Capítulo 4
Jesusca ¿pita can?
1, 2. a) Gentecunapa shutita yachashpaca ¿ñachu paicunataca ali rijsinchi? b) Jesusmandaca ¿imatata gentecunaca nin?
MUNDO enteropimi ashtaca famoso gentecuna tian. Paicunapa shutita yachashpapash paicuna punda imashina cashcata, cunanbi imashina causajtaca na tucuita yachai ushanchichu.
2 Jesús cai Alpapi causashcamanda casi 2 mil huatacuna yalishca cajpipash, gentecunaca Jesusmanda uyaitallapash uyashcami. Shinapash Jesús imashina cashcataca na ali yachanllu. Chaimandami huaquingunaca, Jesusca ali alimi carca nin. Cutin shujcunaca Jesusca shuj profetami carca nin. Shujcunacarin Jesusca Taita Diosllatami can ninmi. ¿Quiquinbash shinallatachu yuyangui? (Página 211pi nota 12ta ricupangui.)
3. ¿Imashpata Jehová Diosta, Jesustapash ali rijsina canchi?
3 Jesús pi cashcata ali yachanaca minishtirishcapachami can. ¿Imamandata minishtirishca can? Bibliapica ninmi: “Na llullaj shujlla Taita Dios cashpami, cambaj Churi Jesucristotaca cachamuhuarcangui. Shina cajta rijsishpallami, pipash causaita causagringa” nishpa (Juan 17:3). Jehová Dios pi cajta, Jesús pi cajta Bibliapi ali yachajushpallami paraíso Alpagupi para siempre causaita ushangui (Juan 14:6). Shinallata, Jesuspa ejemplota catishpami ali causanata yachajushpa, shujcunatapash ali tratashun (Juan 13:34, 35). Capítulo 1pica, Taita Diosmanda Biblia imata yachachijtami yachajurcanchi. Cunanga Jesusmanda Bibliapi imata yachachijta yachajushun.
‘MESIASCA ÑAMI’ RICURIRCA
4. Mesías o Cristo nishpaca ¿imatata ningapaj munan?
4 Jesús cai Alpapi naciringapaj ashtaca huatacuna faltajpillatami, Jehová Diosca Bibliapi escribichirca Mesías o Cristo shamuna cashcata. Mesías nishpaca Hebreo shimipimi, cutin Cristo nishpaca Griego shimipimi can. Mesías o Cristo nishpaca Taita Diospa munaita pactachingapaj agllashca cashcata, Diospa Reinopi mandana cashcatami nijun. Cunanbipash Jesusca ñucanchita ayudai ushanmi. Jesusmi Taita Diospa munaitaca tucuita pactachinga. Jesús cai Alpapi nara nacirijpica gentecunaca, Mesiasca ¿pishi canga? nishpami tapurinajurca.
5. ¿Jesusta ali catijcunaca pai Mesías cashcata crircachu?
5 Jesusta ali catijcunaca pai Mesías cashcataca tucui shunguhuanmi crirca (Juan 1:41). Chaimandami Simón Pedroca Jesustaca cashna nirca: Canga “Cristomi cangui” nishpa (Mateo 16:16). ¿Imamandata ñucanchicunapash Jesús Mesías cashcataca crina canchi?
6. Jesús Mesías cashcata yachachunga ¿imatata Diosca rurarca?
6 Diospa profetacunaca, Jesús nara nacirijpillatami profeciacunata escribishpa pai imashina canata ricuchirca. Chaita ricushpami gentecunaca pai Mesías cashcata cuenta japina carca. Chai profeciacunaca ¿imashinata ayudarca? Caita yuyapai, pipash ñucanchita terminalpi pitapash tuparichun mingashcanman. Na rijsishpaca ¿nachu ima ropahuan cajta, pai imashina cajta tapunguiman? Chaicunata villajpica uchallami rijsinguiman. Shinallatami Jehová Diospash Mesías pi cashcata rijsichunga, pai imatalla ruranata, paihuan ima tucunatapash villarca. Chai profeciacuna pactarijta ricushpami, ali shungu gentecunaca Jesús Mesías cashcata yacharca.
7. ¿Ima ishcai profeciacunata Jesús Mesías cashcata ricuchin?
7 Ishcai profeciacunata ricushun. Punda profecía: 700 huatacuna faltajpillatami profeta Miqueasca nirca, Jesusca Belenbimi naciringa nishpa (Miqueas 5:2). Profecía nishca shinaca Jesusca Belén llactapimi nacirirca (Mateo 2:1, 3-9). Cati profecía: Profeta Danielca nircami, 29 e.c. huatapimi Mesiasca ricuringa nishpa (Daniel 9:25). Ashtaca profeciacunamanda, cai ishcai profeciacuna pactarishcata ricushpami, Jesús Mesías cashcataca intindinchi. (Página 211pi nota 13ta ricupangui.)
Bautizarishpami Jesusca Mesías o Cristo tucurca
8, 9. Jesús bautizarijujpica ¿imata pasarca?
8 Jehová Diosca, Jesús Mesías cashcataca alimi intindichirca. Bautizaj Juanmanga Diosca shuj señalta ricuchisha nircami. Chai señaltaca huata 29pi Jesús Jordán huaicu yacupi bautizarijpimi ricurca. Bibliapica ninmi: “Jesús bautizai tucushpa yacumanda llujshijushpaca, jahua pacha ñapash pascarijtami ricurca. Taita Diospaj espiritupash, palomagushna paipaj uma jahuaman urai shamujtami ricurca. Jahua pachamandapash, cashna rimajmi uyarimurca: Caimi, ñuca juyashca Churigu. Paimandami ninanda cushijuni nijmi uyarirca” nishpa (Mateo 3:16, 17). Bautizaj Juan chaita ricushpa, chaita uyashpaca Jesús ciertopacha Mesías cashcatami crirca (Juan 1:32-34). Chai punlla Diospa jucha illaj espíritu paipa uma jahuaman urai shamujpimi Jesusca Mesías o Cristo, Taita Diospa Reinopi mandangapaj agllashca tucurca (Isaías 55:4).
9 Bibliapi profeciacuna, Jehovapa nishcacuna, Jesús bautizarijpi ima tucushcapash Jesús Mesías cashcatami ricuchirca. Shinapash, Jesusca ¿maimandata shamurca? Jesusca ¿imashinata carca? Cai tapuicunataca Bibliapimi yachajushun.
JESUSCA ¿MAIMANDATA SHAMURCA?
10. Jesús cai Alpaman nara shamushpaca ¿maipita causarca?
10 Bibliapica ninmi, cai Alpaman nara shamushpaca Jesusca jahua pachapimi causarca nishpa. Profeta Miqueas Jesusmanda parlashpaca nircami: “Ñaupa callari huatacunamandallatami” paica tiarca nishpa (Miqueas 5:2). Jesuspash tauca viajemi nirca, nara cai Alpapi nacirishpaca jahua pachapimi causarcani nishpa (Juan 3:13; 6:38, 62; 17:4, 5, liipangui). Jahua cielopi Jehová Dioshuan cashpaca Jesusca cushijushcami causarca.
11. ¿Imamandata Jehová Diosca Jesustaca ninanda juyan?
11 Jehová Diosca paipa Churi Jesustaca ninandami juyan. Imatapash nara rurashpallatami Jesusta rurarca. Chaimandami ‘tucui imatapash nara rurajpillata’ punda rurashca nin (Colosenses 1:15).a Shinallata Jehová Diosca Jesustaca paillami rurarca. Chaimandami Taita Diospa ‘shujlla Churi’ nin (Juan 3:16). Tucui cosascunata rurajujpica Jesusmi Jehová Diostaca ayudarca (Colosenses 1:16). Shinallata Taita Diosca, Jesusmanmi mingarca angelcunaman, gentecunaman imata rurana cashcata villachun. Chaimandami Jesustaca “Shimi” nishpa rijsin (Juan 1:14).
12. ¿Taita Diosca, Jesushuan igualchu can?
12 Huaquingunaca crinmi, Diospash Jesuspash paillatami can nishpa. Bibliaca na shina yachachinllu. Imashinami ña yachajurcanchi, Jehovami Jesustaca rurarca. Chaimi Jesusca tiai callarirca. Cutin Jehová Diostaca pipash na rurarcachu siempremi tiashca (Salmo 90:2). Jesusca paipa Taita Jehová Dioshuan igual tucunataca yaitallapash na yarcachu. Bibliapica yachachinmi, Jehová Diosmi Jesustapash yali poderta charin nishpa (Juan 14:28, liipangui; 1 Corintios 11:3). Jehová Diosllami “Tucui Ushaita Charij Taita Dios” can (Génesis 17:1). Pipash Taita Dioshuanga na igualanllu. (Página 213pi nota 14ta ricupangui.)
13. Jesusmandaca ¿imatata Bibliapica nin?
13 Jehová Diosca cai Alpata, jahua cielota nara rurashpallatami, paipa Churihuanga ashtaca ashtaca huatacunata cushilla trabajashpa causarca. Chaimandami Jesusca paipa Taitataca juyarca (Juan 3:35; 14:31). Jesusca tucuipimi taitalla taitalla carca. Chaimandami Bibliapica nin: Jesusca “pipa ñavipipash na ricurij Taita Dios imashna cajtami ricuchijun” nishpa (Colosenses 1:15).
14. ¿Imashinata Jesusca cai Alpapi nacirirca?
14 Diospa juyashca Churi Jesusca paipa munaimi cielopi causaita saquishpa, ñucanchishna tucushpa cai Alpapi naciringapaj shamurca. ¿Imashinashi cai Alpapi nacirirca? Jehová Diosmi shuj milagrota rurashpa, paipa Churipa causaitaca jarihuan nara tacarishca María huarmigupa vijsapi churarca. Shinaca Jesusca juchayu taitataca na charircachu. Chaimandami María huarmiguca jucha illaj huahuaguta ungushpa Jesús shutita churarca (Lucas 1:30-35).
JESUSCA ¿IMASHINATA CARCA?
15. Jehovata ali rijsingapaca ¿imatata rurana capangui?
15 Mateo, Marcos, Lucas, Juan librocunata liishpami, Jesús cai Alpapi cashpa imatalla rurashcata, imashina cashcata yachajui ushangui. Jesusca paipa Taita imashina cajtaca tucuitami ali ricuchirca. Chaimandami Jesuspa causaimanda liishpaca, Jehová Diostapash ashtahuan rijsi ushangui. Jesusca nircami: ‘Ñucata ricushpaca, ñuca Taitatami ricujunguichi’ nishpa (Juan 14:9).
16. a) Imatata Jesusca yachachirca? b) ¿Pipa yuyaicunatata Jesusca yachachirca?
16 Ashtaca gentecunami Jesustaca ali “yachachij” nin carca (Juan 1:38; 13:13). Jesusca Diospa Reinomanda ‘ali villaitami’ ashtahuanbachaca yachachirca. Chai Reinoca ¿imata can? Jahua cielopi mandana Diospa Reino o gobiernomi can. Chai Reino cai Alpata mandajpimi Diosta cazuj gentecunataca bendicianga (Mateo 4:23). Jesusca, Jehová yachachishcatami tucuita yachachirca. Chaimandami Jesusca nirca: “Ñucata cachamuj Taita yachachishcatami yachachijuni” nishpa (Juan 7:16). Jehová Diosca paipa Reino cai Alpata mandanamanda ali villaicunata gentecuna yachachunmi munarca. Chaitaca Jesusca alimi yacharca.
17. a) ¿Maicunapillata Jesusca yachachirca? b) ¿Imamandata gentecunaman villachingapaj esforzarirca?
17 Jesusca gentecuna maipi ricurijpipash villachinllami carca. Pueblocunapi, huasicunapi, mercadocunapi, Diosta adorana huasicunapi, maipipash Jesusca yachachinllami carca. Shinallata gentecuna paipaman shamuchunga Jesusca na shuyajurcachu, gentecunata mascangapami rin carca (Marcos 6:56; Lucas 19:5, 6). ¿Imamandata Jesusca villachingapaj, yachachingapaj shinllita esforzarirca? ¿Imamandata shaijushca cashpapash villachinataca na saquirca? Jesusca siempremi Jehová Diospa munaita pactachirca. Chaimandami Jehovata tucuipi cazushpa causarca (Juan 8:28, 29). Shinallata, gentecunata llaquimandami Jesusca villachin carca (Mateo 9:35, 36, liipangui). Jesusca, religiongunata ñaupaman pushajcuna Diosmanda, Reinomandapash pandata yachachijtami ricurca. Chaimandami, ashtaca gentecuna ali villaicunata uyachun munarca.
18. Jesusca ¿imashinata carca?
18 Jesusca gentecunata juyaimandami aliguta tratarca. Gentecunapash paihuan parlanayachinmi carca. Huahuacunapash Jesuspa ladopi cangapami munarca (Marcos 10:13-16). Jesusca na ñavita ricushpallaca ali tratarcachu. Paica nali ruraicunataca na ricunayachinllu carca (Mateo 21:12, 13). Chai tiempocunapica huarmicunata na respetashpa yangata tratajpipash, Jesusca respetohuanmi huarmicunataca tratarca (Juan 4:9, 27). Jesusca humildemi carca. Shuj viajeca paita catijcunapa chaquitami maillachirca. Chaitaca sirvishpa causajcunallami ruran carca (Juan 13:2-5, 12-17).
Jesusca maipi cashpapash villachinllami carca
19. Jesusca ¿imatata rurarca? ¿Imamandata shina ayudarca?
19 Gentecuna imashina sintirijta ali yachashpami Jesusca ayudangapaj munarca. Chaimandami, Taita Diospa espíritu santo ayudajpi milagrota rurashpa gentecunata jambirca (Mateo 14:14). Shuj punllaca, lepra ungüihuan runagumi Jesuspaman quimirishpa cashna nirca, ñuca ungüita ¿nacha jambihuanguiman? nishpa. Chai runaguta ricushpaca Jesusca ninandami llaquirirca. Chaimandami maquita chutashpa tacarishpa cashna nirca: “Ari alichishallami” nishpa. Chaimi chai runaguca ali tucurca (Marcos 1:40-42). ¿Imashinashi chai runaguca sintirirca?
TUCUIPIMI TAITA DIOSTA CAZURCA
20, 21. Jesusca ¿imashinata shuj ali ejemplo can?
20 Jehová Diosta cazunamandaca Jesusca ali ejemplomi can. Contracuna llaquichijpi o yangata tratajpipash paipa Taitatami cazurca. Satanás Diablo ima juchapi urmachingapaj munajpipash shinlli tucushpami Jesusca jarcarirca (Mateo 4:1-11). Jesuspa huaquin familiacunapash pai Mesías cashcata na crishpami Jesustaca cashna nirca: “Juizumi tucurin yarin” nishpa (Marcos 3:21). Contracuna na ricunayachishpa, nali shimicunahuan rimashpa, macashpa llaquichijpipash Jesusca jarcarishpa na shinallata tigrachircachu (1 Pedro 2:21-23).
21 Jesusca llaquinaita huañuna cashpapash tucuipimi Jehová Diostaca cazurca (Filipenses 2:8). Ña huañuna punlla chayajpica Jesusca ninandami sufrirca. Paitaca preso japirca, shujcunaca llullacunata rimarca, juezcunapash yangatami juchachirca. Ashtaca gentecunami asishpa burlarirca. Soldadocunapash manllanaita macashpami jipamanga shuj jatun racu caspipi clavarca. Jesús ña huañugrijushpaca cashnami nirca: “Ñami tucuita pactachircani” nishpa (Juan 19:30). Quimsa punlla jipaca, Jehová Diosca Jesustaca espíritu cuerpohuanmi causachirca (1 Pedro 3:18). Huaquin semanacuna jipaca, Jesusca jahua pachaman tigrashpami Taita Dios autoridadta cungacaman “Taita Diospaj ali ladopi” shuyajurca (Hebreos 10:12, 13).
22. Jesús cazushcamandaca ¿ima bendiciongunatata charishun?
22 Jesús paipa Taitata tucuipi cazushcamandami, cai Alpa shuj paraíso tucujpi Jehová munashca shina, para siempre causana oportunidadta charinchi. Shamuj capitulopimi Jesús huañushcamanda, imashina ñucanchicuna para siempre causai ushashcata yachajushun.
a Jehová Tucuita Ruraj cashcamandami Taita nishpa rijsin (Isaías 64:8). Jesustaca Taita Diosmi rurarca, chaimandami Diospa Churi nin. Dios rurashca cajpimi angelcunatapash, Adandapash Diospa churi nin (Job 1:6; Lucas 3:38).