LISAUN ESTUDU 37
KNANANUK 114 “Hatudu pasiénsia”
Dalan diʼak atu hasoru situasaun la justisa
“Nia hein katak sira hatudu justisa, maibé justisa la iha.”—ISA 5:7.
OBJETIVU
Buka-hatene oinsá mak ita bele banati-tuir Jesus kuandu hasoru situasaun la justisa.
1-2. Ema barak nia reasaun mak oinsá kona-ba situasaun la justisa, no karik ita hanoin saida?
ITA moris iha mundu neʼebé la iha justisa. Ema hasoru situasaun la justisa tanba razaun oioin, porezemplu tanba situasaun ekonomia, jéneru, ka rasa. Ema mós hasoru susar tanba negósiu-naʼin neʼebé kaan-teen ka polítiku-naʼin neʼebé hanoin an deʼit. Situasaun sira-neʼe no situasaun la justisa seluk tan kona ita hotu.
2 Ema barak sai hirus kona-ba situasaun la justisa neʼebé sira haree ohin loron. Ita hotu hakarak moris ho seguru no iha justisa. Tan neʼe, ema balu koko atu rezolve problema sosiál neʼebé sira hasoru. Sira protesta governu no lei sira, ka apoia polítiku-naʼin neʼebé promete atu rezolve problema sira. Maibé nuʼudar ema Kristaun, ita “laʼós parte husi mundu neʼe” no ita hein ba Maromak nia Ukun atu halakon situasaun hotu neʼebé la justisa. (João 17:16) Maibé, ita nafatin triste no dala ruma hirus bainhira haree situasaun la justisa. Karik ita hanoin: ‘Saida mak haʼu bele halo se neʼe akontese? Iha ka lae, buat ruma neʼebé haʼu bele halo kona-ba situasaun la justisa?’ Atu hatán ba pergunta sira-neʼe, mai ita buka-hatene saida mak Jeová no Jesus sente kona-ba situasaun la justisa.
JEOVÁ NO JESUS ODI HAHALOK LA JUSTISA
3. Tanbasá ita sente la kontente ho hahalok la justisa? (Isaias 5:7)
3 Bíblia esplika tanbasá ita sente la kontente ho hahalok la justisa. Neʼe tanba Jeová “hadomi hahalok loos no justisa” no nia kria ita tuir ninia illas. (Sal 33:5; Gén 1:26) Jeová nunka hatudu hahalok la justisa, no nia mós lakohi ema atu hatudu hahalok la justisa! (Deut 32:3, 4; Miq 6:8; Zac 7:9) Porezemplu, iha profeta Isaias nia tempu, Jeová rona ema Izraél barak nia “halerik no triste” tanba sira-nia maluk la hatudu justisa ba sira. (Lee Isaias 5:7.) Ikusmai, Jeová fó kastigu ba sira neʼebé kontinua la halo tuir ninia Ukun-Fuan no la hatudu justisa ba ema seluk.—Isa 5:5, 13.
4. Jesus sente oinsá kuandu haree ema hatudu hahalok la justisa? (Haree mós dezeñu.)
4 Hanesan Jeová, Jesus mós hadomi justisa no odi hahalok la justisa. Loron ida, Jesus haree mane neʼebé liman sorin matek, no Jesus hakarak ajuda nia. Maibé, bainhira ulun-naʼin relijiaun sira haree ida-neʼe, sira sai hirus. Sira hatete katak Jesus kontra ukun-fuan kona-ba loron Sábadu. Sira la interese kona-ba mane neʼe nia kondisaun. Jesus sente oinsá kona-ba sira-nia reasaun? “Nia sente triste tebes tanba sira-nia laran neʼebé toos.”—Mc 3:1-6.
Ulun-naʼin relijiaun sira trata aat ema, maibé Jesus hadomi no ajuda ema (Haree parágrafu 4)
5. Tanbasá ita labele kontinua hirus bainhira haree situasaun la justisa?
5 Jeová no Jesus sente hirus bainhira ema hatudu hahalok la justisa, tan neʼe la sala kuandu ita sente hanesan neʼe. (Éf 4:26) Maibé ita tenke hanoin-hetan katak sentimentu hirus labele rezolve situasaun la justisa. Se ita kontinua hirus ba tempu naruk ka la kontrola ita-nia hirus, neʼe bele kona ita-nia saúde fíziku no emosaun. (Sal 37:1, 8; Tgo 1:20) Entaun, saida mak ita presiza halo bainhira haree situasaun la justisa? Mai ita aprende husi Jesus nia ezemplu.
SAIDA MAK JESUS HALO KUANDU HAREE SITUASAUN LA JUSTISA?
6. Jesus haree situasaun la justisa hanesan saida? (Haree mós dezeñu.)
6 Bainhira Jesus iha rai, nia haree situasaun barak neʼebé la justisa. Nia haree ulun-naʼin relijiaun sira aumenta lei barak hodi fó susar ba povu. (Mt 23:2-4) Nia mós haree ukun-naʼin Roma trata povu iha dalan neʼebé la diʼak. Tan neʼe, ema Judeu barak hakarak livre husi Roma nia ukun. Ema balu forma grupu atu luta hasoru governu Roma. Maibé Jesus la harii ka hola parte iha grupu naran deʼit neʼebé koko atu lori mudansa ba povu nia moris. Bainhira povu hakarak foti nia atu sai liurai, nia hasees an kedas husi sira.—João 6:15.
Bainhira ema-lubun hakarak Jesus atu sai liurai, nia hasees an kedas (Haree parágrafu 6)
7-8. Bainhira iha rai, tanbasá Jesus la koko atu halakon situasaun la justisa? (João 18:36)
7 Jesus la hola parte iha buat polítiku hodi bele halakon situasaun la justisa. Tanbasá? Jesus hatene katak ema la iha direitu no kbiit atu ukun sira-nia an rasik. (Sal 146:3; Jer 10:23) Ema mós labele halakon situasaun la justisa husi ninia abut kedas, neʼe mak Satanás no ema nia kondisaun la perfeitu. Diabu Satanás neʼebé laran-aat mak ukun mundu neʼe, no ema barak halo tuir nia hodi hatudu hahalok la justisa. (João 8:44; Éf 2:2) No ema neʼebé laran-diʼak mós labele rezolve problema iha mundu neʼe tanba la perfeitu.—Ecle 7:20.
8 Jesus hatene katak só Maromak nia Ukun deʼit mak bele rezolve situasaun la justisa iha dalan neʼebé kompletu. Tan neʼe, nia uza tempu no forsa atu “haklaken no fó sai liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun”. (Lc 8:1) Jesus fó kmaan ba “sira neʼebé hamlaha no hamrook ba buat neʼebé loos” hodi fó sai katak situasaun la justisa no korrupsaun sei lakon. (Mt 5:6; Lc 18:7, 8) No ida-neʼe sei kumpre laʼós liuhusi ema nia hakaʼas an, maibé liuhusi Maromak nia governu iha lalehan neʼebé “laʼós parte husi mundu neʼe”.—Lee João 18:36.
BANATI-TUIR JESUS NIA EZEMPLU
9. Tanbasá ita fiar katak Maromak nia Ukun deʼit mak sei halakon susar hotu?
9 Ita moris iha “loron ikus sira”, tan neʼe iha problema barak liu se kompara ho Jesus nia tempu. Maibé hanesan Jesus nia tempu, sira neʼebé hamosu susar mak Satanás no ema aat neʼebé haleno Satanás nia hahalok. (2 Tim 3:1-5, 13; Apok 12:12) Hanesan Jesus, ita hatene katak só Maromak nia Ukun deʼit mak bele halakon situasaun la justisa husi ninia abut kedas. Tan neʼe, ita lakohi hola parte iha demonstrasaun, ka apoia ema nia hakaʼas an atu hadiʼa situasaun la justisa. Hanoin toʼok kona-ba irmán Stacya. Antes aprende lia-loos, Stacy tuir beibeik demonstrasaun atu buka justisa. Maibé nia komesa duvida kona-ba buat neʼebé nia halo. Nia hatete: “Bainhira haʼu tuir demonstrasaun, haʼu hanoin: ‘Buat neʼebé haʼu halo bele rezolve problema ka lae?’ Agora haʼu apoia Maromak nia Ukun, no neʼe mak desizaun neʼebé loos. Haʼu hatene katak Jeová sei halo buat neʼebé haʼu labele halo, neʼe mak atu halakon susar hotu.”—Sal 72:1, 4.
10. Tuir Mateus 5:43-48, tanbasá ita la koko atu troka lei ka governu? (Haree mós foto.)
10 Ema barak ohin loron envolve an iha atividade oioin tanba hakarak troka lei ka governu, maibé neʼe halo sira sai hirus, la halo tuir lei, no hakanek ema seluk. Tuir loloos, neʼe la tuir Jesus nia ezemplu no hanorin. (Éf 4:31) Irmaun ida naran Jeffrey hatete: “Haʼu hatene katak bainhira ema halo protesta, sira lalais atu sai hirus toʼo ikusmai halo violénsia no estraga ka hadau ema seluk nia sasán.” Maibé Jesus hanorin ita atu hatudu domin ba ema hotu, inklui ema neʼebé hanoin la hanesan ho ita ka fó-terus ita. (Lee Mateus 5:43-48.) Nuʼudar ema Kristaun, ita hakaʼas an atu banati-tuir Jesus nia ezemplu.
Ita presiza deside metin atu la sai parte ba mundu neʼe (Haree parágrafu 10)
11. Tanbasá dala ruma ita sente susar atu banati-tuir Jesus?
11 Maski ita hatene katak Maromak nia Ukun deʼit mak bele halakon situasaun la justisa, maibé dala ruma ita sente susar atu banati-tuir Jesus bainhira ema trata aat ita. Hanoin toʼok kona-ba buat neʼebé akontese ba irmán Janiya neʼebé hetan diskriminasaun. Nia hatete: “Haʼu hirus, sente laran-kanek, no hakarak ema sira-neʼe hetan kastigu. Tan neʼe, haʼu hanoin atu apoia grupu neʼebé kontra rasizmu no diskriminasaun. Haʼu sente katak neʼe mak dalan neʼebé haʼu bele fó sai haʼu-nia sentimentu hirus.” Maibé Janiya rekoñese katak nia presiza troka ninia hanoin. Nia hatete: “Haʼu nota katak haʼu komesa tau fiar ba ema duké tau fiar ba Jeová. Tan neʼe, haʼu deside atu la ransu ho ema neʼebé envolve an ho atividade hanesan neʼe.” Ita tenke kuidadu atu la husik ita-nia sentimentu hirus book ita atu sai parte ba mundu neʼe.—João 15:19.
12. Tanbasá ita presiza kuidadu kona-ba saida mak ita lee, rona, no haree?
12 Saida mak ajuda ita atu kontrola ita-nia hirus kuandu hasoru situasaun la justisa? Buat ida neʼebé ita bele halo mak kuidadu kona-ba saida mak ita lee, rona, no haree. Iha informasaun barak iha média sosiál neʼebé fó sai situasaun la justisa iha dalan neʼebé halo ema hakfodak no book ema atu protesta governu. Dala ruma ema neʼebé hatoʼo notísias karik fó sai deʼit sira-nia hanoin, laʼós buat neʼebé realidade. Maski ita rona informasaun neʼebé loos kona-ba situasaun la justisa, maibé hodi hanoin beibeik kona-ba neʼe sei la rezolve problema, no neʼe aumenta deʼit ita-nia laran-susar. (Prov 24:10) Aat liután mak neʼe sei halo ita haluha kona-ba Maromak nia Ukun neʼebé sei rezolve situasaun hotu neʼebé la justisa.
13. Oinsá mak lee Bíblia loroloron bele ajuda ita atu iha hanoin neʼebé loos?
13 Se ita lee Bíblia loroloron no hanoin kleʼan, neʼe sei ajuda ita atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba situasaun la justisa. Irmán ida naran Alia sente triste tebes bainhira haree ema trata aat ema seluk. Nia mós sente hirus tanba ema neʼebé halo hahalok aat la hetan kastigu. Nia hatete: “Haʼu presiza husu ba haʼu-nia an: ‘Haʼu fiar duni katak Jeová sei hadiʼa problema sira-neʼe ka lae?’ Durante tempu neʼe, haʼu lee Job 34:22-29. Eskritura neʼe fó-hanoin haʼu katak Jeová haree buat hotu. Só Jeová deʼit mak bele tesi-lia ho loloos no hadiʼa problema hotu.” Nuʼudar ita hein ba Maromak nia Ukun atu lori justisa, saida mak ita bele halo agora?
SAIDA MAK ITA BELE HALO AGORA?
14. Saida mak ita bele halo agora? (Koloso 3:10, 11)
14 Ita labele kontrola ema seluk nia hahalok, maibé ita bele kontrola ita rasik nia hahalok. Hanesan ita aprende ona, ita banati-tuir Jesus hodi hatudu domin. Domin bele book ita atu trata ema seluk ho respeitu, inklui mós ema neʼebé hatudu hahalok la justisa. (Mt 7:12; Rom 12:17) Jeová sei kontente bainhira ita trata ema hotu ho laran-diʼak no justu.—Lee Koloso 3:10, 11.
15. Oinsá mak hodi hanorin lia-loos ba ema seluk bele ajuda sira?
15 Dalan diʼak liu atu ajuda ema seluk mak hodi hanorin lia-loos husi Bíblia ba sira. Tanbasá? Tanba bainhira ema aprende kona-ba Jeová no hakarak halo nia kontente, sira bele halo mudansa no aprende atu hatudu laran-diʼak no domin maski uluk sira mak ema neʼebé hirusdór no gosta halo violénsia. (Isa 11:6, 7, 9) Porezemplu, antes aprende Bíblia, mane ida naran Jemal hola parte iha grupu ida neʼebé kontra governu iha ninia nasaun tanba hanoin katak governu neʼe la diʼak. Nia hatete: “Ita labele obriga ema atu troka sira-nia hahalok. Ema mós labele obriga haʼu, maibé lia-loos husi Bíblia mak troka haʼu-nia hahalok.” Buat neʼebé Jemal aprende motiva nia atu sai husi grupu neʼe. Entaun, bainhira ita hanorin lia-loos husi Bíblia ba ema seluk, ita ajuda sira atu la halo aat ba ema seluk.
16. Tanbasá ita hakarak fahe esperansa kona-ba Maromak nia Ukun?
16 Hanesan Jesus, ita hakarak fó-hatene ema seluk katak só Maromak nia Ukun deʼit mak bele halakon situasaun la justisa ba nafatin. Esperansa neʼe bele fó kmaan ba sira neʼebé hasoru situasaun la justisa. (Jer 29:11) Stacy neʼebé temi ona, hatete: “Aprende lia-loos ajuda haʼu atu tahan situasaun la justisa neʼebé haʼu hasoru. Jeová fó kmaan mai haʼu liuhusi Bíblia.” Maibé atu fó kmaan ba ema seluk hodi fahe promesa husi Bíblia, ita presiza prepara an. Bainhira ita hatene ho didiʼak saida mak Bíblia hatete kona-ba situasaun la justisa, ita bele koʼalia ho matenek liután kuandu hetan oportunidade atu esplika kona-ba tópiku neʼe iha eskola ka serbisu-fatin.b
17. Oinsá mak Jeová ajuda ita tahan situasaun la justisa agora?
17 Tanba Satanás mak “ukun-naʼin mundu neʼe nian”, ita kontinua hasoru situasaun la justisa. Maibé ita iha esperansa tanba Jeová promete atu ajuda ita agora no lakleur tan sei halakon Satanás no buat aat hotu. (João 12:31) Liuhusi Bíblia, Jeová fó-hatene ita tanbasá mundu nakonu ho situasaun la justisa no saida mak nia sente kona-ba susar neʼebé ita hasoru. (Sal 34:17-19) Liuhusi Jesus, Jeová hanorin ita saida mak ita presiza halo kuandu hasoru situasaun la justisa no oinsá Ninia Ukun sei halakon situasaun la justisa ba nafatin. (2 Ped 3:13) Tan neʼe, mai ita kontinua haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun ho laran-manas, no kontinua hein ba tempu neʼebé mundu tomak sei nakonu ho “justisa no hahalok loos”.—Isa 9:7.
KNANANUK 158 “Neʼe sei la tarde!”
a Naran balu laʼós naran neʼebé loos.
b Haree mós apéndise A pontu 24-27 iha broxura Hadomi Ema—Hanorin Ema.