LISAUN 31
Hatudu respeitu ba ema seluk
BÍBLIA haruka ita atu “hatudu respeitu ba ema oioin” no “la koʼalia aat kona-ba ema ida”. (1 Pedro 2:17; Tito 3:2) Tuir loloos, ema hotu neʼebé ita hasoru “kria ona ‘tuir Maromak nia ilas’”. (Tiago 3:9) Kristu mate ba ema ida-idak. (João 3:16) No ema hotu presiza rona liafuan diʼak hodi sira bele halo tuir no bele hetan salvasaun. (2 Pedro 3:9) Ema balu merese respeitu neʼebé boot liu tanba sira-nia pozisaun.
Maibé, tansá mak ema balu buka razaun atu la hatudu respeitu tuir Bíblia nia matadalan sira? Rai ida-idak iha toman neʼebé la hanesan kona-ba hatudu respeitu ba ema tuir sira-nia pozisaun, rasa, feto ka mane, saúde, idade, riku, ka situasaun seluk tan. No tanba korrupsaun mosu barak loos, ida-neʼe halo ema lakohi hatudu respeitu ba ukun-naʼin sira. Iha rai balu, ema la kontente duni ho sira-nia situasaun moris nian. Karik sira serbisu ba oras barak hodi bele hetan buat neʼebé família presiza, no mós ema neʼebé haleʼu sira la hatudu respeitu. Dala ruma, joven sira obriga sira-nia kolega hodi kontra mestre no ulun-naʼin seluk. No mós dala barak programa husi televizaun hatudu labarik sira mak matenek liu fali inan-aman no domina sira, no ida-neʼe bele kona joven sira-nia hanoin. Tan neʼe, ita presiza hakaʼas an atu la husik mundu nia hanoin sira-neʼe estraga ita-nia respeitu ba ema seluk. Maibé, kuandu ita hatudu respeitu ba ema seluk, ida-neʼe sei halo fasil liu hodi ita bele troka hanoin ho ema.
Hahalok neʼebé hatudu respeitu. Ema barak hanoin katak sira neʼebé hola parte iha serbisu relijiaun nian tenke hatudu respeitu liuhusi hatais no hahalok. Rai ida-idak iha dalan neʼebé la hanesan kona-ba hatudu respeitu. Iha rai balu, ema hanoin katak ladún respeitu atu taka xapeu ka tau liman iha bolsu kuandu koʼalia ho ema. Iha rai seluk, ida-neʼe la sala. Entaun, hanoin kona-ba ema iha ita-nia área hodi la halo sira sai hirus. No ida-neʼe sei ajuda ita atu fahe liafuan diʼak ba sira.
Hahalok hanesan neʼe mós diʼak kuandu ita hasé ema seluk, liuliu se ema neʼe idade liu ita. Dala barak liu la respeitu kuandu joven ida bolu ema neʼebé idade ona ho deʼit naran se ema neʼe la fó lisensa. Iha rai balu, ema boot mós la bele bolu ema neʼebé sira ladún koñese ho deʼit naran. No iha língua balu ema uza liafuan “Ita-Boot” ka liafuan seluk atu hatudu respeitu ba ema neʼebé idade liu ka iha kbiit.
Hasé ema ho respeitu. Iha knua neʼebé kiʼik liu, baibain ita presiza hasé ema neʼebé ita hasoru, maski iha dalan ka iha uma ida. Ita bele halo ida-neʼe hodi fó kumprimentu, hatudu oin-midar, ka doko ulun. Se ita la halo ida-neʼe, karik ema sei sente katak ita la hatudu respeitu.
Maibé, ema balu nafatin sente katak ita la respeitu sira maski ita hasé ona sira. Tanbasá? Ida-neʼe tanba sira sente katak ita la halo neʼe husi laran. Dala ruma ema hasees an husi ema neʼebé aleijadu, ka ema neʼebé moras. Maibé, Maromak nia Liafuan haruka ita atu hatudu domin no respeitu ba ema sira hanesan neʼe. (Mateus 8:2, 3) Tanba Adão nia sala, ita hotu hetan problema. Entaun, ita sei sente katak ema respeitu ita se sira haree deʼit ba ita-nia sala ka lae? Ka ita hakarak atu ema haree ita tanba ita-nia hahalok diʼak sira?
Respeitu mós envolve rekoñese ema neʼebé nuʼudar ulun. Iha rai balu, ita presiza koʼalia uluk ba família nia ulun antes ita haklaken ba ema seluk iha família laran. Maski ita-nia knaar atu haklaken no hanorin mai husi Jeová, maibé ita la bele haluha katak Maromak fó knaar ba inan-aman atu treinu, dixiplina, no tau matan ba sira-nia oan. (Éfeso 6:1-4) Tan neʼe, kuandu ita vizita uma ida, diʼak atu koʼalia uluk ho inan-aman antes ita koʼalia ho oan sira.
Ita presiza hatudu respeitu ba sira neʼebé idade ona tanba sira iha esperiénsia. (Jó [Ayub] 32:6, 7) Irmán joven ida neʼebé serbí nuʼudar pioneiru iha rai-Seilaun halo nuneʼe kuandu nia hasoru katuas ida. Foufoun katuas neʼe lakohi simu nia, no dehan: “Oinsá mak joven ida hanesan ó bele hanorin Bíblia mai haʼu?” Maibé, irmán neʼe hatán: “Haʼu mai laʼós atu hanorin maibé atu fahe buat ruma neʼebé haʼu aprende ona. Ida-neʼe halo haʼu kontente loos toʼo haʼu hakarak atu fó sai fali ba ema seluk.” Irmán neʼe nia resposta neʼebé hatoʼo ho respeitu book katuas neʼe atu rona. Entaun, katuas neʼe dehan: “Se nuneʼe fó-hatene haʼu saida mak ó aprende?” Irmán neʼe hatete: “Haʼu aprende kona-ba oinsá atu moris ba nafatin.” Tuirmai, katuas neʼe hahú estuda Bíblia ho Testemuña ba Jeová. Maski katuas ka ferik hotu sei la fó sai sira-nia hakarak atu ema respeitu sira, maibé dala barak liu sira hafolin ida-neʼe.
Maibé, ita tenke kuidadu atu la hatudu respeitu iha dalan neʼebé demais liu. Porezemplu, iha rai balu iha Pasífiku no fatin seluk, hodi uza títulu respeitu nian kuandu hakbesik ba xefe-suku bele ajuda Testemuña sira atu koʼalia ho xefe ka ema iha ninia suku. Maibé, la presiza atu gaba demais. (Provérbios [Amsal] 29:5) Nuneʼe mós, maski língua balu uza títulu ruma hodi hatudu respeitu, maibé ema kristaun lalika uza neʼe iha dalan neʼebé gaba liu ema.
Hatoʼo diskursu ho respeitu. Bíblia haruka ita atu esplika razaun ba ita-nia esperansa “ho laran-maus no respeitu”. (1 Pedro 3:15) Entaun, maski fasil ba ita atu hatudu sai lalais ema seluk nia hanoin neʼebé sala, maibé keta halo ida-neʼe iha dalan neʼebé hatún ema. Karik diʼak liu atu rona didiʼak ho pasiénsia, no ita bele husu sira tansá sira sente nuneʼe, no tuirmai hanoin kona-ba sira-nia sentimentu nuʼudar ita esplika ba sira husi eskritura.
Ita mós tenke hatudu respeitu kuandu hatoʼo diskursu husi plataforma. Diskursu-naʼin neʼebé respeitu ninia rona-naʼin sei la kritika sira ka koʼalia liafuan hanesan: “Imi bele duni halo tuir se imi hakarak atu halo nuneʼe.” Koʼalia iha dalan hanesan neʼe karik halo ema laran-tun deʼit. Diʼak liu mak atu haree ita-nia rona-naʼin nuʼudar ema neʼebé hadomi Jeová no hakarak atu serbí nia! Hodi banati-tuir Jesus, ita tenke hatudu katak ita komprende ema nia hanoin kuandu ita koʼalia ho ema neʼebé fiar fraku, ladún iha esperiénsia, ka neineik atu halo tuir Bíblia nia matadalan.
Rona-naʼin sei sente katak diskursu-naʼin respeitu sira se nia hatudu katak nia mós presiza halo tuir matadalan husi Maromak nia Liafuan. Tan neʼe, diʼak atu la uza beibeik liafuan hanesan “imi” kuandu hatudu oinsá halo tuir eskritura sira. Porezemplu, duké husu pergunta hanesan: “Imi halo tiha ona buat hotu neʼebé imi bele halo ka lae?” diʼak liu atu dehan: “Ita ida-idak presiza husu ba ita-nia an: ‘Haʼu halo tiha ona buat hotu neʼebé haʼu bele halo ka lae?’” Ideia husi pergunta rua neʼe mak hanesan deʼit, maibé pergunta primeiru hatudu katak diskursu-naʼin iha situasaun neʼebé la hanesan ho rona-naʼin. Pergunta segundu bele fó laran-manas ba ema ida-idak, inklui mós diskursu-naʼin, atu hanoin kona-ba sira-nia an rasik.
Hakaʼas an atu la halo kómiku tanba deʼit hakarak atu rona-naʼin hamnasa. Ida-neʼe sei la hatudu respeitu ba mensajen husi Bíblia. Klaru katak ita presiza sente haksolok kona-ba ita-nia serbisu ba Maromak. No dala ruma iha duni informasaun ba ita-nia knaar neʼebé ita bele halo kómiku uitoan. Maibé, se ita halo kómiku kona-ba informasaun neʼebé sériu, neʼe sei la hatudu respeitu ba rona-naʼin no ba Maromak.
Ami hein katak ita-nia koʼalia, hahalok, no diskursu sempre hatudu katak ita haree ema seluk hanesan Jeová hanorin ita atu haree sira.