Hafolin liután Jeová nia hahalok furak sira
“Imi banati-tuir Maromak, nuʼudar nia oan doben sira.”—EF 5:1.
1. (a) Kuandu ita hanoin kona-ba Jeová, ninia hahalok saida mak ita hanoin uluk? (b) Oinsá mak estuda kona-ba Jeová nia hahalok bele lori diʼak ba ita?
KUANDU ita hanoin kona-ba Maromak Jeová, ninia hahalok saida mak ita hanoin uluk? Karik ita barak hanoin kona-ba domin, justisa, matenek, no kbiit. Maibé Jeová mós iha hahalok seluk tan neʼebé furak tebes. Tuir loloos, Bíblia temi Jeová nia hahalok oioin hamutuk 40 liu, no ita bele hetan informasaun barak kona-ba hahalok sira-neʼe iha ita-nia livru sira. Hanoin toʼok, se ita buka-hatene kona-ba Jeová nia hahalok sira hodi estuda Bíblia mesak ka hamutuk ho família, ita bele aprende buat barak! Maibé, oinsá mak estudu hanesan neʼe bele lori diʼak ba ita? Ida-neʼe bele ajuda ita atu hafolin liután Jeová ninia hahalok sira. No nuʼudar ita halo ida-neʼe, ita bele hametin liután ita-nia hakarak atu hakbesik ba Jeová no banati-tuir nia.—Jos 23:8; Sal 73:28.
2. (a) Oinsá mak ita bele hafolin liután Jeová nia hahalok sira? Esplika toʼok. (b) Iha lisaun neʼe no lisaun rua tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba saida?
2 Maibé oinsá mak ita bele hafolin liután buat ruma? Porezemplu, kuandu ita han ai-han ruma neʼebé foun ba ita, ulukliu ita horon hahán neʼe, tuirmai ita koko ida-neʼe no gosta tebes, depois ita rasik mak teʼin. Hanesan neʼe mós atu hafolin Jeová nia hahalok sira, ulukliu ita presiza hatene didiʼak ninia hahalok, tuirmai hanoin kleʼan, depois banati-tuir Jeová nia hahalok furak neʼe iha ita rasik nia moris. (Ef 5:1) Tan neʼe, iha lisaun ida-neʼe no lisaun rua tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba Maromak nia hahalok balu. Nuʼudar ita halo nuneʼe, mai ita hanoin: Hahalok neʼe katak sá? Iha dalan saida deʼit mak Jeová hatudu hahalok neʼe? No oinsá mak ita bele banati-tuir Jeová hodi haleno hahalok neʼe?
FASIL ATU HAKBESIK
3, 4. (a) Ema hanesan saida mak ita sente fasil atu hakbesik? (b) Oinsá mak Jeová hatudu katak nia hakarak ita atu hakbesik ba nia?
3 Ulukliu, mai ita hanoin kona-ba ema neʼebé ita gosta atu hakbesik. Tuir ita-nia hanoin, ema hanesan saida mak ita sente fasil atu hakbesik? Karik ita hatete: ‘Ema neʼebé hatudu laran-diʼak, prontu atu simu ita, fasil atu koʼalia.’ Dala ruma, ema hanesan neʼe book ita atu hakbesik ba sira laʼós tanba sira-nia liafuan deʼit, maibé mós tanba sira-nia hahalok diʼak no oin-midar.
4 Oinsá mak Jeová hatudu hahalok hanesan neʼe? Maski nia mak Maromak Boot Liu Hotu iha lalehan no rai, nia hatete katak nia prontu atu rona no hatán ba ita-nia orasaun. (Lee Salmo 145:18a; Isaías 30:18, 19.b) Ita bele koʼalia nakloke ba Jeová ho livre iha tempu no fatin naran deʼit, no kuandu ita halo ida-neʼe, nia nunka hirus ita. (Sal 65:2; Tgo 1:5) Bíblia hatudu ho klaru katak Jeová hakarak ita atu hakbesik ba nia. Porezemplu, David hatete katak “Jeová nia matan haree” ita, no ninia “liman loos kaer metin nafatin” ita. (Sal 34:15; 63:8) Profeta Isaías dehan katak Jeová mak hanesan bibi-atan, hodi hatete: “Ho ninia liman rasik, nia sei halibur nia bibi-oan sira; no Nia sei lori sira hodi tau iha ninia hirus-matan.” (Isa 40:11) Hanoin toʼok, Jeová hakarak ita atu hakbesik ba nia hanesan bibi-oan neʼebé hakbesik ba bibi-atan. Kuandu ita hanoin kona-ba ezemplu neʼe, ita-nia domin ba Jeová sai buras liután! Entaun, oinsá mak ita bele banati-tuir Jeová nia hahalok furak neʼe?
HAHALOK NEʼEBÉ IHA FOLIN BOOT
5. Tanbasá mak importante ba katuas kristaun sira atu sai ema neʼebé fasil atu hakbesik?
5 Tempu balu liubá, irmaun sira husu pergunta ida ba Testemuña balu iha rai oioin: “Husi hahalok diʼak oioin neʼebé katuas kristaun sira hatudu, hahalok saida mak ita gosta liu?” Sira barak hatete: “Fasil atu hakbesik.” Klaru katak ita hotu presiza hakaʼas an atu halo ema seluk gosta atu hakbesik ba ita, maibé neʼe importante tebes ba katuas kristaun sira. (Isa 32:1, 2) Tanbasá? Irmaun ida hatete: ‘Se katuas sira mak ema neʼebé susar atu hakbesik, oinsá mak ami bele aprende husi sira-nia hahalok diʼak seluk oioin?’ Ita mós hanoin hanesan neʼe ka lae? Entaun, atu sai ema neʼebé fasil atu hakbesik, saida deʼit mak ita presiza halo?
6. Atu bele sai ema neʼebé fasil atu hakbesik, saida deʼit mak ita presiza halo?
6 Atu bele sai ema neʼebé fasil atu hakbesik, ita presiza hanoin ema seluk nia diʼak. Se katuas ida hanoin maluk kristaun seluk nia diʼak no prontu atu ajuda sira, irmaun-irmán sira inklui mós joven no labarik sei haree ida-neʼe. (Mc 10:13-16) Joven ida ho tinan 12 naran Carlos hatete: “Kuandu haʼu haree katuas sira neʼebé oin-midar no hatudu laran-diʼak iha reuniaun-fatin, ida-neʼe halo haʼu gosta sira.” Tan neʼe, atu hatete deʼit: ‘Haʼu mak ema neʼebé fasil atu hakbesik’, neʼe la toʼo, maibé sira presiza hatudu ida-neʼe ho sira rasik nia hahalok. (1 Joao 3:18) Maibé oinsá?
7. Tanbasá mak kartaun naran nian bele loke dalan mai ita atu koʼalia ho ema? Ezemplu neʼe hanorin saida mai ita?
7 Mai ita hanoin kona-ba esperiénsia ida. Tinan balu liubá, irmaun ida asiste reuniaun boot, no depois nia saʼe aviaun atu fila ba ninia fatin. Iha aviaun laran, asistente ida haree ninia kartaun naran nian ho liafuan “Halo Ita-nia Reinu Toʼo Mai Ami”, no hatete: “Sin, Maromak nia Reinu tenke mai.” Ida-neʼe loke dalan ba irmaun neʼe atu haklaken ba nia, no nia simu ita-nia livru balu. Agora, hanoin toʼok, tansá mak kartaun naran nian bele loke dalan mai ita atu koʼalia ho ema? Tanba kartaun neʼe hatudu sai katak ita prontu atu koʼalia kona-ba ita-nia fiar ba ema neʼebé hakbesik ba ita. Hanesan neʼe mós, katuas kristaun sira presiza hatudu sai liuhusi sira-nia hahalok katak sira prontu atu simu ita kuandu ita hakbesik ba sira. Entaun, oinsá mak sira bele halo hanesan neʼe?
8. Hodi halo saida deʼit mak katuas sira bele hatudu katak sira hanoin maluk nia diʼak? No oinsá mak ida-neʼe kona maluk sira iha kongregasaun?
8 Maski ema iha rai ida-idak iha toman oioin, maibé baibain se ita hatudu oin-midar, kaer liman, no kumprimentu ho laran-diʼak, ita bele hatudu katak ita hanoin ita-nia maluk nia diʼak. Sé mak bele sai uluk atu halo buat hirak-neʼe? Mai ita hanoin kona-ba Jesus nia ezemplu. Bainhira Jesus halo enkontru ida ho ninia dixípulu sira, nia mak “hakbesik hodi koʼalia ba sira”. (Mt 28:18) Katuas kristaun sira ohin loron mós hakaʼas an atu hakbesik ba maluk kristaun sira no koʼalia ho sira. Oinsá mak ida-neʼe sei kona maluk sira iha kongregasaun? Irmán pioneiru ida ho tinan 88 hatete: “Kuandu haʼu tama ba reuniaun-fatin no katuas sira kumprimentu ho oin-midar no fó laran-manas mai haʼu, ida-neʼe book duni haʼu-nia laran atu hadomi sira.” Irmán ida seluk mós hatutan tan: “Maski neʼe haree hanesan buat neʼebé kiʼik deʼit, maibé kuandu katuas ida fó benvindu mai haʼu ho oin-midar bainhira haʼu tuir reuniaun, ida-neʼe halo haʼu kontente tebes.”
FÓ TEMPU ATU KOʼALIA HO MALUK SIRA
9, 10. (a) Jeová fó ezemplu diʼak saida mai ita? (b) Oinsá mak katuas kristaun sira bele halo tuir Jeová nia ezemplu?
9 Se ita dook husi ema seluk, ema mós labele hakbesik ba ita. Kona-ba neʼe, Jeová fó ezemplu diʼak mai ita. Bíblia dehan: “Nia la dook husi ita ida-ida.” (Apos 17:27) Dalan ida neʼebé katuas sira bele halo tuir Jeová nia ezemplu neʼe mak hodi fó tempu antes no depois reuniaun atu koʼalia ho maluk kristaun sira, inklui joven no ferik-katuas sira. Irmaun pioneiru ida hatete: “Kuandu katuas ida husu se haʼu diʼak ka lae no depois rona didiʼak ba buat neʼebé haʼu koʼalia, haʼu sente nia hanoin haʼu.” Irmán ida neʼebé serbí Jeová tinan 50 ona mós hatete: “Katuas sira neʼebé uza sira-nia tempu atu koʼalia ho haʼu depois reuniaun, ida-neʼe halo haʼu sente katak sira hafolin haʼu.”
10 Klaru katak katuas kristaun sira iha knaar oioin atu tau matan. Maski nuneʼe, kuandu sira tuir reuniaun, diʼak atu sira hakaʼas an atu fó sira-nia tempu atu koʼalia ho maluk kristaun sira.
JEOVÁ LA FIHIR EMA
11, 12. (a) Hahalok la fihir ema katak sá? (b) Oinsá mak Bíblia hatudu katak Jeová la fihir ema?
11 Jeová mós la fihir ema. (Apos 10:34) Neʼe katak sá? Neʼe katak la todan ba sorin ba ema, no hatudu laran-diʼak ba ema hotu. Hahalok neʼe envolve buat rua, neʼe mak hanoin no hahalok. Tanbasá? Tanba ita-nia hahalok hahú husi ita-nia hanoin. Ema neʼebé la fihir ema sei hatudu laran-diʼak ba ema hotu, hodi hanoin liu kona-ba ema nia laran duké haree husi ema neʼe nia liʼur hanesan hatais ka situasaun moris nian.
12 Jeová hatudu ezemplu diʼak liu hotu mai ita kona-ba hahalok neʼe. Ninia Liafuan hatete katak nia “la fihir ema”. (Lee Apostolu 10:34, 35; Deuteronômio 10:17.c) Mai ita haree ezemplu ida kona-ba oinsá mak Jeová hatudu hahalok ida-neʼe iha Moisés nia tempu.
Tanba Jeová la fihir ema, Zelofeade nia oan-feto sira hetan bensaun (Haree parágrafu 13, 14)
13, 14. (a) Situasaun saida mak Zelofeade nia oan-feto naʼin-lima hasoru? (b) Oinsá mak Jeová hatudu katak nia la fihir ema?
13 Bainhira ema Israel sira besik ona atu tama rai neʼebé promete nanis, feto-klosan naʼin-lima neʼebé biin-alin hasoru problema ida. Sira-nia aman naran Zelofeade foin mate. No tuir Ukun-Fuan, kuandu aman mate ona, oan-mane deʼit mak simu aman nia rai nuʼudar liman-rohan, maibé Zelofeade iha deʼit oan-feto. (Núm 26:33, 52-55) Iha situasaun hanesan neʼe, família seluk mak simu fali Zelofeade nia rai ka lae? Saida mak Zelofeade nia oan-feto sira halo?
14 Sira naʼin-lima hakbesik ba Moisés no husu: “Tanbasá mak ami-nia aman nia naran tenkesér lakon tan deʼit nia la iha oan-mane?” Moisés dehan ka lae, ‘Ukun-fuan neʼe metin ona no labele troka’? Lae. Duké hatete hanesan neʼe, nia “lori sira-nia kazu ba Jeová”. (Núm 27:2-5) Oinsá Jeová hatán? Nia hatete ba Moisés: “Zelofeade nia oan-feto sira koʼalia loos. Neʼe duni, ó tenke fó ba sira rai nuʼudar liman-rohan iha sira-nia aman nia maun-alin nia leet.” Maibé laʼós neʼe deʼit, Jeová mós fó lei ba povu Israel liuhusi Moisés, hodi dehan: “Kuandu mane ida mate maibé la iha oan-mane, imi tenke entrega ninia liman-rohan ba ninia oan-feto.” (Núm 27:6-8; Jos 17:1-6) Husi tempu neʼebá, feto Israel hotu neʼebé hasoru situasaun hanesan neʼe hetan protesaun husi lei neʼe.
15. (a) Jeová hatudu hahalok saida ba ninia atan sira, inklui mós sira neʼebé la iha ema seluk atu ajuda sira? (b) Konta toʼok istória husi Bíblia neʼebé hatudu katak Jeová la fihir ema.
15 Desizaun neʼe hatudu duni katak Jeová mak Maromak neʼebé la todan ba sorin. Oan-feto naʼin-lima neʼe la iha ema seluk atu ajuda sira, maibé Jeová hatudu respeitu ba sira, hanesan nia hatudu respeitu ba ema Israel sira seluk. (Sal 68:5) Bíblia iha mós istória barak neʼebé hatudu katak Jeová la todan ba sorin ba ninia atan hotu.—1 Sam 16:1-13; Apos 10:30-35, 44-48.
BANATI-TUIR JEOVÁ
16. Oinsá mak ita bele banati-tuir Jeová neʼebé la fihir ema?
16 Oinsá mak ita bele banati-tuir Jeová neʼebé la fihir ema? Hanoin-hetan katak la fihir ema envolve buat rua, hanoin no hahalok. Tan neʼe, ulukliu ita labele fihir ema iha ita-nia laran. Maski ita hotu hakarak hanoin katak ita la todan ba sorin, maibé dala ruma la fasil atu hatene ho loloos ita-nia laran. Oinsá mak ita bele hatene se ita loloos ema neʼebé la fihir ema? Kuandu Jesus hakarak hatene ema seluk nia hanoin kona-ba nia, nia husu ba ninia kolega diʼak sira: “Ema sira dehan Oan-Mane neʼe sé loos?” (Mt 16:13, 14) Karik ita mós bele hakbesik ba ita-nia kolega neʼebé ita tau fiar, hodi husu: ‘Ema haree haʼu nuʼudar ema neʼebé la todan ba sorin ka lae?’ Se ita-nia kolega hatete buat ruma neʼebé hatudu katak ita todan ba sorin kona-ba nasaun, rasa, ka situasaun ekonomia, ita bele halo saida? Se nuneʼe, halo orasaun ba Jeová, no husu ninia ajuda atu hadiʼa ita-nia hahalok hodi bele haleno liután ninia hahalok neʼebé la fihir ema.—Mt 7:7; Kol 3:10, 11.
17. Iha dalan saida deʼit mak ita bele hatudu katak ita la fihir ema?
17 Iha kongregasaun laran, ita bele banati-tuir Jeová hodi hatudu laran-diʼak no respeitu ba ita-nia maluk hotu. Porezemplu, kuandu ita halo planu atu han hamutuk ho irmaun-irmán sira, ita mós bele konvida sira neʼebé iha situasaun moris nian neʼebé la hanesan, inklui mós sira neʼebé kiak, inan-aman la iha, ka sira neʼebé faluk ona. (Lee Galasia 2:10; Tiago 1:27.) Liután neʼe, ita mós hakarak haklaken ba ema hotu, inklui ema husi rai seluk. Ita kontente tebes tanba Jeová nia organizasaun halo livru sira iha língua maizumenus hamutuk 600. Loos duni, ita iha oportunidade furak atu hatudu katak ita la fihir ema!
18. Kuandu ita hanoin kleʼan kona-ba Jeová nia hahalok fasil atu hakbesik no la fihir ema, ida-neʼe book ita atu halo saida?
18 Entaun, hodi hanoin kleʼan kona-ba oinsá Jeová hatudu hahalok fasil atu hakbesik no la fihir ema, sei ajuda ita atu hafolin liután hahalok sira-neʼe. Ikusmai, ita sei banati-tuir Jeová iha ita rasik nia moris, no hatudu hahalok furak sira-neʼe ba ita-nia maluk kristaun sira no ema neʼebé ita hasoru iha serbisu haklaken.
“Jeová besik ba ema hotu neʼebé bolu nia.”—Sal 145:18 (Haree parágrafu 9)
“Jeová, imi-nia Maromak, . . . la fihir ema.”—Deut 10:17 (Haree parágrafu 17)
a Salmo 145:18: “Jeová besik ba ema neʼebé bolu nia, ba sira neʼebé bolu nia ho laran loos.”
b Isaías 30:18, 19: “18 Jeová hein nafatin atu hatudu laran-diʼak ba imi, no hatudu laran-sadiʼa ba imi. Tanba Jeová mak Maromak justisa nian. Ksolok ba ema hotu neʼebé hein ba nia. 19 Kuandu povu husi Sião sei hela iha Jerusalém, ó sei la tanis tan. Nia sei hatudu laran-diʼak ba ó neʼebé hakilar tan terus, bainhira nia rona ida-neʼe, nia sei ajuda ó.”
c Deuteronômio 10:17: “Tanba Jeová, imi-nia Maromak, mak Maromak ba maromak sira hotu no Naʼi ba naʼi sira hotu, Maromak neʼebé boot, kbiit-naʼin no halo ema taʼuk, neʼebé la fihir ema no nia mós la simu rikusoin neʼebé ema fó ho hakarak aat.”