36 JOSÍAS
Jehová Diosta cutin ali adorachunmi ayudarca
JOSIASCA paipa abuelo Manasés huañujpica 6 huatacunatallami charirca. Manasesca nalipacha cosascunata rurashca cashpapash jipaman cambiashpami Jehová Diostaca ali sirvi callarirca. Shina pasashcataca Josiasca talvezpash yachashcangami. Paipa abuelo chashna cambiashcata ricunaca seguromi Josiastaca ninanda ayudashcanga. Shinapash jipamanga paipa taita Amonmi rey tucurca. Amonga nali jarimi carca. Paica gentecuna cutin nali cosascunata rurachun, yanga dioscunata adorachunmi animarca. Shinapash ishcai huatata mandashpallami huañurca. Chaimi Josiasca 8 huatagucunatalla charishpa rey tucurca.
Jehová Diosta ali sirvichunga profeta Sofonías y Jeremías, profetisa Huldá y sacerdote principal Hilquiasmi Josiastaca ninanda ayudashcanga. Bibliapica: ‘Josiasca chairalla huambra cashpapash, paipa ñaupa taita Davidpa Taita Diostami mascai callarirca’ ninmi. Chai tiempopica Josiasca 16 huatacunatami charishcanga. Jipamanga Josías más o menos 20 huatata charijpimi Jehová Diosca gentecuna yanga dioscunata ama adorashpa catichun, shuj nali cosascunatapash ama rurashpa catichunmi Josiastaca utilizarca. Chaita pactachingapaca Josiasca na manllashcatami ricuchina carca.
Josiasca israelitacunapa 10 jatun familiacuna causashca llactamanbashmi yaicurca. Chaipi causashca cazi tucui israelitacunatami prezo apashca carca. Chaimandami chaipi causaj mayoría gentecunaca shuj llactacunamanda carca. Shina cajpipash Josiasca chaipi tiashca altarcunata, yanga dioscunatapashmi tucuchirca.
Rey Josiasca joven cashpapashmi yanga dioscunata na manllashpa tucuchirca. Shinallata gentecuna Jehová Diosta cutin ali adorachunmi ayudarca
Más o menos picha huatacuna jipami Josiasca Taita Diospa templo huasita arreglachun mandarca. Chaipimi sacerdote principal Hilquiasca Jehová Dios Moisesman Cushca Leyta tarirca. Chai Leytaca Moisesmi paipa maquihuanbacha escribishca carianga. Josiaspa secretariomi chai Leyta apamushpa paiman liirca. Josiasca liishcataca ali alimi uyarca. Shinapash Leypi ima nishcata uyashpaca ninandami llaquirirca. Josiasca gentecuna Taita Diospa Leyta na cazushcamanda Jehová Dios paicunahuan ninanda culira cashcatami cuenta japirca. Shinaca Josiasca ¿imatashi ruragrijurca? ¿Imashinata na manllashcataca ricuchigrijurca?
Jehová Dios ima nijta yachangapami Josiasca chai rato picha jaricunata profetisa Huldata mascachun cacharca. Judá llactamanda gentecuna unaitapacha Jehovapa mandashcacunata na cazushpa causashcamanda Jehová paicunahuan culira cashcatami Huldá huarmiguca chai jaricunamanga villarca. Shinallata Judá y Jerusalén llactacuna tucuchi tucuna cashcatapashmi villarca. Shinapash Huldá huarmiguca: “Josías na manllashpa cazujushcata, gentecunatapash ali adorachun ayudajushcatapashmi Jehová Diosca ricushca. Chaimandami pai huañushca jipa chai llactacunataca tucuchinga” nircami.
Chaita yachashpapash Josiasca gentecuna Jehová Diosta ali adorachun ayudangapaca ninandami esforzarishpa catirca. Paipash, chai llactapi tucui causajcunapashmi Jehová Diostaca: “Leypi mandashcacunataca cazushunmi” nirca. Chai jipaca Josiasca yanga dioscunata tucuchingapaca ashtahuanmi esforzarirca. Shinallata gentecuna Jehová Diosta ali adorachunga shuj jatun Pascua fiestata rurangapami tucuita segurarca. Paipash, principecunapashmi Jehová Diosman sacrificiocunata carangapaca ashtaca ashtaca animalcunata curca. Jehová Diosta alabangapaca candajcunapashmi Jehová Diosman candanajurca. Chai Pascua fiestashnaca shuj alipacha Pascua fiestacunaca cazi na tiarcachu.
Josiasca gentecuna yanga dioscunata adoranata saquichun ayudangapaca na manllaj cashcata, shinlli feta charishcatami ricuchishpa catirca. Por ejemplo, paica gentecunapa tullucunata yanga dioscunapa altar jahuapimi rupachirca. Chai jipaca chai altartaca tucuchishpami saquirca. Shina rurashpaca Josiasca 300 huatacuna huashaman Jehová Dios villashca profeciatami pactachirca (1 Rey. 13:2). Judá llactapica Jehová Diosta adoranata Salomón saquishca tiempomandapachami yanga dioscuna, yanga dioscunapa altarcunapash tiarca. Josiasca chai tucui cosascunatami tucuchishpa saquirca. Shinapash jipamanga Egipto llactamanda faraón Nekohuan macanajungapaj rishpami nali decisionda japirca. Jehová Diosca Nekohuan na macanajuna cashcata Josiasman villangapaca Nekó runatallatami utilizarca. Shinapash Jehová Dios Nekó runaman ciertopacha chaita nishcata o na nishcata yachangapaca Josiasca Jehovapa profetacunataca na tapushcangachu. Chaipa randica, Josiasca macanajungaparami rirca. Nekó runahuan y paipa ashtaca soldadocunahuan macanajungapaj rishpaca talvez na manllaj runashnami ricurishcanga. Shinapash na aliguta yuyashcatami ricuchirca. Nali decisionda japishcamandami Josiasca 39 huatacunatalla charishpa huañurca.
Shina rurashca cajpipash Jehová Diosca ¿Josiaspa ali ruraicunataca cungarcachu? Na. Profeta Jeremiasca Josías huañushcamanda llaquilla cashcata ricuchingapami shuj cancionda escribirca. Chai canciondami judiocunaca ashtaca huatacuna jipamanbash candashpa catishcanga. Josías causarishpaca pai rey cashpa gentecunata imashina ayudashcatami Bibliapi talvez liita ushanga. Shinallata Jeremías paipa ali ruraicunamanda parlashpa shuj cancionda escribishcatapashmi talvez yachaj chayanga. Jehová Diosca Josiastaca ninandami juyarca. Shinallata Josías shinlli feta charishcamanda, na manllaj cashcata ricuchishcamandami paitaca nunca na cungarca.
Bibliapi ima nijta liipai
2 Reyes 22:1–23:30
2 Crónicas 33:21–35:27
¿Imatata nipanguiman?
Josiasca ¿imashinata na manllashcataca ricuchirca?
Ashtahuan informacionda mascapai
1. Safán runaguca Taita Diospa Shimita copiashpa escribij, Josiaspa secretariomi carca. Paimandaca ¿imata ashtahuan yachapanchi? (w02 15/12 19 párrs. 2-6).
2. Moisesman Cushca Leypi ima nijta uyashpaca ¿imamandata Josiasca paipa churajunata liquirca? (w14 15/4 32).
3. Historiadorcuna nishcashnaca ¿faraón Nekó nishca runaca ciertopachachu tiarca? (2 Crón. 35:22; it “Nekó, Nekoh” párr. 2). A
StockStudio/Alamy Stock Photo
Foto A: Meguidó llacta. Josiasca Nekó shuti faraonhuanmi chaipi macanajurca.
Foto A: Meguidó llacta. Josiasca Nekó shuti faraonhuanmi chaipi macanajurca.
StockStudio/Alamy Stock Photo
4. Profetisa Huldá huarmiguca Josiasmanga: “Canga, ima llaquipash illaj, aligutami pambangapaj apai tucungui” nircami. Josías macanajuipi huañujpipash ¿imashinata cai profeciaca pactarirca? (2 Rey. 22:20; w00 15/9 30 párrs. 2, 3).
Imata yachajushcapi pensaripai
Josiasca apóstata taitatami charirca. Shina cuendallatami cunanbipash huaquin huauquipanicunaca Jehová Diosta na sirvij taitamamata charishca. Paicunaca Josiaspa ejemplomandaca ¿imatata yachajuita ushan?
Josiasca Diospa Shimita ali intindingapami ayudata mascarca (2 Crón. 34:21). ¿Imashinata paipa ejemplota catita ushapanchi? B
Foto B
¿Imashinata Josiaspa ejemplota catishpa na manllashcata ricuchita ushapangui?
Ima pasashcapi pensaripai
Cai historiaca Jehová Diosmandaca ¿imatata yachachihuan?
Cai historiaca Jehovapa voluntadhuan y Bibliapa temahuanga ¿imatata ricunata charin?
Josías causarijpica ¿imatata paita tapungapaj munaiman?
Ashtahuan yachajupai
Josiaspa y Judá llactapi tiashca ishcai joven reycunapa decisiongunamandaca ¿imatata yachajupanchi?
“Jovenguna ¿imashinata causangapaj munapanguichi?” (w23.09 8-13)
Josiasca ¿paipa ushaihuanllachu yanga dioscunataca tucuchita usharca? Ima pasashcataca cai videopi ricupai.