku manejëkä o mananaku?”. Tsëta musyanëkipaqqa, allim kanman amïguykikunata y familiëkikunata tapurinqëki o mas següru manejëta yachatsikuyänan escuëlaman ëwanqëki. Peru këchö tapukuykunata atskata “awmi” nishqa karqa, mas alliqa kanqa manana manejanëkipaq decidinqëkim.a
BIBLIACHÖ KËKAQ CONSËJUKUNAM YANAPASHUNKI
Capazchi cuentata qokunkimantsu alli manejëta manana puëdinqëkita y manejë gustashuptikiqa manachi pensankimantsu dejëtaqa. Peru Bibliachö ishkë consëjukunata rikärishun alli pensëkur decidinëkipaq.
Humildim kanantsik y unënöna manejëta mana puëdinqantsiktam reconöcinantsik (Prov. 11:2). Edäyarninqa manam alli rikëta y wiyëta puëdintsiknatsu, y kallpantsikpis manam jövin kanqantsiknönatsu, y imatapis manam rasqa o sasqa rurëta puëdintsiknatsu. Tsëmi wakinkunaqa accidentäkurita mantsarnin pukllëtapis dejariyan. Tsënöllam cärruta manejanqantsikwampis pasakun. Capazchi cuentata qokurishwan unënöna mana manejëkanqantsikta, tsëqa accidentäkuyta mantsarmi manejëta dejanantsik (Prov. 22:3). Y pillapis noqantsikpaq alläpa yarpachakurnin mana manejanantsikpaq nimashqaqa, humildim kanantsik y nimanqantsiktam cäsukunantsik (igualaratsi 2 Samuel 21:15 a 17 textutawan).
Ama nunapa vïdampita culpayoq kashuntsu (Deut. 22:8). Mana alli manejashqaqa, cärrupis o mötupis alläpa peligrösum kanman. Manejëta mana puëdikarna manejarninqa, kikintsikpa vïdantsikta y jukkunapa vïdankunatapis peligrumanmi churëkashwan. Y pitapis wanutsirqa, culpayoqmi kashun.
Cärruta manana manejanëkipaq decidirninqa, manam llakikunëkitsu o mana väleqnöqa sientikunëkitsu. Jehovä Diosnintsikqa masqa valoran humildi kanqantsikta y wakinkunata peligruman mana churashqam. Tsëmi Jehovä Diosnintsikqa imëpis yanapashunki y consolashunki (Is. 46:4). Pëqa manam imëpis dejashunkitsu. Tsëmi cärruta manana manejanëkipaq decidinëki kaptinqa, Jehovä Diosnintsikman llapan shonquykiwan mañakunëki; pëmi yanapashunki alli pensëkurnin decidinëkipaq.
a Këpita masllata musyëta munarqa, 2002 wata 22 de agostupaq yarqamoq ¡Despertad! revistachö “¿Corre usted un gran riesgo de sufrir accidentes de tránsito?” neqta leyi.