Halo desizaun diʼak durante tempu joven
“Imi mane joven sira no mós feto joven sira, . . . hahiʼi Jeová nia naran.”—SALMO (MAZMUR) 148:12, 13.
1. Ohin loron, irmaun-irmán joven barak hetan moris haksolok hodi halo saida?
ITA moris iha tempu neʼebé úniku tebes, neʼebé ema rihun ba rihun husi nasaun oioin hili daudauk atu adora Jeová. (Apokalipse 7:9, 10) Irmaun-irmán joven barak hetan moris haksolok hodi konvida ema seluk atu hetan ‘bee moris nian neʼebé lalika selu’. (Apokalipse 22:17) Sira balu ajuda ema atu estuda Bíblia no troka sira-nia moris. Balu tan ho laran-manas aprende língua seluk hodi haklaken liafuan diʼak. (Salmo [Mazmur] 110:3; Isaías [Yesaya] 52:7) Entaun, hodi halo saida mak Ita bele aumenta Ita-nia serbisu haklaken neʼebé lori haksolok?
2. Oinsá mak Timóteo nia ezemplu hatudu katak Jeová hakarak fó knaar oioin ba joven sira? (Haree dezeñu iha pájina neʼe.)
2 Nuʼudar joven, desizaun neʼebé ita halo agora bele loke dalan ba ita iha futuru atu aumenta serbisu ba Jeová. Porezemplu, Timóteo halo desizaun sira neʼebé diʼak kuandu nia sei joven, tan neʼe bainhira nia maizumenus tinan 20, nia prontu ona atu serbí nuʼudar misionáriu. (Apostolu 16:1-3) Liutiha fulan balu deʼit, kongregasaun foun iha Tesalónika hetan terus makaʼas no Paulo tenke husik sidade neʼe. Maibé nia tau fiar ba joven Timóteo hodi haruka nia atu fila ba sidade Tesalónika no hametin ninia maluk kristaun sira. (Apostolu 17:5-15; 1 Tesalonika 3:1, 2, 6) Hanoin toʼok Timóteo sente oinsá kuandu nia simu knaar importante neʼe!
DESIZAUN NEʼEBÉ IMPORTANTE LIU
3. Iha ita-nia moris, saida mak desizaun neʼebé importante liu? Bainhira loos mak tempu neʼebé diʼak atu halo desizaun ida-neʼe?
3 Joven sira, agora mak tempu ba imi atu foti desizaun sira neʼebé importante. Maibé saida mak desizaun neʼebé importante liu? Neʼe mak atu serbí Jeová. Bainhira loos mak tempu neʼebé diʼak atu halo desizaun ida-neʼe? Jeová hatete: “Hanoin bá ó-nia Kriadór Boot iha ó-nia tempu joven.” (Eclesiastes [Pengkhotbah] 12:1) Atu hanoin Jeová, ita tenkesér serbí nia ho laran tomak. (Deuteronômio [Ulangan] 10:12) Neʼe mak desizaun importante liu neʼebé ita foti iha ita-nia moris. No ida-neʼe sei kona duni ita-nia moris tomak iha futuru.—Salmo (Mazmur) 71:5.
4. Desizaun kona-ba saida deʼit mak sei kona ita-nia serbisu ba Maromak?
4 Loos duni, desizaun atu serbí Jeová mak desizaun neʼebé importante liu, maibé desizaun seluseluk mós sei kona ita-nia futuru. Porezemplu: Ita hakarak kaben ka klosan nafatin? Sé mak Ita sei hili nuʼudar Ita-nia kaben? Serbisu saida mak Ita sei halo? Desizaun sira-neʼe mak boot tebes, maibé ulukliu Ita tenke deside se Ita hakarak serbí Jeová ho laran tomak. (Deuteronômio [Ulangan] 30:19, 20) Tanbasá? Tanba desizaun sira-neʼe liga malu. Sin, desizaun kona-ba kaben no serbisu sei kona oinsá ita serbí Maromak, no ita-nia desizaun atu serbí Jeová sei kona desizaun seluseluk neʼebé ita halo, hanesan kona-ba kaben no serbisu. (Kompara ho Lucas 14:16-20.) Tan neʼe, deside uluk saida mak importante liu iha ita-nia moris.—Filipe 1:10.
SAIDA MAK ITA SEI HALO KUANDU ITA SEI JOVEN?
5, 6. Oinsá mak ita-nia desizaun diʼak iha tempu joven bele loke oportunidade atu serbí Jeová? (Haree mós esperiénsia iha pájina 32.)
5 Kuandu ita deside ona atu serbí Jeová, ita bele hanoin didiʼak saida mak Jeová hakarak ita atu halo, no depois, ita presiza deside oinsá ita sei halaʼo ita-nia moris. Irmaun ida husi rai-Japaun naran Yuichiro hatete: “Kuandu haʼu sei tinan 14, loron ida haʼu haklaken hamutuk ho katuas ida iha kongregasaun. Tanba nia haree haʼu ladún gosta haklaken, nia ho laran-diʼak hatete ba haʼu: ‘Diʼak liu ó fila ba uma. Tuur no hanoin didiʼak kona-ba buat neʼebé Jeová halo ona ba ó.’ Haʼu halo tuir. Loloos, ba loron balu haʼu nafatin hanoin no halo orasaun kona-ba neʼe. Neineik-neineik, haʼu-nia hanoin troka, no lakleur haʼu sente kontente atu serbí Jeová. Haʼu gosta lee esperiénsia kona-ba misionáriu sira, no haʼu hakarak atu aumenta serbisu ba Maromak.”
6 Yuichiro komesa halo desizaun diʼak neʼebé lori nia atu serbí Jeová iha rai seluk. Nia hatete: “Haʼu foti kursu inglés. Depois ramata eskola sekundária, haʼu hili serbisu loron sorin atu hanorin inglés hodi bele pioneiru. Bainhira haʼu tinan 20, haʼu komesa aprende lia-mongól no hetan oportunidade atu bá vizita grupu lia-mongól nian. Liutiha tinan rua, iha tinan 2007, haʼu bá vizita rai-Mongólia. Haʼu haklaken hamutuk ho pioneiru sira no haree katak ema barak buka lia-loos, no ida-neʼe book haʼu atu hakarak muda ba rai neʼe. Haʼu fila fali ba Japaun no komesa halo planu. Husi Abríl 2008, haʼu serbí nuʼudar pioneiru iha rai-Mongólia. Moris iha neʼe la fasil. Maibé ema barak simu liafuan diʼak, no haʼu bele ajuda sira atu hakbesik ba Jeová. Haʼu sente katak haʼu halo desizaun neʼebé diʼak liu iha haʼu-nia moris.”
7. Desizaun saida deʼit mak ita ida-idak presiza halo? Moisés hatudu ezemplu diʼak saida mai ita?
7 Joven sira, imi ida-idak presiza halo desizaun rasik kona-ba oinsá atu uza imi-nia moris hodi serbí Jeová. (Josué [Yosua] 24:15) Ami labele haruka imi atu kaben ka klosan nafatin, no ami mós la bele fó-hatene kona-ba imi tenke kaben ho sé ka serbisu saida mak imi tenke halo. Kona-ba treinu neʼebé imi sei simu hodi hetan serbisu mós konforme imi. Imi-nia moris la hanesan ba malu. Imi balu moris iha situasaun kiak, no balu tan moris diʼak. Imi ida-idak la hanesan kona-ba matenek, hahalok no buat neʼebé imi gosta atu halo, no imi-nia planu kona-ba serbisu ba Jeová mós la hanesan. Ida-neʼe hanesan ho joven ebreu sira iha tempu uluk iha rai-Egiptu. Porezemplu, joven Moisés moris diʼak iha liurai nia umakain, maibé joven sira seluk moris nuʼudar atan. (Êxodo [Keluaran] 1:13, 14; Apostolu 7:21, 22) Sira moris iha tempu neʼebé úniku tebes. (Êxodo [Keluaran] 19:4-6) Sira ida-idak tenke deside rasik se sira serbí ka la serbí Jeová ho laran. No Moisés halo duni desizaun neʼebé diʼak.—Lee Ebreu 11:24-27.
8. Atu halo desizaun diʼak, ita bele hetan ajuda saida deʼit?
8 Jeová sei ajuda ita atu halo desizaun neʼebé diʼak. Nia hanorin ita hodi fó matadalan husi Bíblia neʼebé ita bele halo tuir iha situasaun naran deʼit. (Salmo [Mazmur] 32:8) Liután neʼe, ita mós bele hetan ajuda husi inan-aman kristaun no katuas iha kongregasaun hodi bele hatene oinsá atu halo tuir matadalan sira-neʼe. (Provérbios [Amsal] 1:8, 9) Entaun, mai ita hanoin kona-ba Bíblia nia matadalan tolu neʼebé bele ajuda ita atu halo desizaun diʼak.
MATADALAN TOLU HUSI BÍBLIA NEʼEBÉ AJUDA ITA
9. (a) Oinsá mak Jeová hatudu respeitu ba ita hodi fó liberdade atu deside rasik? (b) Se ita buka uluk Maromak nia Ukun, ida-neʼe loke oportunidade saida?
9 Buka uluknanain Maromak nia Ukun no ninia hakarak. (Lee Mateus 6:19-21, 24-26, 31-34.) Jeová hatudu respeitu ba ita hodi fó liberdade atu deside rasik oinsá ita uza ita-nia tempu. Nia la haruka ita atu uza ita-nia tempu hotu ba serbisu haklaken. Maibé, Jesus hanorin ita atu buka uluk Maromak nia Ukun. Kuandu ita halo tuir konsellu neʼe, ida-neʼe loke oportunidade ba ita atu hatudu ita-nia domin ba Jeová no ema seluk, no ita mós bele hatudu katak ita hafolin ita-nia esperansa ba futuru. Entaun, kuandu Ita hanoin kona-ba kaben ka serbisu, husu ba Ita-nia an: ‘Haʼu-nia desizaun sei halo haʼu hanoin demais kona-ba rikusoin? Ka, ida-neʼe sei hatudu haʼu-nia laran-manas atu buka uluk Maromak nia ukun no ninia hakarak?”
10. Saida mak halo Jesus kontente? Atu ita moris kontente, ita presiza halo saida?
10 Hetan haksolok hodi serbí Jeová no ema seluk. (Lee Apostolu 20:20, 21, 24, 35.) Ho laran-diʼak, Jesus fó sai lia-loos kona-ba oinsá atu moris kontente. Jesus mak ema neʼebé kontente hodi halo tuir ninia Aman nia hakarak duké ninian rasik. Nia mós hetan haksolok hodi ajuda ema seluk atu hatene liafuan diʼak. (Lucas 10:21; Joao 4:34) Karik Ita mós hetan ona haksolok hodi ajuda ema seluk. Tan neʼe, kuandu Ita halo desizaun ruma, halo tuir Jesus nia matadalan neʼe, neʼebé sei lori haksolok ba Ita rasik no mós ba Jeová.—Provérbios (Amsal) 27:11.
11. Tanbasá mak Baruc lakon ninia haksolok? Jeová fó konsellu saida ba nia?
11 Loos duni, ita bele hetan haksolok neʼebé diʼak liu hodi serbí Jeová. (Provérbios [Amsal] 16:20) Maibé Jeremias nia sekretáriu naran Baruc haluha ida-neʼe no lakon ninia haksolok. Nia komesa hanoin barak kona-ba buat neʼebé nia rasik mak hakarak duké hanoin kona-ba Jeová nia hakarak. Jeová haree ida-neʼe no hatete ba Baruc atu labele “buka nafatin buat boot sira” ba ninia an. Jeová mós hatete katak se nia halo tuir, nia sei moris liu tempu neʼebé Jerusalém sei naksobu. (Jeremias 45:3, 5) Hanoin toʼok, ida-neʼebé mak diʼak liu ba Baruc? Buka nia hakarak rasik no lakon ninia moris hamutuk ho Jerusalém, ka moris tuir Jeová nia hakarak no hetan salvasaun?—Tiago 1:12.
12. Desizaun saida deʼit mak ikusmai lori haksolok ba Ramiro?
12 Mai ita hanoin kona-ba irmaun Ramiro iha rai-Bolívia. Nia hatete: “Haʼu husi família kiak iha foho. Tan neʼe, kuandu haʼu-nia maun hatete katak nia prontu atu selu se haʼu bá universidade, ida-neʼe mak oportunidade diʼak ba haʼu. Maibé haʼu foin hetan batizmu, no irmaun pioneiru ida konvida haʼu atu haklaken hamutuk iha knua kiʼik ida. Tan neʼe, haʼu muda bá neʼebá, aprende oinsá atu tesi fuuk, no loke fatin atu halo ida-neʼe. Nuʼudar ami konvida ema atu aprende Bíblia, ema barak simu. Liutiha tempu balu, haʼu komesa serbí iha kongregasaun foun neʼebé uza distritu nia língua. Haʼu serbí nuʼudar pioneiru iha neʼe ba tinan 10 ona. Hodi hanorin lia-loos ba ema iha sira-nia lian rasik lori haksolok tebes ba haʼu.”
Husi tempu joven, Ramiro hetan haksolok hodi serbí Jeová (Haree parágrafu 12)
13. Tanbasá mak diʼak atu komesa serbí Jeová ho laran tomak iha tempu joven?
13 Serbí Jeová ho laran-haksolok. (Lee Eclesiastes [Pengkhotbah] 12:1.a) Ita lalika sente katak Ita tenke buka uluk serbisu diʼak antes atu komesa pioneiru. Tempu joven mak tempu neʼebé diʼak liu atu komesa serbí Jeová ho laran tomak tanba iha saúde diʼak no forsa atu halaʼo knaar oioin, no seidauk iha responsabilidade boot atu tau matan ba família. Ita hakarak halo saida ba Jeová? Ita hakarak sai pioneiru, ka haklaken ba ema neʼebé koʼalia língua seluk? Ita mós bele halo serbisu barak liután iha Ita-nia kongregasaun. Maski Ita iha planu oioin, maibé Ita presiza halo serbisu atu tau matan ba Ita-nia presiza. Husu ba Ita-nia an: ‘Serbisu saida mak haʼu sei halo? Atu hetan serbisu neʼe, haʼu presiza hetan treinu saida?’
UZA BÍBLIA NIA MATADALAN ATU HALO DESIZAUN DIʼAK
14. Kuandu ita buka serbisu, ita presiza kuidadu kona-ba saida?
14 Matadalan tolu neʼebé ita foin koʼalia sei ajuda Ita kuandu Ita komesa buka serbisu. Karik Ita-nia mestre sira iha eskola ka ema seluk sei fó-hatene Ita kona-ba serbisu neʼebé Ita bele hetan iha Ita-nia fatin ka fatin neʼebé Ita hakarak muda hodi serbí. Maski informasaun sira-neʼe sei ajuda Ita, maibé Ita mós presiza kuidadu. Sira neʼebé la hadomi Jeová sei koko atu tau domin ba mundu neʼe iha Ita-nia laran. (1 Joao 2:15-17) Se ita hateke beibeik ba buat neʼebé mundu bele fó ba ita, ida-neʼe bele lori perigu ba ita.—Lee Provérbios (Amsal) 14:15;b Jeremias (Yeremia) 17:9.
15, 16. Sé mak bele fó konsellu diʼak ba Ita kona-ba serbisu?
15 Kuandu Ita hatene ona serbisu saida deʼit mak Ita bele hetan, Ita presiza buka tan konsellu. (Provérbios [Amsal] 1:5) Sé mak bele ajuda Ita atu tetu didiʼak kona-ba serbisu hodi tuir Bíblia nia matadalan? Rona ba ema neʼebé hadomi Jeová, hadomi Ita, no hatene Ita-nia situasaun. Sira sei ajuda Ita atu hatene didiʼak kona-ba Ita-nia hakarak no mós buat neʼebé Ita bele halo. Karik sira-nia liafuan bele ajuda Ita atu troka Ita-nia planu. Se Ita-nia inan-aman hadomi Jeová, neʼe mak bensaun boot! Katuas sira iha kongregasaun mós bele ajuda Ita. Liután neʼe, Ita mós bele koʼalia ho pioneiru sira no katuas área nian, hodi buka-hatene tansá mak sira deside atu serbí Jeová tempu tomak. Oinsá mak sira komesa serbí nuʼudar pioneiru? Serbisu saida deʼit mak sira halo? Bensaun saida deʼit mak sira hetan?—Provérbios (Amsal) 15:22.
16 Sira neʼebé hatene didiʼak Ita bele fó konsellu diʼak ba Ita. Porezemplu, oinsá se Ita hakarak para eskola no komesa pioneiru tan deʼit Ita baruk atu aprende iha eskola? Ema neʼebé hadomi Ita sei haree ho momoos tansá mak Ita hakarak para eskola, no karik sira sei fó laran-manas ba Ita atu kontinua eskola hodi bele aprende atu la rende an lalais. Hahalok neʼe importante tebes se Ita hakarak serbí nafatin Jeová ho laran tomak.—Salmo (Mazmur) 141:5; Provérbios (Amsal) 6:6-10.
17. Ita presiza sees husi serbisu saida?
17 Ita hotu neʼebé serbí Jeová sei hasoru situasaun neʼebé bele halo ita-nia fiar ba Jeová sai fraku. (1 Korinto 15:33; Koloso 2:8) Maibé serbisu balu sei lori perigu boot liu fali serbisu seluk. Karik Ita mós hatene kona-ba ema neʼebé hetan serbisu ruma neʼebé ikusmai halo sira dook husi lia-loos. (1 Timoteo 1:19) Tan neʼe, ita presiza sees husi serbisu neʼebé bele lori perigu ba ita-nia relasaun diʼak ho Jeová.—Provérbios (Amsal) 22:3.
HAKSOLOK NUʼUDAR JOVEN KRISTAUN
18, 19. Joven sira neʼebé la iha hakarak atu aumenta sira-nia serbisu ba Jeová presiza halo saida?
18 Se Ita hakarak duni atu serbí Jeová ho laran, uza oportunidade neʼebé ita hetan nuʼudar Maromak nia atan joven ida. Halo desizaun diʼak bá atu bele hetan haksolok hodi serbí Jeová iha tempu úniku neʼe.—Salmo (Mazmur) 148:12, 13.
19 Maibé oinsá se Ita la iha hakarak atu aumenta Ita-nia serbisu ba Jeová? Keta rende an hodi hametin Ita-nia fiar. Kuandu apóstolu Paulo hatete kona-ba oinsá nia hakaʼas an atu hetan bensaun husi Jeová, nia hatete: “Se imi iha hanoin neʼebé oin-seluk, Maromak sei hatudu sai ba imi hanoin neʼebé loos. Maski nuneʼe, nuʼudar ita laʼo ba oin ona, mai ita kontinua laʼo ba oin ho didiʼak iha dalan neʼebé hanesan.” (Filipe 3:15, 16, MF) Joven sira, keta haluha katak Jeová hadomi imi no ninia konsellu mak diʼak liu. Tan neʼe, sadere ba Jeová nia ajuda hodi bele halo desizaun diʼak durante imi-nia tempu joven.
a Eclesiastes 12:1: “Nuneʼe, hanoin bá ó-nia Kriadór Boot iha ó-nia tempu joven, antes loron susar mosu mai, ka tinan sira toʼo mai kuandu ó sei dehan: ‘Haʼu la hetan haksolok iha loron sira-neʼe.’”
b Provérbios 14:15: “Ema neʼebé la iha esperiénsia tau fiar ba liafuan hotu, maibé ema neʼebé matenek hanoin uluk kona-ba nia hakat sira.”