Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • w25 Setembru p. 14-19
  • Hatudu respeitu ba ema seluk

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • Hatudu respeitu ba ema seluk
  • Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2025
  • Subtítulu
  • Informasaun seluk neʼebé hanesan
  • HATUDU RESPEITU BA EMA SELUK KATAK SÁ?
  • HATUDU RESPEITU BA FAMÍLIA
  • HATUDU RESPEITU BA MALUK FIAR-NAʼIN
  • HATUDU RESPEITU BA EMA NEʼEBÉ LAʼÓS TESTEMUÑA
  • Oinsá atu bele nafatin hatudu respeitu?
    Matan-moris bá!—2024
  • Tanbasá respeitu sira neʼebé iha podér?
    Oinsá atu Hela iha Maromak nia Domin
  • Hatudu respeitu ba malu
    Matan-moris bá!—2016
  • Tanbasá mak ita tenke hatudu respeitu ba sira neʼebé mak ita-nia ulun?
    “Hela Nafatin iha Maromak nia Domin”
Haree barak liután
Livru Haklaken fó sai Maromak Jeová nia Ukun (Estudu)—2025
w25 Setembru p. 14-19

LISAUN ESTUDU 38

KNANANUK 120 Banati-tuir Kristu nia laran-maus

Hatudu respeitu ba ema seluk

“Diʼak liu simu respeitu duké simu osan-mutin no osan-mean.”—PROV 22:1.

OBJETIVU

Aprende tanbasá ita presiza hatudu respeitu ba ema seluk no oinsá ita bele halo ida-neʼe maski iha situasaun susar.

1. Tanbasá ita gosta ema hatudu respeitu ba ita? (Provérbios 22:1)

ITA gosta ema hatudu respeitu ba Ita ka lae? Klaru katak sin. Jeová kria ita ho hakarak atu simu respeitu, no ita sente kontente kuandu simu ida-neʼe. Tan neʼe Bíblia hatete: “Diʼak liu simu respeitu duké simu osan-mutin no osan-mean.”—Lee Provérbios 22:1.

2-3. Tanbasá dala ruma susar atu hatudu respeitu ba ema seluk, no iha lisaun neʼe ita sei aprende kona-ba saida?

2 Dala ruma susar atu hatudu respeitu ba ema seluk. Razaun ida mak tanba fasil ba ita atu haree ema seluk nia fraku. No mós, ita moris iha tempu neʼebé ema barak la hatudu respeitu. Maibé ita lakohi sai hanesan neʼe. Tanbasá? Tanba Jeová hakarak ita atu “hatudu respeitu ba ema oioin”.—1 Ped 2:17.

3 Iha lisaun neʼe, ita sei aprende kona-ba hatudu respeitu ba ema seluk katak sá no oinsá atu hatudu respeitu ba (1) família, (2) maluk fiar-naʼin, no (3) ema neʼebé laʼós Testemuña. No ita sei fokus kona-ba oinsá ita bele hatudu respeitu maski iha situasaun susar.

HATUDU RESPEITU BA EMA SELUK KATAK SÁ?

4. Hatudu respeitu ba ema seluk katak sá?

4 Liafuan “respeitu” refere ba oinsá ita hanoin kona-ba ema ida no oinsá ita trata ema neʼe. Bainhira ita hatene katak ema ruma iha hahalok diʼak, ka halo buat diʼak ruma, ka iha pozisaun aas, ita sei hatudu respeitu ba sira, tanba ita hakarak sira atu sente katak ita hafolin sira. No ita halo ida-neʼe ho laran.—Mt 15:8.

5. Saida mak bele motiva ita atu hatudu respeitu ba ema seluk?

5 Jeová hakarak ita atu hatudu respeitu ba ema seluk. Porezemplu, nia haruka ita atu hatudu respeitu ba “autoridade sira”. (Rom 13:​1, 7) Maibé karik ema balu dehan: “Haʼu kontente atu hatudu respeitu ba ema seluk, se ema neʼe hatudu hahalok neʼebé merese simu respeitu.” Neʼe mak hanoin neʼebé loos ka lae? Lae. Nuʼudar Jeová nia atan, ita hatudu respeitu ba ema seluk laʼós tanba sira halo buat diʼak, maibé tanba ita hadomi Jeová no hakarak halo nia kontente.—Jos 4:14; 1 Ped 3:15.

6. Ita bele hatudu respeitu ba ema neʼebé la respeitu ita ka lae? Esplika toʼok. (Haree mós dezeñu.)

6 Ema balu hanoin: ‘Bele ka lae hatudu respeitu ba ema neʼebé la respeitu ita?’ Bele. Hanoin toʼok ezemplu balu. Liurai Saul koʼalia hodi hatún ninia oan Jonatan iha ema seluk nia oin. (1 Sam 20:​30-34) Maibé Jonatan nafatin hatudu respeitu no apoia ninia aman hodi halo funu toʼo mate. (Éx 20:12; 2 Sam 1:23) Amlulik Boot Eli duun katak Ana lanu. (1 Sam 1:​12-14) Maibé, Ana koʼalia ba Eli ho respeitu maski povu Izraél barak hatene katak Eli la halaʼo ho didiʼak ninia knaar nuʼudar aman no amlulik boot. (1 Sam 1:​15-18; 2:​22-24) No ema Atenas hatún apóstolu Paulo hodi bolu nia “manu-loriku”. (Após 17:18) Maski nuneʼe, Paulo koʼalia ba sira ho respeitu. (Após 17:22) Ezemplu sira-neʼe hatudu katak kuandu ita hadomi no hamtaʼuk Jeová, neʼe sei book ita atu hatudu respeitu ba ema seluk laʼós deʼit iha situasaun fasil maibé mós iha situasaun susar. Mai ita haree sé-sé deʼit mak presiza simu ita-nia respeitu no tanbasá.

Jonatan, Saul, no soldadu sira halo funu hodi uza surik, diman no eskudu.

Jonatan kontinua defende no apoia ninia aman Saul nuʼudar liurai maski ninia aman koʼalia hodi hatún nia (Haree parágrafu 6)


HATUDU RESPEITU BA FAMÍLIA

7. Saida mak halo susar atu hatudu respeitu ba família?

7 Dezafiu. Ita gasta tempu barak hamutuk ho família, tan neʼe ita hatene sira ida-idak nia hahalok diʼak no fraku. Sira balu iha moras neʼebé halo susar ba sira atu hatudu hahalok diʼak, ka karik sira iha moras depresaun. Balu fali iha toman atu koʼalia ka halo buat neʼebé hakanek ita-nia laran. Ita presiza sente hakmatek bainhira hamutuk ho família, maibé kuandu membru ba família la hatudu respeitu ba malu, neʼe bele estraga unidade iha família laran. Ita bele kompara família hanesan isin-lolon. Se ita iha moras ruma, neʼe bele afeta ita-nia isin-lolon tomak. Nuneʼe mós, se ema ida la hatudu respeitu, neʼe sei halakon unidade iha família laran. Maibé hanesan moras barak neʼebé bele kura ho tratamentu, ita mós bele aprende atu hatudu respeitu ba malu.

8. Tanbasá importante atu hatudu respeitu iha família laran? (1 Timóteo 5:​4, 8)

8 Tanbasá presiza hatudu respeitu? (Lee 1 Timóteo 5:​4, 8, nota.) Iha Paulo nia karta primeiru ba Timóteo, nia esplika kona-ba oinsá família ida-idak presiza tau matan ba malu. Nia hatete katak ita halo nuneʼe laʼós tanba neʼe mak ita-nia devér, maibé tanba ita hakarak hatudu “laran-metin ba Maromak” ka devosaun. Neʼe katak ita halo ida-neʼe tanba domin ba Jeová no haree ida-neʼe nuʼudar parte ba adorasaun. Jeová mak hahú arranju família nian. (Éf 3:​14, 15) Tan neʼe, bainhira ita hatudu respeitu iha família laran, ita hatudu respeitu ba Jeová neʼebé hahú arranju família nian. Neʼe mak razaun importante atu hatudu respeitu iha família laran!

9. Oinsá mak feen-laʼen bele hatudu respeitu ba malu? (Haree mós foto.)

9 Oinsá atu hatudu respeitu? Laʼen neʼebé respeitu feen hatudu katak nia hafolin ninia feen bainhira sira mesamesak ka iha ema seluk nia oin. (Prov 31:28; 1 Ped 3:7) Nia nunka baku ninia feen, hatún feen iha ema seluk nia oin, ka halo feen sente la iha folin. Irmaun Ariela neʼebé hela iha Arjentina, hatete: “Tanba haʼu-nia feen moras, dala ruma nia koʼalia liafuan neʼebé hakanek haʼu-nia laran. Bainhira neʼe akontese, haʼu fó-hanoin haʼu-nia an katak buat neʼebé nia koʼalia mak laʼós husi laran. Haʼu mós koko hanoin kona-ba 1 Korinto 13:​5, no neʼe ajuda haʼu atu koʼalia iha dalan neʼebé respeitu duké ho hirus.” (Prov 19:11) Feen neʼebé respeitu laʼen koʼalia diʼak kona-ba ninia laʼen iha ema seluk nia oin. (Éf 5:33) Nia la trata aat ka goza hodi hatún ninia laʼen tanba hatene katak neʼe bele estraga ninia moris kaben. (Prov 14:1) Irmán ida iha Itália neʼebé ninia laʼen hasoru susar tanba sentimentu laran-taridu, hatete: “Dala ruma, haʼu sente katak haʼu-nia laʼen hanoin demais kona-ba buat oioin. Uluk haʼu sempre koʼalia ka halo buat ruma neʼebé la hatudu respeitu ba nia. Maibé hodi ransu beibeik ho ema neʼebé hatudu respeitu, neʼe motiva haʼu atu hatudu respeitu ba haʼu-nia laʼen.”

Foto: Feen-laʼen hatudu respeitu ba malu. 1. Laʼen koʼalia ba feen ho laran-diʼak nuʼudar sira prepara hahán iha dapur. 2. Feen gaba ninia laʼen ba bainaka sira nuʼudar laʼen lori hahán ba irmaun ida neʼebé idade.

Bainhira ita hatudu respeitu ba ita-nia família, ita hatudu respeitu ba Jeová nuʼudar família nia Ulun (Haree parágrafu 9)


10. Oinsá mak oan sira bele hatudu respeitu ba inan-aman?

10 Oan sira, halo tuir lei neʼebé inan-aman fó ba imi. (Éf 6:​1-3) Koʼalia ho respeitu ba imi-nia inan-aman. (Éx 21:17) Nuʼudar sira-nia idade aumenta, sira presiza liután imi-nia ajuda. Halo buat neʼebé imi bele atu tau matan sira. Hanoin toʼok kona-ba ezemplu husi irmán Maria neʼebé ninia apá laʼós Testemuña. Bainhira ninia apá moras, susar ba nia atu tau matan ba ninia apá tanba ninia apá trata nia la diʼak. Maria hatete: “Haʼu halo orasaun laʼós deʼit atu haʼu bele iha respeitu ba haʼu-nia apá, maibé mós atu hatudu ida-neʼe. Haʼu hanoin, se Jeová husu haʼu atu respeitu haʼu-nia inan-aman, neʼe katak nia mós bele ajuda haʼu atu halo ida-neʼe. Ikusmai, haʼu rekoñese katak haʼu-nia apá la presiza troka ninia hahalok atu haʼu bele hatudu respeitu ba nia.” Bainhira ita hatudu respeitu ba ita-nia família maski sira iha fraku, ita hatudu respeitu ba Jeová nia arranju.

HATUDU RESPEITU BA MALUK FIAR-NAʼIN

11. Tanbasá dala ruma susar atu hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin?

11 Dezafiu. Maluk fiar-naʼin sira hakaʼas an atu moris tuir Bíblia nia matadalan, maibé dala ruma sira balu trata ita iha dalan neʼebé la diʼak, tesi-lia la ho justu, ka halo ita sente la diʼak. Se maluk ida ‘halo buat ruma neʼebé hakanek ita-nia laran’, neʼe bele halo susar ba ita atu hatudu respeitu ba nia. (Kol 3:13) Saida mak bele ajuda ita atu nafatin hatudu respeitu?

12. Tanbasá importante atu hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin sira? (2 Pedro 2:​9-12)

12 Tanbasá presiza hatudu respeitu? (Lee 2 Pedro 2:​9-12.) Iha Pedro nia karta segundu, nia temi kona-ba ema balu iha kongregasaun neʼebé koʼalia aat kona-ba “sira neʼebé iha glória”, neʼe mak katuas Kristaun sira. Anju sira neʼebé haree ida-neʼe hatudu reasaun oinsá? “Tanba respeitu Jeová”, sira la uza liafuan kroʼat hodi duun ema sira-neʼe. Imajina toʼok, anju sira iha kbiit boot liu fali ita ema, maibé sira la koʼalia liafuan kroʼat kona-ba ema neʼebé foti an. Sira husik Jeová mak tesi-lia no fó kastigu. (Rom 14:​10-12; kompara ho Judas 9.) Lisaun saida mak ita bele aprende? Se anju sira neʼebé perfeitu nunka hatudu hahalok neʼebé la respeitu ba ema neʼebé kontra, neʼe katak ita tenke hakaʼas an atu hatudu respeitu ba irmaun-irmán sira neʼebé hadomi Jeová. (Rom 12:10) Hodi halo nuneʼe ita hatudu katak ita respeitu Jeová.

13-14. Oinsá mak ita bele hatudu respeitu ba ema seluk iha kongregasaun? Fó toʼok ezemplu. (Haree mós foto.)

13 Oinsá atu hatudu respeitu? Katuas sira, bainhira Ita hanorin ema seluk, sempre halo ida-neʼe ho domin. (Flm 8, 9) Se Ita presiza fó konsellu ba ema ruma, halo ida-neʼe ho laran-diʼak, laʼós kuandu Ita hirus. Irmán sira, Ita bele ajuda ema seluk iha kongregasaun atu hatudu respeitu ba malu hodi la koʼalia negativu kona-ba ema seluk ka hafoʼer ema seluk nia naran. (Tito 2:​3-5) Ita hotu bele hatudu respeitu ba katuas kongregasaun hodi apoia no hatudu agradese ba sira-nia hakaʼas an atu dirije reuniaun, serbisu haklaken, no ajuda ema neʼebé “laʼo sala dalan”.—Gal 6:1; 1 Tim 5:17.

14 Irmán ida naran Rosa sente susar atu respeitu katuas ida neʼebé fó konsellu ba nia. Rosa hatete: “Haʼu sente nia la hatudu laran-diʼak kuandu koʼalia ho haʼu. Iha uma, haʼu koʼalia negativu kona-ba nia. Maski haʼu koko atu la fó sai haʼu-nia sentimentu, maibé haʼu sente katak nia lakohi ajuda haʼu, tan neʼe haʼu lakohi halo tuir ninia konsellu.” Saida mak ajuda Rosa? Nia hatete: “Iha haʼu-nia programa lee Bíblia, haʼu lee 1 Tesalónika 5:​12, 13. Eskritura neʼe ajuda haʼu rekoñese katak haʼu la hatudu respeitu ba irmaun neʼe, no haʼu-nia konxiénsia komesa fó-sala ba haʼu. Haʼu halo orasaun no halo peskiza husi ita-nia publikasaun sira atu hetan pontu espesífiku neʼebé bele ajuda haʼu troka haʼu-nia hahalok. Haʼu komesa komprende katak problema laʼós kona-ba irmaun neʼe, maibé haʼu-nia hahalok foti an. Agora haʼu hatene katak haʼu presiza haraik an atu bele hatudu respeitu ba ema seluk. Haʼu presiza nafatin hadiʼa haʼu-nia hahalok, maibé nuʼudar haʼu hakaʼas an, haʼu sente Jeová kontente ho haʼu.”

Foto: Irmán ferik ida lee Bíblia no hanoin kona-ba buat oioin neʼebé katuas sira halo ho badinas. 1. Katuas ida hatoʼo diskursu iha reuniaun. 2. Katuas neʼe ajuda irmaun ida neʼebé uza kadeira-roda. 3. Katuas neʼe suru jelu-rahun iha Reuniaun-Fatin nia liʼur.

Ita hotu bele hatudu respeitu ba katuas kongregasaun hodi apoia sira no hatudu agradese ba sira-nia serbisu (Haree parágrafu 13-14)


HATUDU RESPEITU BA EMA NEʼEBÉ LAʼÓS TESTEMUÑA

15. Tanbasá dala ruma susar atu hatudu respeitu ba ema neʼebé laʼós Testemuña?

15 Dezafiu. Iha serbisu haklaken, dala barak ita hasoru ema neʼebé la interese ba lia-loos husi Bíblia. (Éf 4:18) Ema balu lakohi rona ba ita tanba kaer metin ba buat neʼebé sira fiar husi kiʼik kedas. Karik ita mós hasoru patraun ka mestre neʼebé la kontente ho ita, ka kolega iha serbisu fatin ka eskola neʼebé la hafolin ita. Neʼe bele halo susar ba ita atu hatudu respeitu ba sira, no karik ita komesa trata sira iha dalan neʼebé la diʼak.

16. Tanbasá importante atu hatudu respeitu ba ema neʼebé seidauk serbí Jeová? (1 Pedro 2:12; 3:15)

16 Tanbasá presiza hatudu respeitu? Hanoin-hetan katak Jeová tau atensaun ba dalan neʼebé ita trata ema neʼebé laʼós Testemuña. Apóstolu Pedro fó-hatene ba ema Kristaun sira katak sira-nia hahalok bele book ema seluk atu “hahiʼi Maromak”. Tan neʼe, Pedro husu sira atu defende sira-nia fiar “ho laran-maus no respeitu kleʼan”. (Lee 1 Pedro 2:12; 3:15.) Bainhira esplika ita-nia fiar ba autoridade sira ka ema baibain, ita presiza duni hatudu respeitu. Tuir loloos, Jeová sempre rona buat neʼebé ita koʼalia no haree oinsá ita koʼalia. Neʼe mak razaun importante tanbasá ita presiza hatudu respeitu ba ema neʼebé laʼós Testemuña!

17. Oinsá ita bele hatudu respeitu ba ema neʼebé laʼós Testemuña?

17 Oinsá atu hatudu respeitu? Bainhira haklaken, ita lakohi halo ema seluk sente katak ita hatún sira tanba sira ladún hatene kona-ba Bíblia. Ita hakarak haree sira nuʼudar ema neʼebé folin-boot ba Maromak no boot liu fali ita. (Ageu 2:7; Flp 2:3) Se ema ruma koʼalia aat Ita tanba Ita-nia fiar, keta selu aat ba sira, ka koʼalia buat neʼebé halo sira hirus. (1 Ped 2:23) Se Ita koʼalia buat ruma neʼebé la diʼak, husu kedas deskulpa. Oinsá mak Ita bele hatudu respeitu iha serbisu-fatin? Hakaʼas an atu sai serbisu-naʼin neʼebé diʼak no hatudu hahalok diʼak ba maluk serbisu-naʼin no patraun. (Tito 2:​9, 10) Bainhira Ita laran-moos no serbisu ho badinas, maski ema kontente ka la kontente, Maromak sei kontente ho Ita.—Kol 3:​22, 23.

18. Tanbasá importante atu sempre hatudu respeitu ba ema seluk?

18 Ita iha razaun barak atu hatudu respeitu ba ema seluk! Ita aprende ona katak bainhira ita hatudu respeitu ba ita-nia família, ita hatudu respeitu ba Jeová nuʼudar Ulun ba família. Nuneʼe mós, bainhira ita hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin sira, ita hatudu respeitu ba ita-nia Aman iha lalehan. No bainhira ita hatudu respeitu ba ema neʼebé laʼós Testemuña, neʼe bele book sira atu fó glória no hatudu respeitu ba Jeová. Maski ema balu la respeitu ita, importante atu sempre hatudu respeitu ba sira. Tanbasá? Tanba Jeová sei haraik bensaun ba ita. Nia promete: “Sira neʼebé hatudu respeitu ba haʼu, haʼu sei respeitu sira.”—1 Sam 2:30.

OINSÁ ITA HATÁN?

  • Oinsá ita bele hatudu respeitu ba ita-nia família?

  • Oinsá ita bele hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin?

  • Oinsá ita bele hatudu respeitu ba ema neʼebé laʼós Testemuña?

KNANANUK 129 Ita sei tahan toʼo rohan

a Naran balu laʼós naran neʼebé loos.

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe