Testigo de Jehovacunaca noviazgotaca ¿imashinata ricun?
Testigo de Jehovacunaca Bibliapi mandashcacuna, consejocunaca Taita Diospa ñaupapi ali decisiongunata japichun ayudajta, ñucanchitallata beneficiajtami crinchi (Isaías 48:17, 18). Cai consejocunata, yuyaicunataca na ñucanchipa munaichu ninchi. Shinapash ñucanchi causaipimi pactachinchi. Shinaca, noviazgomanda huaquin consejocunata ricupashun.a
- Matrimonioca para siempremi can (Mateo 19:6). Testigo de Jehovacunaca cazarana yuyaihuan cashpalla pihuanbash llujshi callarina cashcatami crinchi. Chaimandami ñucanchipaca pihuanbash llujshi callarinaca shuj jatun responsabilidad can. 
- Cazarana edadta nara charishpaca, shuj jarihuan o shuj huarmihuanga na yangata llujshi callarinachu can. ‘Ñana yapa joven cashpa’, o ‘flor de la juventudta’ yalishca cashpami cazarana yuyaitaca charina can. Porque yapa joven cajpi o ‘flor de la juventudpi’ cajpica, ‘jarihuan o huarmihuan cana munaicunaca yapa shinllimi can’ (1 Corintios 7:36). 
- Pihuanbash llujshi callaringapaca soltero o libremi cana can. Pipash divorciado cashpapash, huaquinbica Taita Diospa ñaupapica cazarangapaca na libre canllu. Taita Diosca, cusa cashpa o huarmi cashpa shuj huarmihuan o shuj jarihuan huainayana juchapi urmajpillami divorciarina can ninmi (Mateo 19:9). 
- Jesusta catijcunaca paicunapa religionpurahuanllami cazarana can (1 Corintios 7:39). Chaimandami testigo de Jehovacunaca pihuanbash novio cangapaj munashpa o cazarangapaj munashpaca, shuj testigo de Jehová huarmita o jarita mascana canchi. Pipash ñucanchi crishcacunata respetaj personacuna cajpipash, paicunahuanga na puri callarina o cazaranachu canchi (2 Corintios 6:14). Taita Diosca paita adorajcunataca, paicunapa crishcacunatallata charijcunahuanllata cazarachunmi siempre mandashca (Génesis 24:3; Malaquías 2:11). Shinallata, investigaciongunata rurashcashnaca cai consejo ali cashcatami ricushca.b 
- Huahuacunaca paicunapa taitamamacunatami cazuna can (Proverbios 1:8; Colosenses 3:20). Taitamamacunahuan causaj huahuacunaca, noviazgomanda paicuna consejocunata cujpica cazunami can. Talvez taitamamacunaca ima edadpi cashpa pihuanbash puri callarinata, o noviazgo tiempopi imata rurai ushashcamandami consejocunata cunga. 
- Bibliapica “porque cada unomi paicuna imata rurana cashcataca rurana can” ninmi (Gálatas 6:5). Chaimandami, testigo de Jehovacunaca Bibliapa consejocunata catishpa, pihuan novio canata o na canata cada uno decidita ushanchi. Shina cajpipash, ashtacacunaca ali decisiongunata japingapami paicunapi preocuparij, espiritualmente shinlli caj testigo de Jehovacunapa consejocunata mascashca (Proverbios 1:5). 
- Ashtaca gentecunaca pihuanbash novio purinajushpaca jatun juchacunapimi urman. Bibliapica huainayana juchamanda caruyaichi ninmi. Huainayana juchaca relaciones sexualesta nara cazarashpallata charinallaca na canllu. Ashtahuanbash, pitapash paipa charishca parteta tacarina, llambuchina, shinallata sexo oral, sexo anal o shuj mapa, pinganai cosascunata ruranapashmi huainayana jucha can (1 Corintios 6:9-11). Ashtahuangarin, novio purinajushpa yapata mucharina, yapata ugllarijunaca relaciones sexualesta charina yuyaitami cun. Shina rurashpaca relaciones sexualesta charina juchapi na urmashpapash, Taita Diospa ñaupapica jatun nalitami ruranajun (Gálatas 5:19-21). Bibliapica mapa, pinganai parlocunapash nalimi can ninmi (Colosenses 3:8). 
- Ñucanchi shungu o yuyaica jaicata pandachinllami (Jeremías 17:9). Chaimi shuj personaca nalita rurajushcata yachashpapash nalita ruran. Chaimandami novio purinajushpa, shungu ama pandachichun, tentacionguna ama ricurichunga ishcandillaca na quidana can. Novio purinajushpa llaquicunapi ama urmangapaca, grupopi llujshina o pipash cumbachun mascanami ali can (Proverbios 28:26). Soltero testigo de Jehovacunaca cazarana munaihuan shuj huarmita o shuj jarita internetpi mascana nali cashcatami yachan. Shuj personata nali rijsishpata paihuan puri callarinaca peligrosomi can (Salmo 26:4). 
a Huaquin llactacunapica nara cazarashpallata pihuanbash novio shina purina costumbreca na tianllu. Bibliapica pihuanbash cazarangapaj munashpaca shuj tiempota paihuan purinami can nishpaca na nijunllu. Shinallata Bibliapica novio purinajushpalla cazarana cashcatapash na nijunllu.
b Por ejemplo, shuj revistapica matrimoniomanda, familiamanda parlashpaca cashnami nirca, “unai huatacunata cazarashca (más de 25 huatacuna) quimsa matrimoniocunata aliguta investigajpica, ishcandillata chai religiondallata charina o chai crishcacunatallata charinami matrimoniopi ali, unaita causachunga ayudan” ninmi (Marriage & Family Review, volumen 38, número 1, página 88, 2005).