LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w14 7/15 p. 17-22
  • Mole ha Tamai Maʻu ha Tamai

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Mole ha Tamai Maʻu ha Tamai
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2014
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • KO ʻEKU NGAAHI HOKOSIA ʻI HE SIKAUTI ʻA E TAMAIKI TANGATÁ
  • FUOFUA FETAULAKI MO E TAHA ʻO E KAU FAKAMOʻONI ʻA SIHOVÁ
  • ʻAʻAHI MAI HA ONGO TUOFĀFINE MISINALE
  • MAʻU ʻA E MOʻONI FEKAUʻAKI MO E TAMAI MĀʻONIʻONI MOʻONÍ
  • KAMATA ʻI HE NGĀUE FAKAFAIFEKAÚ
  • KO HA MOʻUI ʻO E NGĀUE TAIMI-KAKATÓ
  • NGAAHI VĀHENGA-NGĀUE LAHI ANGE
  • KO HA ʻAʻAHI MAKEHE KI LUMĒNIA
  • FAKAKAUKAULOTO KI HE KUOHILÍ PEA SIO ATU KI HE KAHAʻÚ
  • Kuo ʻIkai ʻAupito ke Liʻaki Au ʻe Sihova!
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
  • Kuó U Fiefia ʻi he Ako mo e Faiako Fekauʻaki mo Sihová
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2022
  • Naʻe Akoʻi Au ʻe Sihova ke Fai Hono Finangaló
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2012
  • Ngaahi Founga ke Fakalahi Ai Hoʻo Ngāue Fakafaifekaú
    Fokotuʻutuʻu Maau ke Fai ʻa e Finangalo ʻo Sihová
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2014
w14 7/15 p. 17-22
Ko Gerrit mo Merete Lösch

TALANOA KI HE MOʻUÍ

Mole ha Tamai Maʻu ha Tamai

Fakamatala fai ʻe Gerrit Lösch

NAʻE fanauʻi ʻeku tamaí ʻi Graz, ʻAositulia, ʻi he 1899, naʻá ne kei talavou ʻi he lolotonga ʻa e Tau I ʻa Māmaní. ʻI he taimi naʻe kamata ai ʻa e Tau II ʻa Māmaní ʻi he 1939, naʻá ne kau ʻi he kau tau ʻa Siamané. Lolotonga ʻa e tau ʻi Lūsia ʻi he 1943, naʻe fakapoongi ai ʻeku tamaí. Ko e meʻa fakamamahí, ko e founga ia naʻe mole ai ʻeku tamaí ʻi heʻeku taʻu uá pē, ko ia naʻe ʻikai ʻaupito ke u ʻiloʻi ia. ʻI he taimi naʻá ku ʻalu ai ki he akó, naʻá ku loto-mamahi ʻaupito ke sio ko e tamaiki tangata kehé naʻe ʻi ai ʻenau tamai ka u hala au ia. ʻI he tuʻunga ko ha taʻu hongofulu tupú, naʻá ku maʻu ʻa e fakafiemālie ʻi he taimi naʻá ku ako ai fekauʻaki mo ʻetau Tamai ʻoku ʻi hēvaní, ʻa ia heʻikai ʻaupito mate.—Hap. 1:12.

KO ʻEKU NGAAHI HOKOSIA ʻI HE SIKAUTI ʻA E TAMAIKI TANGATÁ

Ko Gerrit Lösch ʻi heʻene kei siʻí

ʻI heʻeku kei siʻí

ʻI heʻeku taʻu fitú, naʻá ku kau ʻi he Sikauti ʻa e Tamaiki Tangata toʻutupú. Ko ha kautaha fakamāmanilahi eni naʻe kamata ʻi he 1908 ʻi Pilitānia Lahi ʻe ha lafitani seniale ʻo e kau tau Pilitāniá, ko Robert Stephenson Smyth Baden-Powell. ʻI he 1916 naʻá ne kamataʻi ʻa e Wolf Cubs (pe Sikauti ʻa e Fānau) maʻá e fānau tangata īkí.

Naʻá ku saiʻia ʻi heʻemau ō ʻo kemi ʻi he fakaʻosinga uiké ʻi he fonuá. Naʻa mau mohe ʻi he ngaahi tēniti, tui ʻa e ngaahi teunga, pea laka ʻo fakatonu ki he leʻo ʻo e nafá. Naʻá ku fiefia ʻi he fakamoleki ʻa e taimi mo e kau Sikauti kehé. Naʻa mau tangutu takatakai ʻi ha afi ʻo hiva mo vaʻinga ʻi he vaotaá. Naʻa mau toe ako ʻa e meʻa lahi fekauʻaki mo natula, ʻa ia naʻe akoʻi mai ai kiate au ke ʻofa ʻi he ngaahi meʻa naʻe ngaohi ʻe hotau Tokotaha-Fakatupú.

Ko e Sikauti ʻa e Tamaiki Tangatá ʻoku akoʻi ai ke nau fai ha ngāue lelei he ʻaho kotoa pē pea fakafeʻiloaki ki he kau Sikauti Tangata kehé ʻaki ʻa e lea “Mateuteu Maʻu Pē.” Naʻá ku saiʻia ʻaupito heni. ʻI heʻemau kulupú naʻe laka hake he tamaiki tangata ʻe toko teau, fakafuofua ko e vaeua ai ko e kau Katolika, ko e vaeua ko e kau Palotisani, pea ko e tokotaha ai ko ha Puta.

Talu mei he 1920, kuo fakahoko ʻe he Sikauti ʻa e Tamaiki Tangatá ʻa e ngaahi fakataha fakavahaʻapuleʻanga ʻi he ngaahi taʻu siʻi kotoa pē. Naʻá ku ʻalu ki he niʻihi ʻo e ngaahi fakatahataha ko ení. Ko e taha naʻe fai ʻi Bad Ischl, ʻAositulia, ʻi ʻAokosi 1951, pea ko e taha naʻe fai ʻo ofi ki Birmingham, ʻIngilani, ʻi ʻAokosi 1957, ʻa ia ko e kau Sikauti ʻe 33,000 nai mei he fonua ʻe 85 naʻa nau kau ki aí. Ko e kakai foki ʻe toko 750,000 nai naʻa nau haʻu ki he fakataha ko ení. Ko e taha ʻia kinautolu ko Kuini ʻElisapesi ʻo ʻIngilaní. Kiate au, ko e kau ʻi he Sikauti ʻa e Tamaiki Tangatá naʻe hangē ia ko e hoko ko ha konga ʻo ha fetokouaʻaki ʻi māmani lahi. Naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi ʻe vave ke u maʻu ha fetokouaʻaki lelei ange, ko ha fetokouaʻaki naʻe faʻuʻaki ʻa e kakai ʻoku ʻofa ki he ʻOtuá.

FUOFUA FETAULAKI MO E TAHA ʻO E KAU FAKAMOʻONI ʻA SIHOVÁ

Ko Gerrit Lösch mo Rudi Tschiggerl

Ko Rudi Tschiggerl, ko ha tokotaha taʻo keke, ʻa e fuofua tokotaha ke faifakamoʻoni mai kiate aú

ʻI he faʻahitaʻu failau ʻo e 1958, naʻe fakaʻosi ai ʻeku ako ko ha tokotaha tali-tēpilé ʻi he Grand Hotel Wiesler ʻi hoku kolo tupuʻanga ko Graz, ʻAosituliá. Ko hoku kaungāngāué, ko ha tokotaha taʻo keke ko Rudolf Tschiggerl, naʻá ne faifakamoʻoni ʻikai anga-maheni mai kiate au. Ko e fuofua taimi eni naʻá ku fanongo ai ki ha meʻa fekauʻaki mo e moʻoní. Naʻá ne tala mai ko e tokāteline Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá naʻe ʻikai ko ha akonaki Fakatohitapu. Naʻá ku tala ange naʻe Fakatohitapu ia pea naʻá ne maʻuhala. Naʻá ku saiʻia ʻiate ia pea loto ke fakaʻaiʻai ia ke foki ki he Siasi Katoliká.

Ko Rudolf, ʻa ia naʻá ku ui ko Rudi, naʻá ne loto ke ʻomai kiate au ha Tohi Tapu. Naʻá ku tala ange kiate ia naʻá ku fiemaʻu pē ha Tohi Tapu faka-Katolika. Ko ia naʻá ne ʻomai ia, pea naʻá ku kamata lau ia, pea naʻá ku maʻu ʻi loto ha tuleki naʻe pulusi ʻe he Sōsaieti Taua Leʻo. Naʻe faʻo ia ai ʻe Rudi. Naʻe ʻikai ke u saiʻia heni koeʻuhí naʻá ku ongoʻi ko e ʻū tohi peheé ʻe lava ke ongo tonu ka ko hono moʻoní ʻoku loi. Ka naʻá ku loto-lelei ke lāulea ki he Tohi Tapú mo ia. Naʻe fakapotopoto ʻa Rudi ʻo ʻikai toe ʻomai ha ngaahi tohi pe makasini kehe. ʻI he māhina ʻe tolu, naʻá ma faʻa fetalanoaʻaki Fakatohitapu. ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻá ma talanoa ʻo aʻu ki he fuoloa ʻa e poʻulí.

Hili ʻa e fakaʻosi ʻeku ako ngāue ʻi he hōtelé, naʻe ʻave au ʻe heʻeku fineʻeikí ki ha ʻapiako ako ngāue hōtele. Naʻe tuʻu ʻi Bad Hofgastein, ko ha kolo ʻi Alps. Naʻe fengāueʻaki ʻa e ʻapiakó mo e Grand Hotel ʻi Bad Hofgastein, ko ia ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻá ku ngāue ai ke maʻu ha taukei lahi ange.

ʻAʻAHI MAI HA ONGO TUOFĀFINE MISINALE

Ko Ilse Unterdörfer mo Elfriede Löhr

Kamata ako ʻe Ilse Unterdörfer mo Elfriede Löhr ʻa e Tohi Tapú mo au ʻi he 1958

Naʻe ʻave ʻe Rudi hoku tuʻasila foʻoú ki he ʻōfisi vaʻa ʻi Viená, pea naʻe kole leva ʻe he vaʻá ki ha ongo tuofāfine misinale, ko Ilse Unterdörfer mo Elfriede Löhr ke ʻaʻahi mai kiate au.a ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe ui au ʻe he tokotaha tali telefoni ʻi he hōtelé ʻo tala mai naʻe ʻi ai ha ongo fefine ʻi tuʻa ʻi ha kā pea naʻá na loto ke lea mai kiate au. Naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi kinaua, ka naʻá ku ʻalu ʻo sio pe ko hai kinaua. Naʻá ku ʻiloʻi ki mui ko Ilse mo Elfriede naʻá na hoko ko e ongo Fakamoʻoni feʻaveʻaki tohi ʻi Siamane Nasi ʻi he taimi naʻe tapui ai ʻa e ngāué. Ki muʻa ke kamata ʻa e Tau II ʻa Māmaní, naʻe puke kinaua ʻe he kau polisi fufū Siamané (Kesitapo) pea ʻave ki he kemi fakamamahi Lichtenburg. Lolotonga leva ʻa e taú, naʻe ʻave kinaua ki he kemi ʻi Ravensbrück, ofi ki Pēlini.

Ko e ongo tuofāfine ko ení naʻá na meimei taʻu tatau pē mo ʻeku fineʻeikí, ko ia naʻá ku fakaʻapaʻapaʻi kinaua. Naʻe ʻikai ke u loto ke fakamoleki hona taimí ʻaki ʻa e fetalanoaʻaki mo kinaua pea tala ange leva ki mui naʻe ʻikai te u mahuʻingaʻia. Ko ia naʻá ku kole ange kia kinaua ke ʻomai ha lisi ʻo e ngaahi konga Tohi Tapu fekauʻaki mo e akonaki faka-Katolika ko e ʻuluaki tuʻi tapú ʻa e ʻapositolo ko Pitá pea ko e kotoa ʻo e kau tuʻi tapu kehé ʻoku nau maʻu ʻa e mafai meiate ia, ʻa ia ʻoku ui ko e taufetongi fakaʻapositoló. Naʻá ku tala ange kia kinaua te u ʻave ia ki he pātele fakalotofonuá pea fetalanoaʻaki ki ai mo ia. Naʻá ku fakakaukau ko hono fai ení, te u maʻu ai ʻa e moʻoní.

MAʻU ʻA E MOʻONI FEKAUʻAKI MO E TAMAI MĀʻONIʻONI MOʻONÍ

ʻOku fakaʻuhingaʻi ʻe he Siasi Katoliká ʻa e lea ʻa Sīsū ʻoku maʻu ʻi he Mātiu 16:18, 19 ke poupouʻiʻaki ʻa e akonaki ʻo e taufetongi fakaʻapositoló. ʻOku toe pehē ʻe he Siasí ko e tuʻi tapú ʻoku ʻiloa ia ko e Tamai Māʻoniʻoni, ʻoku ʻikai malava ke ne fai ha fehālaaki ʻi he taimi ʻokú ne leaʻaki ai ʻa e ngaahi meʻa fakatokāteliné. ʻOku tui ʻa e kau Katolika tokolahi ki he meʻá ni pea ʻoku makatuʻunga ai ʻenau tuí. Naʻá ku tui foki ki he meʻá ni pea fakakaukau kapau ʻe pehē ʻe he tuʻi tapú ʻoku moʻoni ʻa e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá, pea kuo pau pē ʻoku moʻoni. Ka, naʻá ku fakakaukau, kapau ʻe lava ke fehālaaki ʻa e tuʻi tapú, ʻe hala nai leva ʻa e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá.

ʻI he taimi naʻá ku ʻaʻahi ai ki he pātelé, naʻe ʻikai lava ke ne tali ʻeku ngaahi fehuʻí. Ka, naʻá ne ʻomai kiate au ha tohi fekauʻaki mo e taufetongi fakaʻapositoló. Naʻá ku ʻalu mo ia ki ʻapi ʻo lau. Naʻá ku toe foki mai leva ki he pātelé mo ha ngaahi fehuʻi lahi ange. Naʻe ʻikai lava ke ne tali ia peá ne pehē: “Heʻikai lava ke u fakatuipauʻi koe, pea heʻikai lava ke ke fakatuipauʻi au. . . . ʻOfa pē te ke maʻu ha ngaahi tali lelei ki hoʻo fehuʻí!” Naʻe ʻikai te ne loto ke toe hoko atu ʻema fetalanoaʻakí.

Hili ʻa e hoko ʻa e meʻá ni, naʻá ku mateuteu ke ako ʻa e Tohi Tapú mo Ilse mo Elfriede. Naʻá na akoʻi mai kiate au ʻa e meʻa lahi fekauʻaki mo e Tamai Māʻoniʻoni moʻoni ʻi hēvaní, ʻa Sihova ko e ʻOtuá. (Sione 17:11) Naʻe fakahoko ʻe he ongo tuofāfiné ʻa e ngaahi fakataha ʻi he ʻapi ʻo ha fāmili mahuʻingaʻia koeʻuhí naʻe ʻikai ha fakatahaʻanga ʻi he feituʻú. Ko e kakai tokosiʻi pē naʻa nau maʻu iá. Naʻe ʻikai ʻi ai ha tokoua papitaiso ai ke takimuʻa, ko ia ko Ilse mo Elfriede naʻá na fetalanoaʻaki pē ʻia kinaua fekauʻaki mo e fakamatalá ʻi he fakatahá. ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻe haʻu ha tokoua mei ha kolo ʻe taha ʻo fai ha malanga maʻá e kakaí ʻi ha fale totongi.

KAMATA ʻI HE NGĀUE FAKAFAIFEKAÚ

Naʻe kamata ke ako ʻe Ilse mo Elfriede ʻa e Tohi Tapú mo au ʻi ʻOkatopa 1958. Naʻá ku papitaiso ʻi he māhina ʻe tolu ki mui ai ʻi Sanuali 1959. Ki muʻa ke u papitaisó, naʻá ku kole ange pe ʻe lava ke u ʻalu mo kinaua ʻi he fale ki he falé ke sio ki he founga hono fakahoko ʻa e ngāue fakamalangá. (Ngā. 20:20) Hili ʻa e ʻalu mo kinauá ʻi he fuofua taimí, naʻá ku kole haʻaku feituʻu ngāue fakafoʻituitui. Naʻá na vaheʻi mai ha kolo kiate au, pea naʻá ku ʻalu toko taha ki ai ke malanga mei he fale ki he fale pea fai ha ngaahi toe ʻaʻahi ki he faʻahinga mahuʻingaʻiá. Ko e ʻuluaki tokoua naʻe faifai ange ʻo u ʻalu mo ia ʻi he ngāue fakafaifekaú ko ha ʻovasia sēketi ʻa ia naʻá ne ʻaʻahi mai ki mui ai kia kimautolu.

ʻI he 1960, hili ʻa e fakaʻosi ʻeku ako ngāue hōtelé, naʻá ku foki ki hoku kolo tupuʻangá ke feinga ke akoʻi ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapú ki hoku ngaahi kāingá. Neongo kuo teʻeki ai ke haʻu ha taha ki he moʻoní, ʻoku fakahaaʻi ʻe he niʻihi ʻa e mahuʻingaʻia.

KO HA MOʻUI ʻO E NGĀUE TAIMI-KAKATÓ

Ko Gerrit Lösch ʻi heʻene taʻu 20 tupú

ʻI hoku taʻu 20 tupú

ʻI he 1961 naʻe ʻomai ʻe he ʻōfisi vaʻá ha ngaahi tohi ʻo fakalototoʻaʻi ʻa e fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ke fakakaukau fekauʻaki mo e ngāue tāimuʻá. Naʻe teʻeki ke u mali pea moʻui lelei, ko ia naʻá ku ongoʻi naʻe totonu ke u kamata tāimuʻa. Naʻá ku fakakaukau naʻá ku fiemaʻu ha kā ke tāimuʻa, pea naʻá ku ʻeke ki he ʻovasia sēketí, ʻa Kurt Kuhn, ko e hā ʻene fakakaukaú kapau te u ngāue ʻi ha ngaahi māhina siʻi kae lava ke u fakatau ha kā. Naʻá ne tali mai, “Naʻe fiemaʻu ʻe Sīsū mo e kau ʻapositoló ha kā ke faiʻaki ʻa e ngāue taimi-kakató?” Ko ʻene fehuʻí naʻá ne tokoniʻi au ke fili ʻa e meʻa te u faí. Naʻá ku palani ke kamata tāimuʻa ʻi he vave taha ʻe ala lavá. Ka koeʻuhí naʻá ku ngāue houa ʻe 72 he uike kotoa pē ʻi ha hōtele, naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi liliu ʻe niʻihi naʻe fiemaʻu ke u fai.

Naʻá ku kole ki hoku pulé pe te ne fakaʻatā au ke ngāue ʻi he houa ʻe 60 kae ʻikai ko e houa ʻe 72. Naʻá ne loto ki ai, ka ne kei ʻomai pē kiate au ʻa e vahe tatau. ʻI ha kiʻi taimi ki mui ai, naʻá ku kole ange pe ʻe lava ke u ngāue ʻi ha houa ʻe 48 pē ʻi he uike. Naʻá ne toe tali ia, pea naʻá ne toe ʻomai pē ʻa e vahe tatau. Hokó naʻá ku kole ke u ngāue ʻi he houa pē ʻe 36 ʻi he uike, pea naʻá ne toe loto pē ki ai. Naʻe ʻikai lava ke u tui naʻá ku kei maʻu pē ʻa e vahe tatau! Naʻe hā ngali naʻe ʻikai loto hoku pulé ke tuku ange au. Ko e taimi-tēpile ko iá naʻe tokoniʻi ai au ke u kamata tāimuʻa tuʻumaʻu. ʻI he taimi ko iá, naʻe fiemaʻu ki he kau tāimuʻá ke nau fakamoleki ʻa e houa ʻe 100 ʻi he māhina he malangá.

ʻI he māhina ʻe fā ki mui ai, naʻe fakanofo au ko ha tāimuʻa makehe mo ha sevāniti ʻo e fakatahaʻangá ʻi ha kiʻi fakatahaʻanga ʻi he kolo ko Spittal an der Drau. Pea naʻe fiemaʻu ki he kau tāimuʻa makehé ke fakamoleki ʻa e houa ʻe 150 ʻi he māhina he malangá. Naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻaku hoa tāimuʻa, ka naʻá ku maʻu ʻa e poupou lelei ʻi he ngāue fakafaifekaú meia Tuofefine Gertrude Lobner, ʻa ia naʻá ne ngāue ko ha sevāniti tokoni ʻo e fakatahaʻangá.b

NGAAHI VĀHENGA-NGĀUE LAHI ANGE

ʻI he 1963, naʻe fakaafeʻi au ke hoko ko ha ʻovasia sēketi. Naʻá ku faʻa fononga lēlue mei he fakatahaʻanga ki he fakatahaʻanga, ʻo fata ʻa e ngaahi kato mamafa. Ko e tokolahi taha ʻo e fanga tokouá naʻe ʻikai haʻanau kā, ko ia naʻe ʻikai ha taha ke ne ʻave au mei he tauʻanga lēlué. Naʻe ʻikai ke u loto ke ʻai ʻa e fanga tokouá ke nau ongoʻi kovi ʻaki ha heka atu ʻi ha tekisī, ko ia naʻá ku lue ki honau ngaahi ʻapí.

ʻI he 1965, naʻe fakaafeʻi au ke maʻu ʻa e kalasi hono 41 ʻo e Akoʻanga Kiliatí. Ko e tokolahi ʻi he kalasí naʻa nau taʻemali ʻo kau ai au. Naʻá ku ʻohovale ʻaupito, naʻe toe vaheʻi au ki he ngāue fakasēketí ʻi hoku fonua tupuʻanga ko ʻAosituliá. Kae ki muʻa ke u mavahe mei he ʻIunaite Seteté, naʻe kole mai ke u ngāue mo ha ʻovasia sēketi ʻi ha uike ʻe fā. Naʻá ku houngaʻia ʻaupito ʻi he ngāue mo Anthony Conte. Ko ha tokoua anga-ʻofa ia naʻá ne saiʻia ʻi he ngāue fakamalangá pea ola lelei ʻaupito ai. Naʻá ma ngāue fakataha ʻi he fakatokelau ʻo Niu ʻIoké ʻi he feituʻu Cornwall.

Ko Gerrit mo Merete Lösch ʻi hona ʻaho malí

Ko homa ʻaho malí

ʻI he taimi naʻá ku aʻu ai ki ʻAosituliá, naʻe vaheʻi au ki ha sēketi ʻa ia naʻá ku fetaulaki ai mo Tove Merete, ko ha tuofefine taʻemali hoihoifua. Naʻe ʻohake ia ʻi he moʻoní mei he taimi naʻá ne taʻu nima aí. ʻI he taimi naʻe ʻeke mai ai ʻe he fanga tokouá pe naʻe anga-fēfē ʻema fetaulakí, naʻá ma fakakata ange ʻo pehē, “Naʻe fokotuʻutuʻu ia ʻe he ʻōfisi vaʻá.” Naʻá ma mali ʻi he taʻu hono hokó, ʻi ʻEpeleli 1967, pea naʻá ma hokohoko atu ʻi he ngāue fefonongaʻakí.

ʻOku fakamatala ʻa e Loma 8:15 ki he founga ʻoku lava ai ʻa e niʻihi ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ke maʻu ha vahaʻangatae makehe mo Sihova pea hoko ko hono ngaahi foha fakalaumālie. ʻOku nau ui anga-ʻofa ia “ʻApā, Tamai!” Naʻá ku ongoʻi pehē ʻi he 1968 ʻi he taimi naʻá ku ʻiloʻi ai fakafou ʻi he ʻofa maʻataʻatā ʻa Sihová, naʻá ne ohi ai au ke hoko ko hono foha fakalaumālie. Naʻá ku toe hoko ko ha konga ʻo ha fetokouaʻaki fakalaumālie ʻo e kau paní.

Naʻá ku ngāue fakataha mo Merete ʻi he ngāue fakasēketí mo e fakavahé ʻo aʻu ki he 1976. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻi he faʻahitaʻu momokó, naʻá ma mohe ʻi ha ngaahi loki naʻe mokoʻīʻī mo ʻikai ha meʻa fakamāfana ai. ʻI he taimi ʻe taha, naʻá ma ʻā hake pea ʻiloʻi ko e konga ʻo e kafú ofi mai ki homa matá naʻe poloka ia. Naʻá ma fili leva ke toʻo holo ha kiʻi hita ʻuhila ke tokoni ki he momoko ʻi he poʻulí. ʻI he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi, kapau naʻe fiemaʻu ke ma ngāueʻaki ʻa e falemālōloó ʻi he poʻulí, naʻe pau ke ma lue ʻi he loto sinoú ki ha kiʻi fale ʻi tuʻa. Naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻama ʻapaatimeni tonu, ko ia ʻi he Mōnité naʻá ma faʻa nofo ʻi he ʻapi naʻá ma ʻi ai ʻi he uike ki muʻá. Pea ʻi he pongipongi Tūsité naʻá ma fononga ki he fakatahaʻanga hokó.

ʻOku ou fiefia ke pehē ʻi he faai mai e ngaahi taʻú, ko hoku uaifi ʻofaʻangá kuó ne hoko maʻu pē ko ha poupou lahi. ʻOkú ne saiʻia ʻi he ngāue fakamalangá, pea ʻoku ʻikai ʻaupito fiemaʻu ke u fakalototoʻaʻi ia ke ne ʻalu ʻi he ngāue fakafaifekaú. ʻOkú ne ʻofa foki ʻi he ngaahi kaungāmeʻá pea tokanga lahi ki he niʻihi kehé. Kuo hoko eni ko ha tokoni lahi.

ʻI he 1976 naʻe fakaafeʻi kimaua ke ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻi ʻAosituliá ʻi Viena, pea naʻe fakanofo au ke hoko ko ha mēmipa ʻo e Kōmiti Vaʻá. Naʻe tokangaʻi ʻe he vaʻa ʻi ʻAosituliá he taimi ko iá ʻa e ngāue ʻi he ngaahi fonua ʻe niʻihi ʻi ʻIulope Hahake pea fakapapauʻi naʻe maʻu fakafufū ʻe he fanga tokoua ʻi he ngaahi fonua ko iá ʻa e ʻū tohí. Naʻe takimuʻa heni ʻa Tokoua Jürgen Rundel, pea naʻá ku maʻu ʻa e monū ke ngāue mo ia. Ki mui ai naʻe kole mai ke u tokangaʻi ʻa e ngāue liliu ʻo e ʻū tohí ki he lea faka-ʻIulope Hahake ʻe hongofulu. Ko Jürgen mo hono uaifí, ʻa Gertrude, ʻokú na kei faitōnunga pē ko e ongo tāimuʻa makehe ʻi Siamane. Kamata ʻi he 1978, naʻe pulusi ʻe he vaʻa ʻi ʻAosituliá ʻetau ʻū makasiní ʻi he lea ʻe ono ʻi ha kiʻi mīsini pulusi. Naʻa mau toe ʻave ʻa e ngaahi makasiní ki he kau lautohi ʻi he ngaahi fonua kehé. Ko Otto Kuglitsch, ʻa ia ʻokú ne ngāue he taimí ni mo hono uaifi, ko Ingrid, ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻi Siamané, ʻa e tokotaha naʻá ne tokangaʻi ʻa e ngāue ko ení.

Ko Gerrit Lösch ʻi heʻene kau ki he ngāue ʻi halá ʻi ʻAositulia

ʻI ʻAositulia, naʻá ku fiefia ʻi he ngaahi tafaʻaki kehekehe ʻo e faifakamoʻoní, kau ai ʻa e ngāue ʻi he halá

Ko e fanga tokoua ʻi ʻIulope Hahaké naʻa nau pulusi foki ʻa e ʻū tohí ʻi honau ngaahi fonuá tonu, ʻo ngāueʻaki ʻa e ngaahi mīsini hiki-tatau pe pulusi mei ha filimi. Ka naʻa nau fiemaʻu ʻa e poupou mei he fanga tokoua ʻi he ngaahi fonua kehé. Naʻe maluʻi ʻe Sihova ʻenau ngāué. ʻI he vaʻá, naʻá ma hoko ʻo ʻofa ʻi he fanga tokoua ko eni ʻa ia naʻa nau ngāue faitōnunga ʻi he malumalu ʻo e fakataputapui ʻi he ngaahi taʻu lahi.

KO HA ʻAʻAHI MAKEHE KI LUMĒNIA

ʻI he 1989, naʻá ku maʻu ʻa e monū ke ʻalu ki Lumēnia mo Tokoua Theodore Jaracz, ko ha mēmipa ʻo e Kulupu Pulé. Ko e taumuʻá ke tokoniʻi ha fuʻu kulupu tokolahi ʻo e fanga tokouá ke foki mai ki he kautahá. Kamata ʻi he 1949, ko e fanga tokoua ko ení naʻa nau fakamavaheʻi pē kinautolu mei he kautahá pea fokotuʻu ʻenau ngaahi fakatahaʻanga pē ʻa kinautolu. Ka, naʻe hokohoko atu ʻenau malangá mo papitaiso ʻa e faʻahinga foʻoú. Naʻe aʻu ʻo nau ʻalu ki pilīsone ʻi heʻenau talitekeʻi ʻa e kau ʻi he taú, ʻo hangē pē ko e fanga tokoua naʻa nau kei hoko ko e konga ʻo e kautahá. Ko e ngāue ʻi Lumēniá naʻe kei tapui pē, ko ia naʻe pau ke mau fakataha fakapulipuli. Naʻa mau fakatahataha ʻi he fale ʻo Tokoua Pamfil Albu, fakataha mo e kau mātuʻa tefito ʻe toko fā mo e kau fakafofonga kuo fakanofo ʻo e Kōmiti Fakafonua ʻa Lumēniá. Naʻa mau ʻi ai foki mo Rolf Kellner, ko ha tokotaha fakatonulea mei ʻAositulia.

ʻI he pō hono ua ʻo e fetalanoaʻakí, naʻe fakalotoʻi ʻe Tokoua Albu ʻa hono kaungāmātuʻa ʻe toko faá ke nau fāʻūtaha mo kimautolu. Naʻá ne pehē, “Kapau heʻikai ke tau fai ia he taimí ni, heʻikai nai ke tau toe maʻu ha faingamālie.” Hili eni, naʻe toe foki mai ʻa e fanga tokoua ʻe toko 5,000 nai ki he kautahá. He ikuna ē ko Sihova pea he ʻulungia ē ko Sētane!

ʻI he ofi ki he ngataʻanga ʻo e 1989, ki muʻa ke tō ʻa e Kominiusi ʻi ʻIulope Hahaké, naʻe fakaafeʻi au mo hoku uaifí ʻe he Kulupu Pulé ke hiki ki he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi māmani lahi ʻi Niu ʻIoké. Ko ha meʻa fakaʻohovale lahi eni kia kimaua. Naʻe kamata ke ma ngāue ʻi he Pēteli ʻi Brooklyn ʻi Siulai 1990. ʻI he 1992, naʻe fakanofo ai au ko ha tokoni ki he Kōmiti Ngāue ʻo e Kulupu Pulé, pea talu mei Siulai 1994, naʻá ku maʻu ʻa e monū ʻo e ngāue ʻi he Kulupu Pulé.

FAKAKAUKAULOTO KI HE KUOHILÍ PEA SIO ATU KI HE KAHAʻÚ

Ko Gerrit mo Merete Lösch ʻi Brooklyn, Niu ʻIoke

Mo hoku uaifí ʻi Brooklyn, Niu ʻIoke

Ko e ngaahi ʻaho ʻo ʻeku tufa meʻakai ʻi ha hōtelé kuo ʻosi atu. ʻI he taimí ni ʻoku ou fiefia ke kau mo e niʻihi kehe ʻi hono teuteu mo tufaki ʻa e meʻakai fakalaumālié ki hotau fetokouaʻaki ʻi māmani lahí. (Māt. 24:45-47) ʻI he taimi ʻoku ou fakakaukau atu ai ki he taʻu ʻe 50 tupu kuó u fakamoleki ʻi he ngāue makehe taimi-kakató, ʻoku ou ongoʻi houngaʻia loloto. ʻOku ou fonu ʻi he fiefia ʻi he taimi ʻoku ou sio ai ki he ngaahi tāpuaki ʻa Sihová ki hotau fetokouaʻaki ʻi māmani lahí. ʻOku ou saiʻia ke maʻu ʻa e ngaahi fakataha-lahi fakavahaʻapuleʻanga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻa ia ʻoku tau ako ai fekauʻaki mo ʻetau Tamai fakahēvaní, ʻa Sihova, pea mo e ngaahi moʻoni Fakatohitapú.

ʻOku ou lotu ʻe ako ʻe ha toe laui miliona ʻa e Tohi Tapú, tali ʻa e moʻoní pea ngāue fāʻūtaha kia Sihova fakataha mo hotau fetokouaʻaki faka-Kalisitiane ʻi māmani lahí. (1 Pita 2:17) ʻOku ou fakatuʻotuʻa atu ke sio hifo mei hēvani ki he toetuʻu fakaemāmaní pea faifai ʻo maʻu ʻeku tamai fakakakanó. ʻOku ou ʻamanaki ko ia mo ʻeku fineʻeikí mo e ngaahi kāinga kehe ʻofaʻangá te nau loto kotoa ke tauhi kia Sihova ʻi he Palataisí.

ʻOku ou fakatuʻotuʻa atu ke sio hifo mei hēvani ki he toetuʻu fakaemāmaní pea faifai ʻo maʻu ʻeku tamai fakakakanó

a Sio ki heʻena talanoa ki he moʻuí ʻi he ʻīsiu ʻo e The Watchtower ʻo Nōvema 1, 1979.

b ʻI he taimí ni, ʻi he ʻikai toe ʻi ai ha sevāniti ʻo e fakatahaʻangá mo ha sevāniti tokoni ʻo e fakatahaʻangá, ko e fakatahaʻanga kotoa pē ʻoku ʻi ai ha sea ʻo e kulupu ʻo e kau mātuʻá mo ha sekelitali.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share