“Ke Fai Kotoa Pe ke Ai ha Langa Hake”
1 ʻI he feangainga mo hotau fanga tokouá, ʻoku totonu ke tau fai ʻa e meʻa ʻoku lelei ki honau langa haké. ʻOku ʻuhinga ʻení ko e hoko ʻo tokanga fekauʻaki mo hono maluʻi ʻo ʻenau ngaahi meʻa fakalaumālié. Kapau ʻoku tau kau ʻi ha faʻahinga ngāue fakamāmani ʻa ia ʻoku kau ai ʻa hono poupouʻi ʻo ha koloa pe ngāue, ʻoku fiemaʻu ke tau tokanga ke ʻoua ʻe ʻi ai ha meʻa te tau fai te ne fakatūkiaʻi hotau fanga tokouá.—2 Kol. 6:3; Fili. 1:9, 10.
2 ʻOku hoko ʻa e niʻihi ʻo kau ʻi ha ngaahi pisinisi kehekehe ʻoku taʻepau, ʻo nau tāketi ki he kaungā Kalisitiané ko ha kau kasitoma ia ʻe ala maʻu. ʻOku fakaʻaiʻai ʻe he ngaahi kautaha fefakatauʻaki paú honau kau fakafofongá ke nau vakai ki he tokotaha kotoa pē ko ha tokotaha ʻe ala lava ke hoko ko ha kasitoma—ʻo kau ai ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau kau ki he lotu tatau ʻo hangē ko kinautolú. Kuo fokotuʻutuʻu ʻe he fanga tokoua ʻe niʻihi ha ngaahi fakatahataha lahi ʻo e Kau Fakamoʻoní ki he taumuʻa ko hono fakaʻaiʻai kinautolu ke nau hoko ʻo kau ʻi ha kautaha fakapisinisi. ʻOku poupouʻi ʻe he niʻihi ʻenau pisinisi taʻepaú ʻaki hono ʻoatu ha ngaahi kupu, ngaahi polosiua, fakamatala ʻi he ʻInitanetí, pe ngaahi foʻi tepi naʻe ʻikai fai ha kole ki ai, ki he kaungātuí. ʻE totonu ki ha Kalisitiane ke ne ngāueʻaki ʻene ngaahi fetuʻutaki fakateokalatí ke ne maʻu ai ha lelei mei hono fanga tokoua fakalaumālié? ʻIkai!—1 Kol. 10:23, 24, 31-33.
3 ʻOku Totonu ke Tokanga ʻa e Fanga Tokouá: ʻOku ʻikai ʻuhinga ia hení heʻikai lava ke fai ʻe ha Kalisitiane ha pisinisi mo ha tokoua. Ko ha meʻa fakafoʻituitui pē ia. Kae kehe, ʻoku kamata ʻe he niʻihi ha ngaahi founga pisinisi ʻa ia ʻoku fakalototoʻaʻi ai ʻa e mānumanú, pea ʻoku nau fakaʻaiʻai ʻa e ngaahi kaungātuí ke nau hoko ko honau ngaahi hoa pe hoko ko e kau fakatupu paʻanga. Ko e lahi ʻo e ngaahi pisinisi taʻepau ko ʻení ʻoku mate, ʻo fakamoleki ai ʻe he faʻahinga ʻoku kau ki aí ʻa e paʻanga lahi ʻaupito. Neongo ko e faʻahinga ko ia naʻa nau kau ʻi he kautahá naʻe ueʻi nai kinautolu ʻe ha holi ke maʻu vave ha paʻanga, ko e tokotaha fokotuʻutuʻú ʻoku totonu ke ʻoua te ne ongoʻi ʻokú ne ʻataʻatā mei he tukuakiʻí ʻo kapau ʻe ʻikai ke ola lelei ʻa e ngāué. ʻOku totonu ke ne fakakaukau fakalelei ki muʻa ki he founga ʻe uesia ai ʻa e tuʻunga lelei fakalaumālie mo fakamatelie ʻa hono fanga tokouá ʻi he hoko ʻo ʻikai ke lavameʻa ʻa e pisinisi taʻepau ko iá. Ko e faʻahinga ʻoku ʻi ai honau ngaahi tuʻunga ʻi he fatongia fakateokalatí ʻoku totonu ke tautautefito ʻenau tokangá ki heʻenau ngaahi feinga fakamāmaní koeʻuhi ʻoku vakai mai nai ʻa e niʻihi kehé kiate kinautolu mo e tokaʻi pea tuku mai mo e lahi ʻo ʻenau falalá kiate kinautolu. ʻE hala ke ngāuekoviʻaki ʻa e falala ko iá. Ko e ngaahi monū ʻo e ngāue toputapú ʻe mole nai kapau ʻe mole mei ha tokoua ʻa hono tokaʻi ia ʻe he niʻihi kehé.
4 Ko ʻetau taumuʻá ʻoku totonu “ke fai kotoa pe ke ai ha langa hake.” (1 Kol. 14:26) Kuo pau ke tau fakaʻehiʻehi mei hono fai ha faʻahinga meʻa ʻokú ne ʻomai ha ngaahi ngāue fakakomēsiale ki he fakatahaʻangá pe poupouʻi kinautolu ai. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha kaunga ʻo e ngaahi meʻa peheé ki he ngaahi ʻuhinga Fakatohitapu ʻo ʻetau fakatahataha fakatahá.—Hep. 10:24, 25.