SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 35
INGOMA 121 Kufanele Sitibambe
Singatincoba Njani Tifiso Letimbi?
“Ningasivumeli sono kutsi sichubeke sibusa njengenkhosi emitimbeni yenu lefako, kuze ningenti lokufiswa ngiyo.”—ROM. 6:12.
LOKUTAWUCOCWA NGAKO
Lesihloko sitasisita kutsi (1) silwisane nekudvumateka futsi (2) sigweme kwenta loko lesilingeka kutsi sikwente.
1. Yini sonkhe lesilwa nayo?
UKILE yini waba nesifiso lesinemandla sekwenta loko Jehova langakufuni? Nangabe kunjalo, ungacabangi kutsi lesilingo lobhekene naso sitendlula khashane tilingo labanye lababhekene nato. LiBhayibheli litsi: “Kute silingo lesinehlele lesingakake sabehlela nalabanye bantfu.” (1 Khor. 10:13)a Loku kusho kutsi nobe ngusiphi sifiso lesibi lolwisana naso, nalabanye babhekene naso. Awusiwedvwa, futsi ngekusitwa nguJehova ungayincoba lemphi.
2. Ngutiphi tilingo lamanye emaKhristu nalabanye lesidadisha nabo liBhayibheli lokungenteka balwisana nato? (Buka netitfombe.)
2 LiBhayibheli liphindze litsi: “Nguloyo naloyo ulingwa ngekuhungwa sifiso sakhe nangekuyengwa ngiso.” (Jak. 1:14) Bantfu balingwa tintfo letingafani. Sibonelo nje, lamanye emaKhristu angase alingeke kutsi atiphatse kabi nemuntfu webulili lobehlukile; kantsi lamanye angahle alingeke kutsi atiphatse kabi nemuntfu webulili lobufanako. Labo labayekele kubuka titfombe letikhombisa kungcola bangahle babe nesifiso lesinemandla sekubuyela kulomkhuba. Labanyenti labayekele kusebentisa kabi tidzakamiva nobe tjwala nabo bangahle babe nesifiso lesinemandla sekubuyela kulomkhuba. Leti nguletinye tifiso lamanye emaKhristu kanye nalabo lesidadisha nabo liBhayibheli lalwisana nato. Ngalesinye sikhatsi, sonkhe sihle sitiva ngendlela umphostoli Pawula lativa ngayo nakabhala atsi: “Nangifisa kwenta lokulungile, kunalokubi kimi.”—Rom. 7:21.
Silingo singavela singakalindzeleki nganobe ngusiphi sikhatsi, nanobe ngukuphi (Buka sigaba 2)d
3. Sifiso lesibi lesingapheli singenta umuntfu ative njani?
3 Nangabe ulwisana nesifiso lesibi lesingapheli, ungahle uve ngatsi sewute emandla ekulwisana naso, kube ngatsi awusakhoni kungakwenti loko lolingeka kutsi ukwente. Ngetulu kwaloko ungahle utive uphelelwa litsemba, kube ngatsi Jehova utakubeka licala ngenca nje yekuba nesifiso lesibi. Ciniseka kutsi kokubili loku akusilo liciniso! Kuze sichaze kutsi sisho ngani, lesihloko sitawuphendvula nayi imibuto lemibili: (1) Yini leyenta sitive siphelelwa ngemandla ekulwisana netifiso letimbi futsi sibe bete litsemba? (2) Singatincoba njani tifiso letimbi?
INDLELA ‘LOMUBI’ LAFUNA SITIVE NGAYO
4. (a) Yini leyenta Sathane afune sicabange kutsi site emandla ekulwisana nesilingo? (b) Yini leyenta sitsi sinawo emandla ekulwisana nesilingo?
4 Sathane ufuna sicabange kutsi site emandla ekulwisana nesilingo. Jesu washo kutsi Sathane utawetama kusilinga ngesikhatsi afundzisa balandzeli bakhe kutsi bathantaze batsi: “Ungasingenisi ekulingweni, kodvwa usikhulule kulomubi.” (Mat. 6:13) Sathane utsi bantfu ngeke bamlalele Jehova nabalingwa. (Jobe 2:4, 5) Yini leyenta Sathane asho njalo? Kungobe nguye lowalingwa sifiso sakhe, futsi bekangakatimiseli kuhlala etsembekile kuJehova. Ngenca yaloko, ucabanga kutsi sifana naye, kutsi sitawusheshe simshiye Jehova nasilingwa. Sathane waze wacabanga nekutsi ngisho neNdvodzana yaNkulunkulu lete sono itawenta loko lelingwa kutsi ikwente! (Mat. 4:8, 9) Kodvwa cabanga nganaku: Site yini vele emandla ekulwisana netifiso letimbi? Sinawo! Siyavumelana naloko umphostoli Pawula lakubhala nakatsi: “Nginemandla ekwenta tonkhe tintfo ngenca yaloyo longipha emandla.”—Fil. 4:13.
5. Sati njani kutsi Jehova uyaciniseka kutsi singatincoba tifiso letimbi?
5 Ngekungafani naSathane, Jehova uyaciniseka kutsi singakhona kumelana netifiso letimbi. Sisho ngani? Ngenca yekutsi Jehova watsi sicumbi lesikhulu sebantfu labacotfo sitawusindza ekuhluphekeni lokukhulu. Cabanga kutsi kusho kutsini loko. Jehova longawacali emanga, utsi bantfu labanyenti kakhulu, hhayi nje labambalwa, “labahlante tingubo tabo batenta taba mhlophe engatini yeliWundlu,” batawungena eveni lakhe lelisha bananembeza lohlantekile. (Semb. 7:9, 13, 14) Ngako kusebaleni kutsi Jehova akasitsatsi njengebantfu labete emandla ekulwisana netifiso letimbi.
6-7. Yini leyenta Sathane afune sitive site litsemba njengobe silwisana nesilingo?
6 Sathane ufuna singagcini nje ngekutiva site emandla ekulwisana nesilingo, kodvwa ufuna sibe bete nelitsemba, kube ngatsi Jehova utasibeka licala ngenca nje yekuba netifiso letimbi. Yini leyenta Sathane afune sicabange ngalendlela? Kungobe yena ute litsemba, wehlulelwe nguJehova kutsi angeke akutfole kuphila lokuphakadze. (Gen. 3:15; Semb. 20:10) Siyaciniseka kutsi ufuna natsi sibe bete litsemba, ikakhulukati njengobe sinelitsemba lekutfola lesibusiso yena langeke asitfole. Kodvwa tsine sinalo litsemba. Ecinisweni, liBhayibheli liyasicinisekisa kutsi Jehova ufuna kusisita, hhayi kusibeka licala. “Akafisi kutsi kubhubhe ngisho namunye, kepha ufisa kutsi bonkhe bantfu baphendvuke.”—2 Phet. 3:9.
7 Ngako-ke nangabe setsemba kutsi site emandla ekulwisana nesilingo nobe site litsemba njengobe silwisana netifiso letimbi, sisuke sicabanga ngendlela Sathane lafuna sicabange ngayo. Kukucondza loku kutasisita sitimisele kakhulu kulwisana naSathane.—1 Phet. 5:8, 9.
INDLELA SONO LESISENTA SITIVE NGAYO
8. Ngetulu kwekwenta tintfo letimbi, ngalesinye sikhatsi liBhayibheli lisuke likhuluma ngani nalikhuluma ngesono? (Tihlabelelo 51:5) (Buka “Nenchazelo Yeligama.”)
8 Ngaphandle kwaSathane, kunalokunye lokungasenta sitive site emandla ekulwisana netifiso letimbi futsi site nelitsemba. Yini? Sono lesasitfola kubo-Adamu na-Eva.b—Jobe 14:4; fundza Tihlabelelo 51:5.
9-10. (a) Bo-Adamu na-Eva bativa njani ngemuva kwekutfola sono? (Buka nesitfombe.) (b) Sono sisenta sitive njani?
9 Cabanga ngendlela sono lesabatsintsa ngayo bo-Adamu na-Eva. Ngemuva kwekungamlaleli Jehova, babhaca futsi betama kufihla bungcunu babo. Nayikhuluma ngaloku, i-Insight on the Scriptures itsi: “Ngaleyondlela sono sabenta bativa banelicala, bakhatsatekile, bangatetsembi, futsi bahlazekile.” Bekungatsi bo-Adamu na-Eva bavaleleke endlini lenemakamelo lamane. Bebangakhona kusuka kulelinye likamelo baye kulelinye, kodvwa bebangeke bakhone kuphuma kulendlu. Bebatawuhlale banesono.
10 Kuliciniso kutsi simo setfu asifani ncamashi nesabo-Adamu na-Eva. Inhlawulo, lengasebenti kubo-Adamu na-Eva, ingasihlanta esonweni futsi isente sibe nanembeza lohlantekile. (1 Khor. 6:11) Nobe kunjalo, sasitfola sono. Ngako akumangalisi kutsi natsi sihle sitiva sinelicala, sikhatsatekile, singatetsembi futsi sihlazekile. Ecinisweni, liBhayibheli litsi sono siyachubeka sibabambe ngci bonkhe batfu. Loko sikwenta “ngisho nakulabo labangonanga njenga-Adamu.” (Rom. 5:14) Nanobe loko kungahle kusidvumate, kufanele kungasenti sibe bete emandla ekulwisana netifiso letimbi futsi siphelelwe litsemba. Singakhona kulwisana nato. Kanjani?
Sono senta bo-Adamu na-Eva bativa banelicala, bakhatsatekile, bangatetsembi futsi bahlazekile (Buka sigaba 9)
11. Kufanele sente njani nangabe sitiva site emandla ekulwisana netifiso letimbi, futsi ngasiphi sizatfu? (KubaseRoma 6:12)
11 Nasiva shengatsi site emandla ekulwisana netifiso letimbi, kube ngatsi ngeke sikhone kutincoba, loko singakutsatsa ngekutsi sono lesikitsi lelesikhulumako, futsi akukafaneli sisilalele. Ngasiphi sizatfu? Ngobe liBhayibheli lifundzisa kutsi akukafaneli sivumele sono kutsi sichubeke ‘sibusa njengenkhosi’ kitsi. (Fundza KubaseRoma 6:12.) Loku kusho kutsi singakhetsa kungakwenti loko lokubi lesifisa kukwenta. (Gal. 5:16) Jehova uyaciniseka kutsi singakhona kumelana nesilingo; kube bekangaciniseki, bekangeke asitjele kutsi simelane naso. (Dut. 30:11-14; Rom. 6:6; 1 Thes. 4:3) Ngako kusebaleni kutsi sinawo emandla ekulwisana netifiso letimbi.
12. Kufanele sente njani nangabe sitiva site litsemba, futsi ngasiphi sizatfu?
12 Ngendlela lefanako, nasitiva site litsemba, kube ngatsi Jehova utasibeka licala ngenca nje yekuba netifiso letimbi, loko singakutsatsa ngekutsi sono lelesikhulumako, futsi akukafaneli sisilalele. Sisho ngani? Ngobe liBhayibheli lifundzisa kutsi Jehova wati kahle kutsi sinesono. (Hla. 103:13, 14) “Wati tonkhe tintfo,” lokufaka ekhatsi tindlela letehlukahlukene kuba nesono lokusifaka ngayo sandla kuze sibe netifiso letimbi. (1 Joh. 3:19, 20) Nangabe nje singakwenti loko lokubi lesikufisako, singaba nanembeza lohlantekile embikwaJehova. Yini lengasenta siciniseke ngaloko?
13-14. Kuba netifiso letimbi kusho kutsi Jehova ngeke asasemukela yini? Chaza.
13 LiBhayibheli lenta umehluko emkhatsini wekwenta lokubi (lokuyintfo lesingayilawula) kanye nekufisa kwenta lokubi (lokuyintfo levele itifikele). Nasi sibonelo, lamanye emaKhristu aseKhorinte ake aba titabani. Pawula wabhala watsi: “Nguloko labanye benu lebebangiko.” Loku kusho kutsi bebangeke yini basaba nesifiso sekwenta butabani? Ngeke kube liciniso kusho njalo, ngobe ngalokuvamile tifiso letinjalo tiyajula. Kodvwa emaKhristu lebekatibamba futsi akugweme kwenta loko lakufisako bekemukelwa nguJehova. Bekawatsatsa ngekutsi ‘sekahlantiwe.’ (1 Khor. 6:9-11) Kungenteka lokufanako nakuwe.
14 Ngisho nobe ulwisana nasiphi sifiso lesibi, ungasincoba. Ngisho nobe ungeke ukhone kusicedza ngalokuphelele, ungakhona kutibamba futsi ‘ungakwenti lokufiswa yinyama nengcondvo yakho.’ (Ef. 2:3) Ungakwenta njani loko futsi ngaleyondlela uncobe tifiso letimbi?
UNGANCOBA NJANI?
15. Kuze sincobe tifiso letimbi, kubaluleke ngani kutsi sivume kutsi sinebutsakatsaka lobutsite?
15 Kuze uncobe tifiso letimbi, kufanele uvume kutsi unebutsakatsaka lobutsite. Caphela kutsi ungatikhohlisi “ngekucabanga lokungemanga.” (Jak. 1:22) Kwenta lenkinga ibonakale iyincane, njengekucabanga utsi: ‘Labanye banatsa kakhulu kunami,’ nobe usole labanye utsi: ‘Bengingeke ngilingeke kutsi ngibukele titfombe letikhombisa kungcola kube umkami bekangikhombisa kakhudlwana kutsi uyangitsandza,’ loko kungenta kube lula kwenta loko lolingeka kutsi ukwente. Ngako ungetami kubeka taba, loko ungakwenti ngisho nasengcondvweni. Yibeke emahlombe akho lenkinga.—Gal. 6:7.
16. Yini longayenta kuze utimisele kakhulu kwenta lokulungile?
16 Ngetulu kwekuvuma kutsi unebutsakatsaka lobutsite, kufanele utimisele kakhulu kutsi ungakwenti loko lokubi lokufisako. (1 Khor. 9:26, 27; 1 Thes. 4:4; 1 Phet. 1:15, 16) Naka kutsi yini lekulinga kakhulu nekutsi loko kwenteka nini. Mhlawumbe silingo lesitsite, nobe manyenti ematfuba ekutsi ulingeke ngesikhatsi lesitsite ngelilanga. Sibonelo nje, ukutfola kumatima yini kulwisana naso nawudziniwe nobe nasekusebusuku kakhulu? Silindzele silingo, futsi utilungiselele kutsi utawenta njani nasesifikile. Sikhatsi lesikahle sekukwenta loko kungaphambi kwekutsi kuvele lesilingo.—Taga 22:3.
17. Yini lesingayifundza esibonelweni saJosefa? (Genesisi 39:7-9) (Buka netitfombe.)
17 Cabanga ngaloko Josefa lakwenta ngesikhatsi alingwa ngumfati waPhotifari. Wala ngekushesha futsi wema wacina. (Fundza Genesisi 39:7-9.) Loko kukhombisani? Josefa bekati kahle kutsi utiva njani ngekutsatsa umfati walenye indvodza ngaphambi kwekutsi umfati waPhotifari amlinge. Ngendlela lefanako, ungatimisela kakhulu kwenta lokulungile ngaphambi kwekutsi kuvele silingo. Ngaleyo ndlela, nawulingwa kutawuba melula kutsi wente loko lesewuvele ukuncumile.
Sibalekele ngekushesha silingo njengobe kwenta Josefa! (Buka sigaba 17)
“CHUBEKANI NITIHLOLA”
18. Ungatincoba njani tifiso letimbi? (2 KubaseKhorinte 13:5)
18 Kuze uncobe tifiso letimbi, kufanele ‘uchubeke utihlola,’ lokusho kutsi kufanele uchubeke utibukisisa kutsi wenta njani kulendzaba. (Fundza 2 KubaseKhorinte 13:5.) Ngemuva kwesikhatsi lesitsite, naka loko lokucabangako nalokwentako futsi wente lushintjo nakudzingekile. Sibonelo nje, ngisho nobe ukhonile kulwisana nesilingo, tibute: ‘Kungitsetse sikhatsi lesingakanani kutsi ngitsi cha?’ Nangabe ubona kutsi wephutile, ungatishayi kakhulu. Kunaloko, yenta lokutsite kuze ukhulise indlela lotimisele ngayo kulwa nesilingo. Tibute imibuto lenjengaletsi: ‘Nangifikelwa yimicabango lemibi, ngingakhona yini kuyisusa ngekushesha? Loko lengikhetsa kutijabulisa ngako kwenta kube matima kakhulu yini kulwisana nesilingo? Ngiwasusa ngekushesha yini emehlo ami nakuvela titfombe letingcolile? Ngiyabona yini kutsi yini leyenta timiso taJehova tihlale tincono kakhulu ngisho nobe kudzingeka kutsi ngitibambe?’—Hla. 101:3.
19. Tincumo letingakahlakaniphi letibonakala titincane tingenta njani kutsi kube lukhuni kulwisana nemicabango lemibi?
19 Kufanele ukugweme nekubeka taba ngenca yekwenta lokubi. LiBhayibheli litsi: “Inhlitiyo ikhohlakele kwengca tonkhe tintfo futsi ingenta nobe ngabe yini lembi.” (Jer. 17:9) Jesu watsi enhlitiyweni kuphuma “imicabango lemibi.” (Mat. 15:19) Sibonelo nje, umuntfu losayekele kubuka titfombe letikhombisa kungcola kungenteka ngemuva kwesikhatsi acabange kutsi sekangatibuka titfombe letivusa inkhanuko, ngobe nje tingaveti bantfu labangcunu. Nobe mhlawumbe angacabanga atsi: ‘Akusikubi kuticabanga ngenta lokubi, kuphela nje nangabe ngingakwenti mbamba.’ Ngandlelatsite, inhlitiyo lekhohlisako yalomuntfu isuke ‘ihlela kusengaphambili kwenelisa tifiso tenyama.’ (Rom. 13:14) Ungakugwema njani kwenta loku? Tati futsi utigweme tincumo letincane letingakahlakaniphi letingagcine tente kutsi wente tincumo letinkhulu letingakahlakaniphi, njengekwenta loko lokubi lolingeka kutsi ukwente.c Gwema nobe ngabe ngumiphi “imicabango lemibi” lengakwenta ubeke saba sekwenta lokubi.
20. Nguliphi litsemba lesinalo ngelikusasa, futsi nguluphi lusito lesinalo nyalo?
20 Njengobe sesifundzile, ngekusitwa nguJehova sinawo emandla ekumelana nesilingo. Ngetulu kwaloko, ngenca yemusa wakhe, sinelitsemba lekuphila phakadze emhlabeni lomusha. Sitawujabula kakhulu kukhonta Jehova sesinengcondvo lehlantekile nenhlitiyo lehlantekile! Kodvwa njengobe loko kusengakenteki, singaciniseka kutsi sinawo emandla ekulwisana netifiso letimbi kanye nelitsemba. Ngekubusiswa nguJehova, singayincoba lemphi!
INGOMA 122 Cinani, Ninganyakatiswa!
a I-International Standard Version ilibeka kanje lelivesi: “Kute silingo lobhekene naso lesingakavami kulabanye bantfu.”
b INCHAZELO YELIGAMA: EBhayibhelini, ligama lelitsi “sono” livame kusho sento lesitsite, lesifaka ekhatsi kweba, kuphinga nobe kubulala. (Eks. 20:13-15; 1 Khor. 6:18) Kodvwa kulamanye emavesi, leligama lelitsi “sono” lisho simo lesiba kuso kusukela sitalwa, ngisho nobe sisengakenti lutfo lolubi.
c Naka kutsi lelijaha lokukhulunywa ngalo kuTaga 7:7-23 lenta tincumo letincane letingakahlakaniphi ngaphambi kwekutsi lente sincumo lesikhulu lesingakahlakaniphi sekutiphatsa kabi.
d KUCHAZWA KWETITFOMBE: Ngesencele: Umzalwane losemusha uhleli lakutsengiswa khona litiya, futsi ubona bobhuti lababili bakhombisana kutsi bayatsandzana. Ngesekudla: Dzadze ubona bantfu lababili bayabhema.