KAPÍTULU 25
“Haʼu husu atu lori kazu neʼe ba César!”
Paulo hatudu ezemplu mai ita kona-ba defende liafuan diʼak
Bazeia ba Apóstolu 25:1–26:32
1, 2. (a) Paulo hasoru situasaun saida? (b) Ita sei buka-hatene resposta ba pergunta saida?
SOLDADU sira kontinua halo seguransa metin ba Paulo iha Sezareia. Tinan rua antes neʼe, bainhira Paulo foin toʼo iha Judeia, ema Judeu koko atu oho nia dala tolu ka liu. (Após 21:27-36; 23:10, 12-15, 27) Maski kontradór sira-neʼe la hetan susesu, maibé sira la rende an. Kuandu Paulo haree katak nia bele deʼit mate iha sira-nia liman, nia hatete ba Governadór Festo: “Haʼu husu atu lori kazu neʼe ba César!”—Após 25:11.
2 Jeová apoia Paulo nia desizaun atu lori ninia kazu ba liurai Roma ka lae? Resposta ba pergunta neʼe mak importante ba ita neʼebé fó sasin ho didiʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha loron ikus sira. Ita presiza hatene oinsá mak ita bele halo tuir Paulo nia ezemplu kona-ba “defende liafuan diʼak tuir lei”.—Flp 1:7.
‘Hamriik iha kadeira tesi-lia nia oin’ (Apóstolu 25:1-12)
3, 4. (a) Saida mak ema Judeu nia planu bainhira sira husu atu lori Paulo ba Jeruzalein, no oinsá mak Paulo konsege sees husi perigu? (b) Oinsá mak Jeová ajuda ninia atan sira ohin loron?
3 Loron tolu depois Festo sai governadór ba Judeia, nia bá Jeruzalein.a Iha neʼebá, nia rona ulun-naʼin amlulik sira no ema-boot Judeu nian duun katak Paulo halo krime boot oioin. Sira hatene katak governu Roma hakarak Festo atu mantein dame ho sira no ema Judeu hotu. Tan neʼe, sira husu Festo atu lori Paulo ba Jeruzalein no halo julgamentu. Maibé tuir loloos, sira-nia planu mak atu oho Paulo iha dalan husi Sezareia bá Jeruzalein. Festo la simu sira-nia hakarak, no hatete: “Imi-nia ulun-naʼin sira neʼebé iha imi-nia leet tenke mai hamutuk ho haʼu [toʼo Sezareia], atu nuneʼe se mane neʼe halo sala ruma, sira bele duun nia.” (Após 25:5) Dala ida tan, Paulo konsege sees husi perigu.
4 Durante tempu hotu neʼebé Paulo hasoru susar, Jeová uza Jesus Kristu atu hametin nia. Porezemplu, liuhusi vizaun ida, Jesus hatete ba Paulo: “Aten-brani bá!” (Após 23:11) Ohin loron, Maromak nia atan sira mós hasoru dezafiu oioin no ema ameasa sira. Maski Jeová la halakon kedas ita-nia susar hotu, maibé nia fó ita matenek no forsa atu tahan. Ita bele fiar metin katak ita-nia Maromak neʼebé domin sempre fó ita “kbiit neʼebé la hanesan baibain”.—2 Kor 4:7.
5. Festo halaʼo Paulo nia kazu iha dalan oinsá?
5 Liutiha loron balu, Festo “tuur iha kadeira tesi-lia nian” iha Sezareia.b Paulo no sira neʼebé duun nia hamriik iha Festo nia oin. Sira duun Paulo kona-ba sala neʼebé nia la halo. Tan neʼe Paulo hatete: “Haʼu la halo sala ida hasoru Ukun-Fuan Judeu nian ka hasoru templu ka hasoru César.” Paulo la halo sala ida no tenke livre. Festo sei foti desizaun saida? Nia hakarak halo ema Judeu kontente, tan neʼe nia husu Paulo: “Ó hakarak atu saʼe ba Jeruzalein ka lae? Ó sei hetan tesi-lia iha neʼebá kona-ba buat sira-neʼe iha haʼu-nia oin.” (Após 25:6-9) Neʼe mak sujestaun neʼebé aat tebes! Se Paulo bá Jeruzalein, sira neʼebé duun nia mak sei tesi-lia ba nia no oho nia. Festo hanoin liu atu halo ema kontente duké hatudu justisa. Tinan barak antes neʼe, governadór Pónsio Pilatos mós halo buat neʼebé hanesan ba Jesus. (João 19:12-16) Ohin loron mós juís balu foti desizaun neʼebé la justu tanba hakarak halo kontente ema. Tan neʼe, ita la hakfodak kuandu tribunál halo julgamentu ba Maromak nia povu hodi la bazeia ba faktu sira.
6, 7. Tanbasá Paulo husu atu lori kazu ba César, no saida mak ita bele aprende husi ninia ezemplu?
6 Tanba Festo hakarak halo ema Judeu kontente, neʼe bele lori perigu ba Paulo nia moris. Tan neʼe, Paulo uza ninia direitu nuʼudar sidadaun Roma. Nia hatete ba Festo: “Haʼu hamriik daudaun iha César nia kadeira tesi-lia nia oin, iha neʼe mak haʼu tenke hetan tesi-lia. Haʼu la halo sala ida hasoru ema Judeu, no Ita-Boot rasik mós hatene kona-ba neʼe. . . . Haʼu husu atu lori kazu neʼe ba César!” Baibain kuandu ema ida husu hanesan neʼe, nia labele kansela fali. Festo fó sai ida-neʼe ho klaru, hodi dehan: “Tanba ó husu atu lori kazu neʼe ba César, neʼe duni ó sei bá César.” (Após 25:10-12) Hodi lori kazu ba autoridade neʼebé aas liu, Paulo hatudu ezemplu diʼak ba ema Kristaun ohin loron. Kuandu kontradór sira koko atu “halo problema liuhusi lei”, Testemuña ba Jeová sei uza dalan legál atu defende liafuan diʼak.c—Sal 94:20.
7 Paulo iha komarka laran ba tinan rua ona maski la halo sala, no ikusmai nia hetan oportunidade atu lori ninia kazu ba Roma. Maibé antes nia bá, iha ukun-naʼin ida tan neʼebé hakarak hasoru nia.
Kuandu tribunál foti desizaun neʼebé kontra ita, ita lori kazu ba tribunál neʼebé aas liu
“Haʼu halo tuir” (Apóstolu 25:13–26:23)
8, 9. Tanbasá mak Liurai Agripa bá Sezareia?
8 Loron balu liu tiha depois Paulo husu atu lori kazu ba César, Liurai Agripa no ninia alin-feto Berenice “vizita Festo hodi fó parabéns” tanba nia foin sai governadór.d Iha tempu neʼebá, ulun-naʼin sira iha toman atu vizita governadór neʼebé foun. Klaru katak Agripa fó parabéns ba Festo tanba hakarak habelun ho nia hodi bele hetan benefísiu iha futuru.—Após 25:13.
9 Festo fó-hatene Agripa kona-ba Paulo, no neʼe halo Agripa hakarak koʼalia ho Paulo. Loron tuirmai, Festo no Agripa tuur iha kadeira tesi-lia nian “ho glória boot” atu rona ba Paulo. Sira hakarak ema atu admira ho sira, maibé Paulo nia liafuan mak kmanek liu no halo ema admira.—Após 25:22-27.
10, 11. Oinsá mak Paulo hatudu respeitu ba Agripa, no nia hatete saida kona-ba ninia pasadu?
10 Ho respeitu, Paulo fó agradese ba Liurai Agripa tanba hetan oportunidade atu defende ninia an, no rekoñese katak Agripa hatene didiʼak ema Judeu nia toman hotu no sira-nia haksesuk malu. Tuirmai, Paulo esplika kona-ba ninia pasadu, hodi dehan: “Uluk haʼu moris nuʼudar ema Farizeu ida. No baibain grupu Farizeu halaʼo adorasaun iha dalan neʼebé makaʼas liu fali ema Judeu sira seluk.” (Após 26:5) Nuʼudar ema Farizeu, Paulo hein ba Mesias atu mai. Agora, nuʼudar ema Kristaun, nia ho aten-brani haklaken katak Jesus Kristu mak Mesias neʼebé ema Judeu hein ba tempu kleur ona. Tan neʼe, Paulo esplika ba Agripa katak nia hetan tesi-lia tanba haklaken kona-ba Maromak nia promesa neʼebé nia no kontradór sira hein namanas. Neʼe halo Agripa hakarak rona liután ba Paulo.e
11 Paulo esplika ninia hahalok uluk nian bainhira fó-terus ba ema Kristaun, hodi dehan: “Uluk haʼu fiar duni katak haʼu tenke halo buat barak atu kontra hasoru Jesus ema Nazaré nia naran. . . . No tanba haʼu hirus tebes sira [Kristu nia dixípulu sira], haʼu mós laʼo ba sidade sira seluk atu fó-terus ba sira.” (Após 26:9-11) Paulo la inventa istória. Ema barak hatene katak uluk Paulo uza violénsia hodi fó-terus ba ema Kristaun. (Gal 1:13, 23) Karik Agripa hanoin: ‘Oinsá mak ema hanesan neʼe sai fali Kristaun?’
12, 13. (a) Paulo esplika saida kona-ba tempu neʼebé nia sai ema Kristaun? (b) Paulo “tebe hasoru ai neʼebé meik”, neʼe katak sá?
12 Paulo esplika tan: “Haʼu laʼo ba Damasku ho podér no mandamentu husi ulun-naʼin amlulik sira. Oh liurai, iha dalan kuandu meiudia ona, haʼu haree naroman husi lalehan neʼebé nabilan liu fali loro-matan haleʼu haʼu no mós haleʼu sira neʼebé laʼo hamutuk ho haʼu. Kuandu ami hotu monu ona ba rai, haʼu rona lian ida koʼalia ba haʼu ho lian Ebraiku dehan: ‘Saul, Saul, tanbasá mak ó fó-terus mai haʼu? Ó hakanek deʼit ó-nia an hodi tebe hasoru ai neʼebé meik.’ Maibé haʼu dehan: ‘Sé mak Ita, Naʼi?’ Naʼi hatete: ‘Haʼu mak Jesus, neʼebé ó fó-terus daudaun.’”f—Após 26:12-15.
13 Antes akontesimentu neʼe, Paulo “tebe hasoru ai neʼebé meik”. Hanesan animál neʼebé lori sasán hakanek ninia an rasik kuandu tebe hasoru ai-meik neʼebé ema uza atu dirije nia, Paulo mós hakanek ninia an iha dalan espirituál hodi kontra Maromak nia hakarak. Jesus neʼebé moris hiʼas ona mosu ba Paulo iha dalan atu bá Damasku, no ajuda Paulo atu troka ninia hanoin.—João 16:1, 2.
14, 15. Paulo hatete saida kona-ba mudansa neʼebé nia halo iha ninia moris?
14 Paulo halo duni mudansa boot iha ninia moris. Nia hatete ba Agripa: “Haʼu halo tuir vizaun neʼebé haʼu simu husi lalehan. Maibé ulukliu haʼu lori mensajen ba ema Damasku sira no tuirmai ba sira neʼebé iha Jeruzalein, no mós ba sira neʼebé iha área Judeia tomak no ba nasaun sira seluk; haʼu hatoʼo mensajen katak sira tenke arrepende sira-nia sala no fila fali ba Maromak hodi halo hahalok neʼebé hatudu katak sira arrepende an.” (Após 26:19, 20) Ba tinan barak, Paulo kumpre knaar neʼebé nia simu husi Jesus Kristu iha dalan atu bá Damasku. Neʼe lori rezultadu saida? Ema neʼebé rona ba Paulo ikusmai arrepende an, husik hahalok aat oioin, no fila fali ba Maromak. Ema sira-neʼe sai sidadaun neʼebé diʼak, halo tuir lei, no promove dame iha komunidade nia leet.
15 Maibé, kontradór Judeu sira la interese kona-ba benefísiu neʼebé ema hetan husi Paulo nia haklaken. Paulo hatete: “Tan razaun neʼe mak ema Judeu sira kaer haʼu iha templu no koko atu oho haʼu. Maibé tanba haʼu hetan ajuda husi Maromak, toʼo ohin loron haʼu sei haklaken ba ema-boot no kiʼik.”—Após 26:21, 22.
16. Oinsá ita bele banati-tuir Paulo kuandu koʼalia kona-ba ita-nia fiar ba juís ka ukun-naʼin sira?
16 Nuʼudar Kristaun neʼebé loos, ita tenke “sai prontu nafatin atu defende” ita-nia fiar. (1 Ped 3:15) Bainhira koʼalia kona-ba ita-nia fiar ba juís ka ukun-naʼin sira, ita bele banati-tuir Paulo nia ezemplu. Ho respeitu, ita bele esplika oinsá mak lia-loos husi Bíblia ajuda ita atu hadiʼa ita-nia moris, no oinsá ita-nia haklaken lori benefísiu ba ema neʼebé rona. Karik neʼe bele book autoridade sira-nia laran.
“Ó sei halo haʼu sai ema Kristaun” (Apóstolu 26:24-32)
17. Festo nia reasaun mak oinsá, no ema barak ohin loron mós hatudu reasaun oinsá?
17 Nuʼudar Paulo koʼalia hela, Festo no Agripa sente katak sira labele nonook deʼit. Bíblia konta: “Bainhira Paulo koʼalia daudaun buat sira-neʼe atu defende ninia an, Festo koʼalia ho lian makaʼas dehan: ‘Ó bulak ona, Paulo! Ó estuda barak demais toʼo halo ó sai bulak!’” (Após 26:24) Festo nia reasaun mak atu hanesan deʼit ho ema barak ohin loron. Ba sira, ema neʼebé haklaken lia-loos husi Bíblia mak ema fanátiku. Ema barak neʼebé hetan edukasaun boot iha mundu neʼe sente susar atu simu Bíblia nia hanorin kona-ba moris-hiʼas.
18. Paulo hatete saida ba Festo, no Agripa hatete saida?
18 Paulo hatán: “Festo neʼebé kmanek, haʼu la bulak, maibé haʼu koʼalia liafuan lia-loos nian ho neon neʼebé moos. Tuir loloos, liurai hatene didiʼak kona-ba buat sira-neʼe, tan neʼe haʼu bele koʼalia nakloke ba nia. . . . Ita-Boot, Liurai Agripa, Ita fiar profeta sira ka lae? Haʼu hatene katak Ita fiar.” Agripa hatete: “Iha tempu badak nia laran ó sei halo haʼu sai ema Kristaun.” (Após 26:25-28) Ita la hatene se Agripa koʼalia ho laran ka lae, maibé klaru katak Paulo nia liafuan book duni liurai nia laran.
19. Festo no Agripa foti konkluzaun saida kona-ba Paulo?
19 Tuirmai Agripa no Festo hamriik nuʼudar sinál katak enkontru ho Paulo remata ona. “Bainhira sira laʼo sai daudaun, sira koʼalia ba malu dehan: ‘Mane neʼe la halo sala ida neʼebé merese atu hetan kastigu-mate ka sai dadur.’ Tuirmai, Agripa dehan ba Festo: ‘Se mane neʼe la husu atu lori kazu neʼe ba César, nia bele livre ona.’” (Após 26:31, 32) Sira hatene katak Paulo la halo krime ida. Karik neʼe ajuda sira atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba ema Kristaun.
20. Hodi fó sasin ba Festo no Agripa, neʼe lori benefísiu saida?
20 Haree hanesan Festo no Agripa la fiar ba liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun. Entaun, bainhira Paulo fó sasin ba sira naʼin-rua, neʼe lori benefísiu duni ka lae? Resposta mak sin. Tanba Paulo haklaken ba ‘liurai sira no governadór sira’ iha Judeia neʼebé nunka iha oportunidade atu rona liafuan diʼak. (Lc 21:12, 13) Liután neʼe, tanba Paulo tahan susar oioin ho laran-metin, neʼe anima ninia maluk fiar-naʼin sira.—Flp 1:12-14.
21. Kuandu ita kontinua haklaken maski hasoru susar, neʼe bele lori rezultadu saida deʼit?
21 Nuneʼe mós ho ohin loron. Kuandu ita kontinua haklaken maski hasoru susar no ema kontra, neʼe bele lori rezultadu diʼak barak. Karik ita bele haklaken ba autoridade sira neʼebé baibain susar atu hasoru. Se ita tahan ho laran-metin, neʼe bele anima irmaun-irmán sira atu hatudu aten-brani liután hodi fó sasin ho didiʼak kona-ba Maromak nia Ukun.
a Haree kaixa “Pórsio Festo, governadór ba área Judeia”.
b “Kadeira tesi-lia nian” mak kadeira neʼebé tau iha palku leten. Tanba kadeira neʼe iha fatin neʼebé aas, neʼe halo ema sente katak juís nia desizaun mak sériu no labele troka. Pilatos mós tuur iha kadeira tesi-lia nian bainhira nia tetu kona-ba akuzasaun neʼebé ema halo ba Jesus.
c Haree kaixa “Lori kazu ba tribunál aas liu atu halaʼo adorasaun ho livre”.
d Haree kaixa “Liurai Herodes Agripa II”.
e Nuʼudar ema Kristaun, Paulo fiar katak Jesus mak Mesias. Ema Judeu neʼebé la simu Jesus hanoin katak Paulo mak apóstata.—Após 21:21, 27, 28.
f Paulo hatete katak nia laʼo hela “kuandu meiudia ona”. Kona-ba neʼe, matenek-naʼin ida dehan: “Baibain ema neʼebé laʼo rai sei deskansa iha meiudia tanba manas, só ema neʼebé halo viajen ho urjente deʼit mak kontinua laʼo iha dalan. Neʼe hatudu katak Paulo hakarak tebes atu fó-terus ba ema Kristaun.”