Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken
© 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
5-11 JANEIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 17-20
“Liman-rohan ba ema neʼebé hadau ita-nia sasán”
“Haʼu-nia ukun laʼós parte husi mundu neʼe”
16 Importante tebes atu halo mudansa sira-neʼe! Bíblia hatete ema mak hanesan tasi neʼebé la hakmatek no la bele iha dame. (Isa 17:12; 57:20, 21; Apk 13:1) Polítiku provoka no haketak ema, no lori ema ba hahalok violénsia. Maibé ita iha dame no unidade. Jeová kontente tanba haree katak ninia povu sira iha unidade, maski ema iha mundu neʼe haketak malu.—Lee Sofonias 3:17.
Mantein neutrál iha mundu neʼebé la iha unidade
4 Karik iha fatin neʼebé ita hela daudauk situasaun polítiku sei kalma no ita la presiza preokupa ho ita-nia pozisaun neutrál ba buat polítiku nian. Maibé tanba Satanás nia mundu besik ona atu remata, ita bele fiar katak sei susar ba ita atu mantein ita-nia pozisaun neutrál iha futuru. Ohin loron ema barak sai ona “ulun-toos” no “lakohi simu konsellu”, tan neʼe iha futuru ema sei fahe malu liután. (2Ti 3:3, 4) Iha nasaun balu, ita-nia irmaun-irmán sira hasoru ona situasaun neʼebé problema polítiku troka derrepente deʼit. Tan neʼe mak bainhira situasaun polítiku kalma hela, ita tenke prepara an ka hametin ita-nia hakarak atu la mete ba buat polítiku nian. Se ita hein toʼo situasaun grave mak foin hakfodak, karik ita bele halo buat neʼebé kontra ita-nia desizaun ba buat polítiku nian. Agora mai ita koʼalia kona-ba dalan haat atu prepara an ba situasaun neʼe.
ip-1 p. 198 par. 20
Jeová nia tesi-lia hasoru nasaun sira
20 Rezultadu mak saida? Isaias hatete: “Kalan sei hamosu taʼuk. Sira sei lakon mohu antes dadeer-saan. Neʼe sei sai liman-rohan ba ema neʼebé hadau ita-nia sasán no ba sira neʼebé foti ita-nia sasán.” (Isa 17:14) Ema barak foti Jeová nia povu nia sasán, trata aat no la respeitu sira. Jeová nia povu laʼós parte ba relijiaun falsu iha mundu neʼe, tan neʼe kontradór no ema neʼebé fanátiku hanoin katak fasil deʼit atu ataka sira. Maibé Maromak nia povu iha konfiansa katak lakleur tan “dadeer-saan” sei toʼo mai no sira-nia susar hotu sei remata.—2Ts 1:6-9; 1Pe 5:6-11.
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
Hakarak hatene?
Maizumenus tinan 2.500 liubá, profeta Isaias hakerek katak ema neʼebé hela “iha área neʼebé besik mota sira iha Etiópia” haruka “ema sira lori lia-menon liuhusi tasi, sira hakur tasi ho ró husi duʼut-papiru”. Profeta Jeremias mós fó sai nanis katak bainhira ema Média-Pérsia ataka Babilónia, sira sei sunu “bero hotu neʼebé halo ho duʼut-papiru” atu nuneʼe ema labele halai sai husi Babilónia.—Isa 18:1, 2; Jer 51:32.
Bíblia mai husi Maromak, tan neʼe ema neʼebé estuda Bíblia la hakfodak bainhira arkeólogu sira deskobre katak iha Bíblia nia tempu, ema uza duʼut-papiru atu halo ró ka bero. (2Ti 3:16) Saida mak arkeólogu sira deskobre? Sira deskobre katak ema Ejitu halo ró ho duʼut-papiru.
12-18 JANEIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 21-23
Aprende husi buat neʼebé akontese ba Sebna
Dixiplina hatudu sai Maromak nia domin
7 Atu komprende tansá mak dixiplina importante tebes, mai ita haree toʼok ezemplu rua husi ema neʼebé Jeová fó dixiplina. Ida mak Sebna, ema Izraél ida neʼebé moris iha tempu Liurai Ezequias ukun. Ida seluk mak Graham, irmaun ida iha tempu modernu. Sebna “tau matan ba liurai nia uma”, no nia iha podér boot. (Isa 22:15) Maibé Sebna sai foti an no hakarak halo ema seluk haree katak nia mak ema neʼebé importante tebes. Nia mós halo rate ida neʼebé karun tebes ba ninia an no nia saʼe “kuda-karreta neʼebé kmanek”!—Isa 22:16-18.
8 Tanba Sebna koko atu buka glória ba ninia an, Maromak fó fali ninia knaar ba ema ida naran Eliaquim. (Isa 22:19-21) Ida-neʼe akontese iha tempu neʼebé Liurai Senaquerib husi Asíria halo planu atu ataka Jeruzalein. Ikusmai, Senaquerib haruka ema-boot sira ho tropa lubun boot bá atu halo taʼuk ema Judeu sira no haruka Liurai Ezequias rende an. (2Rs 18:17-25) Ezequias haruka Eliaquim ho ema naʼin-rua tan hodi bá hasoru ema-boot sira-neʼe. Husi ema naʼin-rua neʼe, ida mak Sebna, neʼebé serbí fali nuʼudar sekretáriu. Nia simu fali pozisaun neʼebé ladún importante. Neʼe hatudu katak, karik Sebna sai haraik an no la sente laran-kanek ka rai hirus. Ita bele aprende lisaun tolu husi buat neʼebé akontese ba Sebna.
9 Primeiru, Sebna lakon ninia pozisaun. Neʼe hanorin ita katak “foti an sei halo ema monu”. (Prv 16:18) Karik ita kaer knaar espesiál ruma iha kongregasaun, no karik ema seluk hanoin katak ita mak ema neʼebé importante. Se nuneʼe, ita hatudu haraik an nafatin ka lae? Ita fó glória ba Jeová ka lae tanba ita hatene katak abilidade neʼebé ita iha no buat diʼak hotu neʼebé ita halo mai husi Jeová? (1Ko 4:7) Apóstolu Paulo hatete: “Haʼu koʼalia ba ema hotu iha imi-nia leet atu la hanoin nia an diʼak liu fali buat neʼebé loos; maibé atu hanoin ho neon neʼebé loos.”—Rom 12:3.
Dixiplina hatudu sai Maromak nia domin
10 Segundu, konsellu makaʼas neʼebé Jeová fó ba Sebna karik hatudu sai Jeová nia konfiansa ba Sebna katak nia sei troka. (Prv 3:11, 12) Neʼe mak lisaun neʼebé diʼak tebes ba ema neʼebé lakon knaar espesiál ruma. Duké sai hirus ka sente laran-kanek, diʼak atu kontinua serbí Jeová ho ita-nia kbiit tomak, no haree dixiplina neʼebé ita simu hanesan Jeová hatudu domin ba ita. Presiza hanoin-hetan katak, ikusmai Jeová sei fó bensaun ba ema neʼebé hatudu haraik an. (Lee 1 Pedro 5:6, 7.) Dixiplina husi Jeová bele troka ita se ita hatudu haraik an no sai hanesan rai-mean neʼebé mamar iha ninia liman.
Dixiplina hatudu sai Maromak nia domin
11 Terseiru, ita bele aprende lisaun importante husi dixiplina neʼebé Jeová fó ba Sebna. Maski Jeová nia dixiplina hatudu katak nia odi hahalok neʼebé sala, maibé neʼe mós hatudu katak nia hadomi ema neʼebé halo sala. Nia sempre buka hahalok diʼak husi ema. Se Ita mak inan-aman ka katuas kongregasaun, Ita hakarak banati-tuir dalan neʼebé Jeová fó dixiplina ka lae?—Jud 22, 23.
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
w06 1/12 p. 11 par. 2
Pontu importante husi livru Isaias—Parte 1
21:1—Área saida mak bolu nuʼudar “rai-fuik husi tasi”? Maski Babilónia la besik ba tasi, maibé Bíblia refere ba Babilónia iha dalan hanesan neʼe. Neʼe tanba tinan-tinan Mota Eufrates no Mota Tigris sai boot no halo bee saʼe iha área neʼebá toʼo área neʼe sai hanesan “tasi”.
19-25 JANEIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 24-27
“Neʼe mak ita-nia Maromak!”
cl p. 15 par. 21
“Haree bá! Neʼe mak ita-nia Maromak!”
21 Karik ita haree ona kuandu labarik kiʼik ida hatudu ninia apá ba ninia belun sira no dehan ho kontente no orgullu: “Neʼe mak haʼu-nia apá.” Ema neʼebé adora Jeová mós sente hanesan neʼe kona-ba nia. Bíblia fó-hatene nanis kona-ba tempu neʼebé fiar-naʼin sira sei dehan: “Haree bá! Neʼe mak ita-nia Maromak!” (Isa 25:8, 9) Bainhira Ita aprende liután kona-ba Jeová nia hahalok sira, Ita sei sente katak Jeová mak Aman neʼebé diʼak liu hotu.
Jesus nia milagre kona-ba fahe paun
14 Bainhira Jesus hanorin ita atu halo orasaun kona-ba “ai-han ba ohin nian”, nia mós hanorin ita atu husu Maromak nia hakarak “sai loos iha rai, hanesan iha lalehan”. (Mt 6:9-11) Kuandu Maromak nia hakarak sai loos iha rai, situasaun sei sai oinsá? Bíblia hatete katak Maromak hakarak mundu tomak nakonu ho ai-han. Tuir Isaias 25:6-8, sei iha ai-han barak ba ema neʼebé simu Maromak nia Ukun. Salmo 72:16 hatete: “Sei iha ai-han barak iha rai; foho-tutun sira sei nakonu ho ai-han.” Iha mundu foun, Ita hakarak ka lae atu teʼin hahán neʼebé Ita gosta ka koko reseita foun? Ita mós bele kuʼu uvas-fuan iha Ita rasik nia toʼos no halo tua-uvas. (Isa 65:21, 22) No ema hotu sei moris ho haksolok.
Benefísiu neʼebé ita hetan tanba Jeová nia domin
11 Imajina toʼok Ita-nia moris iha Paraízu sei sai oinsá. Ita sei la laran-taridu kona-ba moras no mate. (Isa 25:8; 33:24) Jeová sei fó buat diʼak hotu neʼebé Ita hakarak. Ita hakarak aprende kona-ba saida? Toka instrumentu múzika, pinta dezeñu, ka aprende kona-ba animál sira? Iha Paraízu, presiza duni arkitetu, badaen sira, no mós toʼos-naʼin. Ita mós presiza prepara ai-han, halo ekipamentu oioin, no tau matan ba jardín neʼebé furak. (Isa 35:1; 65:21) Bainhira Ita moris ba nafatin, Ita sei iha tempu barak atu halo buat hotu neʼe no mós buat seluk tan.
12 Ita sei sente haksolok tebes atu fó benvindu ba ema neʼebé moris-hiʼas! (Aps 24:15) Imajina mós kontente neʼebé Ita sei sente bainhira aprende kona-ba Jeová liuhusi ninia kriasaun sira. (Sal 104:24; Isa 11:9) Buat neʼebé diʼak liu hotu mak Ita sei nunka halo tan sala, tan neʼe Ita bele serbí Jeová no la presiza tan husu perdua. Klaru katak Ita lakohi lakon esperansa neʼe tan deʼit atu hetan “haksolok ba tempu uitoan hodi halo sala”. (Ebr 11:25) Moris ba nafatin mak furak liu fali buat neʼebé ita bele hetan husi mundu neʼe. Esperansa neʼe sei sai loos no ita sei moris duni iha neʼebá. Neʼe hotu bele akontese tanba Jeová hadomi ita no fó ninia Oan-Mane nuʼudar sakrifísiu!
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
Jeová haree Ita-nia matan-been
18 Ezequias hetan kmaan husi Jeová nia liafuan. Ita mós bele hetan kmaan husi Maromak nia Liafuan. Kuandu ita hasoru susar, Jeová nia liafuan bele ajuda ita sai kalma. (Rom 15:4) Bainhira irmán ida iha Áfrika Oeste hatene katak nia iha kankru, nia tanis beibeik. Nia konta: “Eskritura ida neʼebé halo haʼu sente kmaan mak Isaias 26:3. Maski ita labele kontrola situasaun neʼebé ita hasoru, maibé Jeová bele halo ita sente dame iha laran, no neʼe ajuda ita atu kontrola ita-nia reasaun.” Oinsá ho Ita? Eskritura saida mak fó kmaan ba Ita bainhira hasoru situasaun susar?
26 JANEIRU–1 FEVEREIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 28-29
Hahiʼi Jeová ho Ita-nia ibun-tutun no laran
ip-1 p. 299 par. 23
Isaias fó sai nanis kona-ba Jeová nia “hahalok neʼebé laʼós baibain”
23 Ulun-naʼin relijiaun Judeu sira dehan katak sira matenek kona-ba buat espirituál nian, maibé sira husik hela Jeová. Sira hanorin tuir sira rasik nia hanoin kona-ba saida mak loos no sala, sira koko atu defende sira-nia hahalok la morál no fiar-laek, no halo ema seluk lakon sira-nia relasaun diʼak ho Maromak. Liuhusi “buat kmanek” katak Jeová nia “hahalok neʼebé laʼós baibain”, Jeová sei tesi-lia ba sira tanba sira-nia laran-makerek. Nia hatete: “Povu neʼe hakbesik ba haʼu ho sira-nia ibun deʼit no sira respeitu haʼu ho ibun-tutun deʼit, maibé sira-nia laran dook husi haʼu; no sira hamtaʼuk haʼu tan deʼit ema nia ukun-fuan neʼebé hanorin ona ba sira. Tan neʼe, haʼu rasik mak sei halo fali buat furak sira ba povu neʼe ho buat kmanek barak; matenek husi sira-nia matenek-naʼin sira sei lakon, no koñesimentu husi sira-nia ema matenek sira sei la iha tan.” (Isa 29:13, 14) Ikusmai sira-nia matenek no koñesimentu lakon tiha kuandu Jeová uza Babilónia nia ukun atu halakon relijiaun Judeu tomak neʼebé kontra nia. Buat neʼebé hanesan mós akontese iha Jesus nia tempu kuandu ulun-naʼin relijiaun Judeu hanorin tuir sira-nia hanoin rasik no book nasaun Izraél atu kontra Maromak. Ida-neʼe mós sei akontese ba ema Kristaun falsu sira iha ita-nia tempu.—Mt 15:8, 9; Rom 11:8.
Ema laran-loos sei la sidi
7 Jesus ho aten-brani korrije ulun-naʼin relijiaun sira iha ninia tempu tanba sira la hanorin ema atu adora Jeová iha dalan neʼebé loos. Nia hatudu katak ema Farizeu mak laran-makerek tanba sira preokupa liu kona-ba fase liman ho didiʼak duké hanoin kona-ba oinsá atu tau matan ba sira-nia inan-aman. (Mt 15:1-11) Karik Jesus nia dixípulu sira hakfodak ho buat neʼebé Jesus hatete. Sira husu ba nia: “Ita hatene ka lae, ema Farizeu sira sai hirus tanba rona buat neʼebé Ita hatete?” Jesus hatán: “Ai-horis hotu neʼebé haʼu-nia Aman iha lalehan la kuda, sei fokit sai tiha. Husik deʼit sira. Sira hanesan ema matan-delek neʼebé hatudu dalan ba matan-delek seluk. Entaun, se matan-delek ida lori matan-delek seluk, sira naʼin-rua sei monu ba rai-kuak.” (Mt 15:12-14) Jesus la husik ulun-naʼin relijiaun nia hanoin neʼebé negativu atu hapara nia koʼalia kona-ba lia-loos.
Sai Jeová nia bainaka ba nafatin!
8 Ema neʼebé “hanoin kona-ba lia-loos iha ninia laran”, la finje atu halo tuir Maromak iha ema seluk nia oin no tuirmai halo hahalok kontra kuandu mesamesak. (Isa 29:13) Sira hasees an husi hahalok laran-makerek. Ema neʼebé laran-makerek karik komesa hanoin katak Jeová nia ukun-fuan balu mak la matenek. (Tgo 1:5-8) No se sira hanoin katak ukun-fuan ruma ladún importante, karik sira deside atu la halo tuir ida-neʼe. Tuirmai, se sira la hetan konsekuénsia husi sira-nia hahalok kontra, karik sira sei brani atu halo buat neʼebé aat liután, no Maromak sei la simu sira-nia adorasaun. (Ecl 8:11) Maibé ita hakarak hatudu hahalok onestu iha situasaun hotu.
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
ip-1 p. 296 par. 19
Isaias fó sai nanis kona-ba Jeová nia “hahalok neʼebé laʼós baibain”
19 Tuirmai, Jeová koʼalia kona-ba saida? “Susar ba Ariel, Ariel, sidade neʼebé uluk David hela bá! Kontinua halaʼo imi-nia festa tinan-tinan, selebra festa sira tinan ba tinan. Maibé haʼu sei lori susar ba Ariel, no iha neʼebá ema sei lelir no tanis halerik, no ba haʼu, Ariel sei sai hanesan Maromak nia altár hodi sunu sakrifísiu.” (Isa 29:1, 2) Karik “Ariel” signifika “Fatin atu sunu ahi iha Maromak nia altár”, no iha versíkulu neʼe, karik neʼe refere ba Jeruzalein. Templu no altár neʼebé ema Judeu uza atu halo sakrifísiu mak iha Jeruzalein. Ema Judeu toman atu halo festa no hasaʼe sakrifísiu iha neʼebá, maibé Jeová la kontente ho sira-nia adorasaun. (Os 6:6) Nia fó sai katak sidade neʼe sei sai hanesan “altár hodi sunu sakrifísiu” iha dalan seluk. Jeruzalein sei nakonu ho raan no ahi hanesan altár ida. Jeová mós esplika oinsá neʼe sei akontese, hodi dehan: “Haʼu sei mai no hela iha ó-nia sorin-sorin atu ataka ó, haʼu sei tau lutu ho ai-meik haleʼu ó no harii moru hodi serku ó. Ó sei monu no hetan moe; ó sei koʼalia husi rai, no rai-rahun sei hanetik ó-nia koʼalia.” (Isa 29:3, 4) Ida-neʼe sai loos ba Judá no Jeruzalein iha tinan 607 AEC bainhira Babilónia nia tropa sira halo serku no harahun sidade neʼe, no sunu templu. Jeruzalein rahun no monu tun ba rai.
2-8 FEVEREIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 30-32
Hetan protesaun iha Jeová nia liras okos
w01 15/11 p. 16 par. 7
Jeová mak ita-nia fatin protesaun
7 Tanba Jeová mak ita-nia fatin protesaun, ita hetan kmaan husi liafuan: “Nia sei proteje ó ho ninia liras rohan, no ó sei hetan protesaun iha ninia liras okos. Ninia laran-metin sei sai nuʼudar eskudu boot ida no moru neʼebé fó protesaun.” (Sal 91:4) Hanesan manu-inan neʼebé semo besik ninia oan hodi fó protesaun ba sira, Jeová mós proteje ita iha dalan hanesan neʼe. (Isa 31:5) ‘Nia sei proteje ita ho ninia liras rohan.’ Baibain manu-inan taka ninia oan ho liras hodi proteje sira husi animál fuik. Nuneʼe mós ho ita, ita bele sente seguru iha Jeová nia liras okos tanba ita buka protesaun husi Jeová nia organizasaun.—Rut 2:12; Sal 5:1, 11.
Jeová sei ajuda Ita durante tempu susar
13 Saida mak ita presiza halo? Hakaʼas an atu la mesamesak. Bainhira ita izola an, baibain ita komesa hanoin deʼit kona-ba ita-nia an no problema neʼebé ita hasoru daudaun. Hanoin hanesan neʼe bele kona ita-nia desizaun. (Prv 18:1) Klaru katak ita hotu presiza tempu balu atu mesamesak, liuliu bainhira ita foin hasoru susar ruma. Maibé, se ita izola an ba tempu naruk, neʼe bele hanetik ita atu simu ajuda husi ema neʼebé Jeová uza atu apoia ita. Tan neʼe maski susar, diʼak atu simu ajuda husi família, belun, no katuas sira durante tempu susar. Haree sira nuʼudar ema neʼebé Jeová uza atu apoia ita.—Prv 17:17; Isa 32:1, 2.
Oinsá mak Jeová sei halo Ita forte?
19 Oinsá Ita bele hametin Ita-nia esperansa? Se Ita iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai, Ita bele lee husi Bíblia kona-ba Paraízu no hanoin kleʼan kona-ba neʼe. (Isa 25:8; 32:16-18) Imajina toʼok kona-ba Ita-nia moris iha mundu foun. Ita sei hasoru sé? Ita sei rona lian hanesan saida? No Ita sei sente oinsá? Atu ajuda Ita imajina, haree dezeñu iha publikasaun sira kona-ba Paraízu, ka nonton vídeo múzika, hanesan Paraízu neʼebé atu mai, Besik daudaun ona, ka Imajina kona-ba mundu foun. Se ita kontinua hanoin kona-ba mundu foun, ita-nia problema sira sei “ba tempu uitoan deʼit no kmaan”. (2Ko 4:17) Esperansa neʼebé Jeová fó ba Ita, sei ajuda Ita tahan hasoru susar sira.
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
it “Paun” par. 6
Paun
Uza iha dalan simbóliku. Dala barak Bíblia uza liafuan “paun” iha dalan simbóliku. Porezemplu, Josué no Caleb fó-hatene ba ema Izraél neʼebé halibur hamutuk katak ema Kanaan mak “hanesan paun ba ita”, neʼe katak fasil ba ema Izraél atu manán sira, no situasaun neʼe sei fó forsa ba ema Izraél. (Núm 14:9, nota) Salmo 80:5 koʼalia kona-ba triste boot neʼebé ema bele sente bainhira Maromak la kontente ho sira, versíkulu neʼe fó sai kona-ba Izraél nia Bibi-Atan Jeová, hodi dehan: “Ita halo sira-nia matan-been sai hanesan paun neʼebé sira han.” Bíblia mós fó sai katak Jeová fó ba ninia povu “paun terus nian atu han” no “bee susar nian atu hemu”, neʼe refere ba situasaun susar neʼebé sira sei hasoru bainhira tropa Babilónia serku sira, no neʼe sai nuʼudar buat neʼebé baibain hanesan paun no bee.—Isa 30:20.
9-15 FEVEREIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 33-35
Jeová sei ajuda Ita kalma nafatin
Jeová sei ajuda Ita durante tempu susar
7 Dezafiu. Bainhira ita hasoru susar, ita-nia hanoin, sentimentu, no reasaun karik la balansu hanesan baibain. Ita bele deʼit sente katak ita-nia sentimentu troka bá-mai hanesan ró neʼebé laloran baku bá-mai. Ana neʼebé temi ona ohin hatete katak nia iha sentimentu oioin bainhira ninia laʼen Luis mate. Nia hatete: “Bainhira haʼu sente laran-triste tebetebes, haʼu komesa sente kuitadu ho haʼu-nia an. Haʼu mós hirus tanba nia mate.” Liután neʼe, Ana sente mesamesak no estrese tanba tenke halo desizaun kona-ba buat oioin neʼebé uluk Luis mak tau matan. Dala ruma, nia sente hanesan nia iha tasi neʼebé iha laloran no anin boot. Oinsá mak Jeová ajuda ita bainhira ita-nia sentimentu troka bá-mai?
8 Oinsá mak Jeová sei ajuda ita? Jeová sei ajuda ita atu iha hanoin neʼebé balansu ka hamriik metin. (Lee 1 Pedro 5:10.) Bainhira tasi komesa siʼak, ró bele iha perigu laran tanba laloran baku bá-mai. Atu ró bele balansu nafatin, ró barak iha liras husi sorin-sorin iha bee laran. Liras sira-neʼe bele ajuda ró atu la nakdoko demais, no neʼe halo ema iha ró laran sente seguru no hakmatek. Maski nuneʼe, atu liras sira-neʼe bele serbisu ho didiʼak, ró tenke kontinua halai. Hanesan neʼe mós, Jeová sei ajuda ita atu iha balansu se ita kontinua serbí nia ho laran-metin durante tempu susar.
Haksolok nafatin maski hasoru susar
10 Buat neʼebé ita bele halo: Husu matenek husi Jeová. Atu bele tahan susar sira ho ksolok, ulukliu ita presiza halo orasaun ba Jeová atu husu matenek hodi bele halo desizaun ho diʼak. (Lee Tiago 1:5.) Saida mak ita presiza halo se ita sente katak Jeová la hatán kedas ita-nia orasaun? Tiago hatete katak ita “tenke husu beibeik ba Maromak”. Jeová la hirus bainhira ita husu beibeik matenek husi nia. Bainhira ita halo orasaun atu husu matenek hodi bele tahan susar sira, ita-nia Aman iha lalehan sei fó ida-neʼe “ho laran-luak”. (Sal 25:12, 13) Jeová haree ita-nia terus, nia hanoin ita, no hakarak atu ajuda ita. Neʼe halo ita sente kontente tebes. Maibé oinsá Jeová fó matenek mai ita?
11 Jeová fó ita matenek liuhusi Bíblia. (Prv 2:6) Atu bele hetan matenek neʼe, ita presiza estuda Bíblia no ita-nia publikasaun sira. Maibé la toʼo atu hetan deʼit koñesimentu. Ita mós presiza halo tuir Maromak nia matadalan iha ita-nia moris. Tiago hakerek: “Imi tenke sai ema neʼebé halo tuir Maromak nia liafuan, laʼós ema neʼebé rona deʼit.” (Tgo 1:22) Bainhira ita halo tuir Maromak nia matadalan, ita sei buka dame, la ulun-toos, no hatudu laran-sadiʼa. (Tgo 3:17) Hahalok sira-neʼe bele ajuda ita atu tahan hasoru susar naran deʼit ho ksolok.
ip-1 p. 352-355 par. 21-22
“La iha ema ida iha rai mak sei dehan: ‘Haʼu moras’”
21 Isaias nia profesia mós sai loos iha tempu modernu. Jeová nia povu ohin loron hetan kura iha dalan espirituál. Sira sai livre husi hanorin falsu kona-ba mate-klamar, trindade, no infernu. Sira simu matadalan kona-ba morál, no neʼe halo sira livre husi hahalok la morál no ajuda sira halo desizaun neʼebé diʼak. No liuhusi Jesus Kristu nia sakrifísiu, Maromak bele perdua sira-nia sala no sira bele iha konxiénsia neʼebé moos. (Kol 1:13, 14; 1Pe 2:24; 1Jo 4:10) Bainhira sira hetan kura iha dalan espirituál, neʼe mós ajuda sira iha dalan fíziku. Porezemplu, hodi hasees an husi sala seksuál no la uza tabaku, neʼe proteje ema Kristaun husi moras-kankru oioin no mós moras neʼebé bele hadaʼet liuhusi relasaun seksuál.—1Ko 6:18; 2Ko 7:1.
22 Liután neʼe, liafuan iha Isaias 33:24 sei sai loos iha dalan neʼebé boot liután iha mundu foun. Iha Mesias nia Ukun okos, ema sei hetan kura iha dalan fíziku no mós espirituál. (Apk 21:3, 4) Lakleur depois Satanás nia sistema aat neʼe lakon, milagre oioin sei akontese iha mundu tomak, hanesan milagre neʼebé uluk Jesus halo kuandu nia iha rai. Ema matan-delek sei haree fali, ema tilun-diuk sei rona fali, no ema ain-kudeik sei laʼo fali! (Isa 35:5, 6) Ho ida-neʼe, ema hotu neʼebé moris liu terus boot bele hola parte atu halo mundu sai paraízu.
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
Kontinua laʼo iha “Dalan Santu”
8 Karik ema balu hanoin: ‘Neʼe furak tebes, maibé buat neʼebé akontese ba ema Judeu iha tempu neʼebá bele afeta ita ohin loron ka lae?’ Sin, bele duni, tanba buat neʼebé ita halo daudaun mak hanesan laʼo iha “Dalan Santu”. Maski ita iha esperansa atu bá lalehan ka ita mak “bibi-malae seluk”, ita presiza kontinua laʼo iha “Dalan Santu”. Neʼe sei ajuda ita atu adora Jeová agora no mós iha futuru bainhira ita hetan bensaun iha Maromak nia Ukun okos. (Jo 10:16) Hahú husi tinan 1919 EC, mane, feto, no labarik millaun ba millaun husik ona Babilónia Boot, katak relijiaun falsu iha mundu tomak, no komesa laʼo iha dalan simbóliku neʼe. Karik Ita mós laʼo daudaun iha dalan neʼe. Ema komesa laʼo iha dalan neʼe maizumenus tinan 100 liubá, maibé loloos ema seluk komesa prepara dalan neʼe tinan barak antes neʼe.
16-22 FEVEREIRU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 36-37
“Keta taʼuk tanba liafuan neʼebé ó rona”
it “Ezequias” No. 1 par. 14
Ezequias
Senaquerib lakon iha Jeruzalein. Hanesan Ezequias fó sai nanis ona, Senaquerib deside metin atu ataka Jeruzalein. Bainhira Senaquerib no ninia tropa sira serku daudaun sidade Lakis neʼebé iha moru neʼebé metin, nia haruka komandante balu atu bá Jeruzalein hodi haruka ema Izraél atu rende an. Ema neʼebé koʼalia hodi reprezenta grupu neʼe mak Rabsaque. Neʼe laʼós ninia naran, maibé títulu ba ninia pozisaun. Nia bele koʼalia lian Ebraiku ho momoos. Nia goza Ezequias no sadik Jeová ho lian boot hodi dehan katak Jeová mak hanesan deʼit ho nasaun sira seluk nia maromak neʼebé labele salva Ninia povu husi liurai Asíria nia liman.—2Rs 18:13-35; 2Kr 32:9-15; Isa 36:2-20.
ip-1 p. 387 par. 10
Liurai hetan bensaun tanba hatudu laran-metin
10 Tuirmai Rabsaque fó-hanoin ba ema Judeu katak sira iha tropa uitoan deʼit se kompara ho tropa Asíria. Ho foti an, nia hatete: “Haʼu sei fó kuda 2.000 ba ó no haree toʼok se ó bele buka-hetan tropa neʼebé toʼo atu saʼe kuda sira-neʼe.” (Isa 36:8) Tuir loloos, maski ema Judeu nia tropa neʼebé saʼe kuda mak barak ka uitoan, neʼe la importante tanba Judá nia salvasaun la depende ba sira-nia tropa nia kbiit. Provérbios 21:31 esplika kona-ba neʼe hodi dehan: “Ema prepara kuda ba loron funu nian, maibé Jeová mak fó salvasaun.” Tuirmai Rabsaque fó sai katak Jeová fó bensaun ba ema Asíria, laʼós ba ema Judeu. Nia dehan katak ema Asíria bele manán área barak iha Judá tanba Jeová mak fó bensaun ba sira.—Isa 36:9, 10.
ip-1 p. 388 par. 13-14
Liurai hetan bensaun tanba hatudu laran-metin
13 Rabsaque koʼalia buat seluk tan hodi hataʼuk ema Judeu. Nia fó avizu ba ema Judeu atu labele tau fiar ba Ezequias se Ezequias hatete: “Jeová sei salva ita.” Rabsaque fó-hanoin sira katak ema Samaria nia maromak sira labele hapara tropa Asíria atu manán suku sanulu. Nia mós koʼalia kona-ba nasaun seluk neʼebé Asíria manán ona. Nia sadik sira hodi dehan: “Maromak sira husi sidade Hamat no Arpad iha neʼebé? Maromak sira husi sidade Sefarvaim iha neʼebé? Sira bele salva Samaria husi haʼu-nia liman ka lae?”—Isa 36:18-20.
14 Klaru katak Rabsaque neʼebé adora maromak falsu sira la komprende katak iha diferensa boot entre ema Samaria no ema iha Jeruzalein neʼebé Ezequias mak ukun. Ema Samaria nia maromak mak falsu no la iha forsa atu salva suku sanulu husi tropa Asíria. (2Rs 17:7, 17, 18) Maibé ema iha Jeruzalein adora fali Jeová no la adora tan maromak falsu sira. Maski nuneʼe, ema Judeu nia reprezentante sira la koko atu esplika neʼe ba Rabsaque. “Sira kontinua nonook no la koʼalia liafuan ida ba nia, tanba liurai fó ona orden neʼebé dehan: ‘Imi keta hatán ba nia.’” (Isa 36:21) Eliaquim, Sebna, no Joá fila fali ba Ezequias no fó-hatene kona-ba Rabsaque nia liafuan.—Isa 36:22.
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
it “Kuda-freun” par. 4
Kuda-freun
Jeová hatete ba Liurai Senaquerib husi Asíria: “Haʼu sei tau besi-kaʼit iha ó-nia inus no kuda-freun iha ó-nia ibun, no haʼu sei lori ó fila liuhusi dalan neʼebé ó mai.” (2Rs 19:28; Isa 37:29) Senaquerib tenke para atu ataka Jeruzalein no presiza fila fali ba Nínive, laʼós tanba ninia hakarak rasik, maibé tanba Jeová mak kontrola nia. No ikusmai iha Nínive mak ninia oan-mane sira oho nia. (2Rs 19:32-37; Isa 37:33-38) Bainhira Jeová tau kuda-freun iha inimigu nia ibun, neʼe hatudu katak nia kontrola sira iha dalan neʼebé kompletu hanesan ema kontrola animál sira ho kuda-freun.—Isa 30:28.
23 FEVEREIRU–1 MARSU
RIKUSOIN HUSI BÍBLIA ISAIAS 38-40
“Hanesan bibi-atan ida, nia sei tau matan ba ninia bibi-lubun”
Bíblia hatudu sai saida kona-ba Jeová?
3 Lee Isaias 40:8. Durante tinan rihun ba rihun, Maromak nia Liafuan fó sai matadalan diʼak ba ema sira neʼebé laran-metin. Oinsá neʼe bele akontese? Tuir loloos ema hakerek Bíblia kleur liubá iha surat-tahan lulun neʼebé ikusmai sai aat tiha. Entaun ohin loron, ita la iha dokumentu orijinál sira. Maibé Jeová ajuda ema atu halo kopia ba testu sagradu. Maski sira mak ema neʼebé la perfeitu, maibé sira halo kopia ho kuidadu tebes. Porezemplu, matenek-naʼin ida koʼalia kona-ba Eskritura Lian Ebraiku hodi hakerek: “Ita fiar metin katak la iha livru antigu seluk neʼebé kopia ho loloos hanesan livru neʼe.” Entaun maski ema hakerek Bíblia tinan barak liubá hodi uza materiál neʼebé bele sai aat no ema neʼebé halo kopia mak la perfeitu, maibé ita bele iha konfiansa katak buat neʼebé ita lee iha Bíblia fó sai Jeová nia hanoin.
4 Jeová mak Hun ba “prezente diʼak ida-idak no prezente hotu neʼebé perfeitu”. (Tgo 1:17) Prezente diʼak ida neʼebé Maromak fó mai ita mak Bíblia. Bainhira ema fó prezente ida ba ita, baibain ida-neʼe hatudu sai oinsá nia koñese no hatene ita-nia presiza. Nuneʼe mós ho Bíblia. Bainhira ita ezamina prezente neʼe, ita bele aprende buat barak kona-ba Jeová. Ita aprende katak nia hatene didiʼak ita no mós ita-nia presiza. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende kona-ba oinsá Bíblia hatudu sai Jeová nia hahalok tolu: matenek, justisa no domin. Mai ita koʼalia uluk kona-ba Maromak nia matenek.
cl p. 70 par. 7
Kbiit atu proteje—“Maromak mak ita-nia fatin protesaun”
7 Hodi kompara ninia an ho bibi-atan ida, Jeová fó konfiansa ba ita katak nia hakarak tebes atu proteje ita. (Eze 34:11-16) Isaias 40:11 esplika kona-ba Jeová hodi dehan: “Hanesan bibi-atan ida, nia sei tau matan ba ninia bibi-lubun. Nia sei halibur bibi-oan sira ho ninia liman, no nia sei koʼus sira iha ninia hirus-matan.” Oinsá mak bibi-oan neʼebé kiʼik bele toʼo iha bibi-atan nia “hirus-matan”? Karik bibi-oan neʼe hakbesik ba bibi-atan, no kose ninia ulun ba bibi-atan nia ain. Maski nuneʼe, bibi-atan mak tenke hakruʼuk no koʼus bibi-oan iha ninia hirus-matan. Komparasaun neʼe ajuda ita komprende kona-ba oinsá ita-nia Bibi-Atan Boot Jeová prontu atu proteje ita!
“Nia fó kbiit ba ema neʼebé kole”
4 Lee Isaias 40:26. Seidauk iha ema mak hatene fitun iha hira. Sientista sira fiar katak, iha ita-nia galáksia deʼit, maizumenus iha fitun biliaun 400 liu. Maski nuneʼe, Jeová fó naran ba fitun ida-idak. Neʼe hanorin saida kona-ba Jeová? Se Jeová interese kona-ba buat maten hanesan fitun sira, hanoin toʼok nia sente oinsá kona-ba Ita? Ita serbí nia laʼós tanba obriga an, maibé tanba hadomi nia. (Sal 19:1, 3, 14) Ita-nia Aman domin nian hatene buat hotu kona-ba Ita. Bíblia dehan katak “fuuk-lahan iha imi-nia ulun mós nia sura hotu”. (Mt 10:30) Jeová hakarak ita hatene katak, “ema neʼebé moris ho hahalok loos, Jeová hatene buat hotu neʼebé sira hasoru”. (Sal 37:18) Sin, Jeová hatene problema hotu neʼebé Ita hasoru daudaun, no nia bele fó forsa ba Ita atu tahan problema neʼe hotu.
5 Lee Isaias 40:28. Jeová mak enerjia hotu nia Hun. Haree toʼok ezemplu ida kona-ba enerjia neʼebé Jeová fó ba loro-matan. Sientista ida naran David Bodanis hatete katak, kada segundu enerjia neʼebé loro-matan fó sai, makaʼas tebes hanesan enerjia husi bomba nukleár biliaun ba biliaun. Peskizadór ida hatete katak, enerjia neʼebé loro-matan fó sai iha segundu ida deʼit bele sustenta ema iha mundu tomak nia moris ba tinan 200.000! Sin, Jeová, ida-neʼebé fó enerjia ba loro-matan, bele fó forsa ba ita atu tahan hasoru ita-nia problema hotu.
6 Lee Isaias 40:29. Serbí Jeová lori ksolok ba ita. Jesus hatete: “Sai haʼu-nia dixípulu.” No nia hatutan hodi dehan: “Imi sei hetan kmaan. Basá sai haʼu-nia dixípulu laʼós buat neʼebé susar, no buat neʼebé haʼu husu imi atu lori la todan.” (Mt 11:28-30) Neʼe loos duni! Dala ruma ita sente kole tebes bainhira atu bá reuniaun ka bá haklaken. Maibé halo tiha buat sira-neʼe, ita sente oinsá? Ita sente fresku no iha fali forsa atu hasoru ita-nia problema sira. Loos duni, sai Jesus nia dixípulu laʼós buat neʼebé susar!
Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia
Jeová nia naran mak importante tebes mai ita
12 Bainhira ita apoia Jeová nia naran, ka reputasaun, ita banati-tuir Jesus Kristu. Isaias mós fó-hatene nanis katak sei iha ema ida neʼebé “prepara Jeová nia dalan”. (Isa 40:3) Oinsá mak profesia neʼe sai loos? João Batista mak prepara dalan ba Jesus neʼebé mai hodi reprezenta Jeová nia naran no koʼalia hodi Jeová nia naran. (Mt 3:3; Mc 1:2-4; Lc 3:3-6) Profesia neʼe mós hatete: “Jeová sei hatudu sai ninia glória.” (Isa 40:5) Oinsá mak neʼe akontese? Bainhira Jesus mai mundu, nia reprezenta Jeová iha dalan neʼebé perfeitu, no neʼe hanesan Jeová rasik mak mai mundu.—Jo 12:45.