LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w13 3/15 p. 29
  • Naʻe Hiki Moʻoni Ia ʻe Siosifasi?

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Naʻe Hiki Moʻoni Ia ʻe Siosifasi?
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2013
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Naʻá Ke ʻIloʻi?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2010
  • Sīsū Kalaisi—Fakamoʻoni Naʻá Ne ʻAʻeva ʻi he Māmaní
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2003
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2013
w13 3/15 p. 29

Naʻe Hiki Moʻoni Ia ʻe Siosifasi?

ʻI heʻene Tohi XX ko e Jewish Antiquities, ʻoku lave ai ʻa e faihisitōlia ʻi he ʻuluaki senitulí ko Feleviasi Siosifasi ki he mate ʻa “Sēmisi, ko e tokoua ʻo Sīsū naʻe ui ko e Kalaisí.” ʻOku vakai ʻa e kau mataotao tokolahi ki he fakamatala ko ení ʻoku moʻoni. Kae kehe, ʻoku veiveiua ʻa e niʻihi ki he moʻoni ʻo e fakamatala ʻe taha ʻi he tohi tatau fekauʻaki mo Sīsuú. Ko e konga tohi ko ení, ʻoku ʻiloa ko e Testimonium Flavianum, ʻa ia ʻoku pehē ai:

“Ko ia, ʻi he taimi nai ko ení ko Sīsū, ko ha tangata poto, kapau ʻoku totonu ke ui ia ko ha tangata, he ko e tokotaha ia naʻá ne fai ʻa e ngaahi ngāue fakaofo—ko ha faiako ʻo e kau tangata naʻa nau maʻu ʻa e moʻoní ʻi he fiefia. Naʻá ne tohoaki kiate ia fakatouʻosi ʻa e kau Siu tokolahi, mo e kau Senitaile tokolahi. [Ko e] Kalaisí ia; pea ʻi he fakahalaiaʻi ia ʻe Pailato ki he kolosí, ʻi he fokotuʻu atu ʻa e kau tangata tuʻu-ki-muʻa ʻia kitautolú, ko e faʻahinga naʻa nau ʻofa ʻiate ia ʻi he kamatá naʻe ʻikai te nau liʻaki ia, he naʻá ne toe hā moʻui kiate kinautolu ʻi hono ʻaho tolú, hangē ko ia ko e ngaahi meʻa kuo tomuʻa tala ʻe he kau palōfita fakaʻotuá mo e ngaahi meʻa kehe fakaofo ʻe mano fekauʻaki mo ia; pea ko e matakali ʻo e kau Kalisitiané, ʻa ia kuo tauhingoa kiate iá, ʻoku ʻikai haʻanau puli atu ʻi he ʻahó ni.”—Josephus—The Complete Works, liliu ʻe William Whiston.

Talu mei he ngataʻanga ʻo e senituli hono 16, naʻe malanga hake ai ha fakakikihi lahi ʻi he vahaʻa ʻo e faʻahinga ʻoku nau tui ʻoku moʻoni ʻa e konga tohi ko ení mo e faʻahinga ʻoku nau veiveiua naʻe tohi ʻe Siosifasi ia. Ko Serge Bardet, ko e faihisitōlia mo e mataotao Falanisē ʻi he ʻū tohi motuʻá, kuó ne kumi ke vete ʻa e ngaahi haʻi ʻo e fakakikihi ko ení ʻa ia kuo hoko ʻo fuʻu manoʻo ʻo laka hake ʻi he senituli ʻe fā kuohilí. Naʻá ne pulusi ʻene fakatotoló ʻi ha tohi naʻe fakakaveinga ko e Le Testimonium Flavianum—Examen historique considérations historiographiques (The Testimonium Flavianum—A Historical Study With Historical Considerations).

Ko Siosifasí naʻe ʻikai ko ha faʻutohi Kalisitiane ia. Ko ha faihisitōlia Siu ia; ko ia ai, ko e lahi taha ʻo e fakakikihí naʻe fakatefito ia ʻi he fakamatala fekauʻaki mo Sīsū ʻi heʻene hoko “ko e Kalaisí.” ʻI hono sivisiviʻí, naʻe fakahaaʻi ai ʻe Bardet ko e hingoa fakalakanga ko ení ʻoku fehoanakimālie ia “ʻi he tafaʻaki kotoa pē mo hono ngāueʻaki faka-Kalisi ʻo e muʻa nauna [pau] ki he ngaahi hingoa ʻo e kakaí.” Naʻe tānaki mai ʻe Bardet, mei ha fakakaukau faka-Siu mo e faka-Kalisitiane, “ko hono ngāueʻaki ʻe Siosifasi ʻa e foʻi lea Christos ʻoku ʻikai ngata pē ʻi he hoko ia ko ha meʻa ʻoku ʻikai taʻealamalavá” ka ko ha fakaʻilonga ia ko e “kau fakaangá fakalūkufua kuo nau mātuʻaki hala ʻi hono taʻefakatokangaʻi iá.”

Naʻe nikonikoʻi nai ʻa e potutohí ʻe ha taha tohi nima loi ki mui ʻi he faʻifaʻitaki ki he sitaila ʻa Siosifasí? ʻI hono ngāueʻaki ʻa e fakamoʻoni fakahisitōlia mo fakaehikitohi ko iá, naʻe aofangatuku ai ʻe Bardet ʻo pehē ko ha hiki tatau pehē ʻoku meimei hangē ia ha maná. ʻE fiemaʻu ha tokotaha tohi nima loi ia “ʻokú ne maʻu ha talēniti ke faʻifaʻitaki ʻo ʻikai ha loko taʻefaitatau ʻi he kotoa ʻo e tuʻunga fakakuongamuʻa ko iá,” ʻi hono fakalea ʻe tahá, ko ha taha naʻe “hangē ko Siosifasí ko Siosifasi ia.”

Ko ia ko e hā ʻoku fai ai ʻa e veiveiua fekauʻaki mo iá? ʻI hono ʻiloʻi ʻa e uho ʻo e palopalemá, naʻe pehē ʻe Bardet “ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi veiveiua fekauʻaki mo e Testimonium—ʻo kehe ia mei he fakalūkufua ʻo e ngaahi konga tohi motuʻá—koeʻuhí pē ko e ngaahi fehuʻi kuo malanga hake fekauʻaki mo e Testimonium.” ʻOkú ne hoko atu ke pehē ko e ngaahi tuʻunga naʻe ohi mai ʻi he faai mai ʻa e ngaahi senitulí ʻoku makatuʻunga lahi ange ia ʻi he “ngaahi taumuʻa fufū” kae ʻikai ko hono ʻanalaiso ʻa e konga tohí ʻi he ngaahi ʻuhinga kuo ʻiloʻí, ʻa ia ʻoku mātuʻaki hehema ia ki heʻene moʻoní.

Pe ʻe liliu ʻe he ʻanalaiso ʻa Bardet ʻa e fakakaukau ʻa e kau mataotaó fekauʻaki mo e Testimonium Flavianum ʻoku teʻeki fai ha lau ia ki ai. Naʻe fakatuipauʻi ai ha mataotao tuʻu-ki-muʻa ʻe taha ʻo e lotu faka-Siu Kalisí mo lotu faka-Kalisitiane motuʻa, ko Pierre Geoltrain. Kuó ne lāulea fuoloa ki he Testimonium ko ha meʻa tānaki atu, ʻo aʻu ʻo ne kata manuki ki he faʻahinga naʻa nau tui ʻoku moʻoni iá. Ka naʻe liliu ʻene fakakaukaú. Kuó ne aofangatuku ʻo pehē ko e fakatotolo ʻa Bardet ko e ʻuhinga ia ki he liliu ko iá. Kuo fakahā ʻe Geoltrain he taimí ni “ʻoku ʻikai totonu ki ha taha ke ne fakatoʻotoʻa mei he taimí ni ʻo faai atu ke lea fekauʻaki mo e ‘fakamoʻoni ʻikai ala moʻoni’ ʻa Siosifasí.”

Ko e moʻoni, naʻa mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová kuo nau maʻu ʻa e ʻuhinga fakatuipau lahi ange ki hono tali ʻa Sīsū ko e Kalaisí—ʻa ia ʻoku maʻu ʻi he Tohi Tapú tonu.—2 Tīm. 3:16.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share