LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • km 12/11 p. 3-4
  • Ngaahi Hokosia mei he 2011 Yearbook

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ngaahi Hokosia mei he 2011 Yearbook
  • Ko ʻEtau Ngāue Fakafaifekau—2011
  • Kaveinga Tokoni
  • Kītaki Neongo ʻa e Ngaahi Faingataʻá
  • Ko ha Ako Fakafaifekau Fakateokalati Fakapulipuli
Ko ʻEtau Ngāue Fakafaifekau—2011
km 12/11 p. 3-4

Ngaahi Hokosia mei he 2011 Yearbook

Kītaki Neongo ʻa e Ngaahi Faingataʻá

Ko e ngaahi lotu kehekehe ko ia ʻoku ngāue ʻi Pāpua Niu Kiní naʻe ʻi ai ʻenau aleapau ʻo ʻikai fakapepa ki he feituʻu ʻe lava ke ngāue ai ʻa e siasi taki taha. Naʻe maʻu ʻe he kulupu fakasiasi taki taha ʻene feituʻu ngāue ʻaʻana pea ʻamanekina ʻa e ngaahi lotu kehé ke fakamamaʻo ʻaupito mei ai. Ko e moʻoni, ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau vahevahe atu ʻa e ongoongo leleí ki he faʻahinga kotoa ʻoku nau fie fanongo ki aí, ʻo tatau ai pē pe ko fē feituʻu ʻoku nau nofo aí. Ko e founga ko ení, pea mo e tali lelei ko ia ʻe he tokolahi naʻe fanongo ki he moʻoní, ne fakaʻitaʻi ai ʻa e haʻa faifekaú.

“Hili ʻeku hiki ki he kiʻi motu ko Kurmalak, ʻi West New Britain, ko e taha ʻo e kau ʻuluaki ʻaʻahi mai kia aú ko ha faifekau ʻIngilani,” ko e manatu ia ʻa Norm Sharein. “‘ʻOku ʻikai ʻi ai haʻo totonu ke ke faifakamoʻoni ʻi hoku vāhengá,’ ko ʻene leá ia. ‘Kuo ʻosi Kalisitiane ʻa e kakaí ia!’

“Ki mui ai, naʻá ku sio ki he taha ʻo ʻeku kau ako Tohi Tapú ʻoku ʻaʻalo fakavave mai ki ʻuta ʻi hono kiʻi vaká ʻi he ʻuha lahí mo e kovi ʻa e tahí. Ko hono moʻoní, naʻá ne tuku ʻene moʻuí ki ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻi heʻene haʻu ko ia ʻi he kovi pehē ʻa e ʻeá. Naʻá ne toho hono kiʻi vaká ki ʻuta, pea lolotonga ʻene tōngaá, naʻá ne tala mai ʻoku fonu mai ha vaka ʻi he kau Katoliká, ʻoku taki mai ʻe heʻenau faiakó, ko ʻenau haʻu ke tā au. Naʻe ʻikai ha feituʻu ke u hola ki ai, ko ia naʻá ku hanga kia Sihova ki ha poto mo ha mālohi.

“ʻI he aʻu mai ʻa e vaká, naʻe hifo mai ha kau tangata ʻe toko 15 nai, kuo vali kula honau matá—ko ha fakaʻilonga moʻoni ʻo e ʻita lahi. ʻI he ʻikai tatali ke nau aʻu mai kia aú, naʻá ku lue atu ʻo fakafetaulakiʻi kinautolu. Ki muʻa angé, naʻá ku ongoʻi ilifia, ka kuo mole e ilifiá ia he taimi ko ení. ʻI heʻeku ofi atú, naʻa nau lau kovi mai, ʻo ʻamanaki te u tuku ange ha faingamālie ke mau kē, ka naʻá ku mokomoko pē.

“Naʻe ʻi he feituʻú foki ha toe taha ʻo ʻeku kau ako Tohi Tapú, ko ha tangataʻeiki ʻoku ʻoʻona moʻoni ʻa e motú. ʻI haʻane taumuʻa lelei pē, naʻá ne pehē ki he kau tangatá: ‘Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku ʻikai ke nau kē kinautolu. Taaʻi angé iá! Ka mou sio ki ai!’

“‘ʻOkú ne kaú kia hai?’ Ko ʻeku fakakaukaulotó ia, ʻo fakaʻamu ke ne longo hifo.

“Hili ʻa e fakaʻuhinga mo e kau tangatá ʻi ha ngaahi miniti, naʻá ku fokotuʻu ange ke nau mavahe, pea ke fakahāhā ʻa e loto-leleí, naʻá ku mono atu hoku nima toʻomataʻú ke lulululu mo honau takí. ʻI heʻene ʻohovalé, naʻá ne sio takai holo ki he niʻihi kehé, pea nau fesiofaki. Naʻá ne ala mai leva ʻo ma lulululu. Naʻe matafi atu heni ʻa e loá, pea mau lulululu kotoa. Hili iá naʻa nau mavahe, pea he toki fiefia ē ko au! Naʻe ʻikai ke u mei lava ʻo mapukepuke ʻeku fakakaukau ki he ngaahi lea ʻa Paula kia Tīmote: ‘Ko ha tamaioʻeiki ʻa e ʻEikí ʻoku ʻikai fiemaʻu ia ke ne kē, ka ʻoku fiemaʻu ke ne hoko ʻo anga-fakaalaala ki he tokotaha kotoa pē, . . . mo fakahāhā ʻa e faʻamataʻofi ʻi he taimi ʻoku fai mai ai ha faihala ki aí.’”—2 Tīm. 2:​24.

ʻOku manatu ʻa Berndt Andersson ki ha kolo māʻolunga ʻe taha, ʻa ia naʻe feinga ai ʻa e faifekau Lūteló mo ha fuʻu kakai ʻe toko 70 nai mei ha kolo kehe ke tuli ʻa e Kau Fakamoʻoní mo fakaʻauha honau Fale Fakatahaʻangá. Naʻe ʻohovale ʻa e fuʻu kakaí ʻi he hū ki tuʻa ʻa Berndt mei he koló ke fakafetaulaki kia kinautolú. Naʻá ne fakaofi atu ki he faifekaú ʻo ʻeke pe ko e hā ʻoku pehē ai ʻe he siasi Lūteló ko e hingoa ʻo e ʻOtuá ko Anutu, ko ha hingoa pē ia he feituʻú naʻe ohi mai ʻe he kau misinale ʻe niʻihi ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. Naʻe pehē ʻe he faifekaú naʻe ʻi he Tohi Tapú ia, ko ia naʻe ʻeke ʻe Berndt ʻa e feituʻu ʻoku ʻi aí. Naʻe fakaava ʻe he faifekaú ʻene Tohi Tapú, pea ʻi heʻene hā mahino naʻe ʻikai lava ke ne maʻu ha konga Tohi Tapu peheé, naʻe tala ange ʻe Berndt ke ne lau ʻa e Saame 83:18. Hili hono tokoniʻi ke ʻilo ʻa e tohi Sāmé, naʻe kamata ke lau leʻo-lahi ia ʻe he faifekaú. ʻI heʻene aʻu hifo ki he hingoa Sihová, naʻá ne tāpuni ʻa e Tohi Tapú pea kaila, “Ko ha foʻi loi ia!” Kuo fuʻu tōmui, naʻá ne fakatokangaʻi kuó ne toki ʻosi fakahalaiaʻi ʻene Tohi Tapú tonu. Hili e meʻa ko ia naʻe hokó, naʻe liliu e fakakaukau ʻa e tokolahi ʻo hono kau muimuí ki he Kau Fakamoʻoní.

ʻI he taimi ʻe niʻihi, naʻe tutu ai ʻe he kau fakafepaki fakalotú ʻa e ngaahi Fale Fakatahaʻanga ʻakau, hangē ko ia ʻi he kolo ko Agi, ʻi he Vahefonua Milne Bay. Kae kehe, ʻi he taimi ko ení, ko e taha ʻo e kau tūfalé, ʻa ia naʻe konā ia ʻi he taimi ʻo e faihiá, naʻá ne mātuʻaki fakatomala ʻi heʻene ngaahi tōʻongá. Ko hono moʻoní, naʻá ne fakalea ki mui ki he fanga tokouá, tali ha ako Tohi Tapu, pea hoko ko ha tāimuʻa. ʻIkai ko ia pē, naʻe ʻoange ke ne ngāueʻaki ʻa e kiʻi fale tāimuʻa naʻe tuʻu ʻo hoko atu ki he holo naʻe toe langá. Ko ia ai, kuó ne hoko he taimí ni ko e tauhi ʻo e feituʻu tofu pē ko ia naʻá ne fakahoko ai ʻa e hiá!

Ko ha Ako Fakafaifekau Fakateokalati Fakapulipuli

ʻI he malumalu ʻo e fakataputapuí, naʻe ʻikai ʻaupito lava ʻe he fanga tokouá ke fakapapauʻi pe ko e hā hono fuoloa ʻo ʻenau maʻu ʻa e ʻū tohí pe naʻa mo e Tohi Tapú. Ko ia ai, tānaki mai ki hono maʻu ha ngaahi feituʻu kehekehe ke fufū ai ʻa e ʻū tohí, naʻa nau feinga ke ako maʻuloto ʻa e lahi taha ʻo e ngaahi veesi Tohi Tapu ʻe ala lavá.

Ko e lahi taha ʻo e ngaahi fakatahataha fakasōsialé naʻe ngāueʻaki ia ke lāulea ai ki he ngaahi veesi Tohi Tapú mo ako maʻuloto. Ki he ngaahi fakatahataha ko iá, naʻe ngaohi ʻe he niʻihi ha fanga kiʻi kaati naʻe ngāueʻaki ko ha tokoni ki he manatú. ʻI he tafaʻaki ʻe taha ʻo e kātí naʻe ʻi ai ha vahe Tohi Tapu mo ha fakalea ʻo ha veesi, hangē ko e Mātiu 24:​14, pe ko ha fehuʻi pe ko ha hingoa Fakatohitapu. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, naʻa nau tohi ai ʻa e konga tohi Fakatohitapú pe ko e tali ki he fehuʻí.

Naʻe ngāueʻaki ʻe he fanga tokouá ha ʻū tohi fakalaumālie pē naʻe maʻu ke tataki ʻaki ʻenau ngaahi fakatahá. Ko e fakatātaá, ko e Ako Fakafaifekau Fakateokalatí, naʻe kau ai ʻa e ngaahi kalasi fakauike, ngaahi ʻasainimeni homueka, ngaahi tesi tala ngutu, pea naʻa mo e ngaahi sivi. Naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi fakamanatu ʻi he māhina ʻe tolu kotoa pē mo ha sivi fakaʻosi ʻi he faʻahitaʻu failaú.

“Ko e taha ʻo e ngaahi ʻasainimeni homueká,” ko e manatu ia ʻa e taha ʻo e kau akó, “ko hono ako maʻuloto ʻa e konga tohi Fakatohitapu ʻe nima, ʻa ia naʻe pau ke mau lau maʻuloto ʻi he kalasi hono hokó. ʻOku ou manatu ki he sivi fakaʻosi ʻi he 1988. Naʻe ʻi ai ha kaati sivi ʻe taha naʻe pehē pē ai: ‘Lau maʻuloto ʻa e konga Tohi Tapu ʻe 100.’ Neongo ʻene hā ngali kehé, naʻe fakaʻamu ʻa e tokotaha kotoa ke ­tohoʻi ʻa e kaati ko iá. Naʻe tokoniʻi lahi taha ʻe he ngaahi ʻasainimeni ko iá kimautolu ʻi heʻemau ngāue fakamalangá, koeʻuhi naʻe tātātaha ke lava ke mau ngāueʻaki fakahāhā ʻa e Tohi Tapú.” ʻI he 1990, naʻe fiefia ʻa e ngaahi fakatahaʻanga ʻEsitōniá ʻi he faifai ange pea lava ke fai ʻenau Ako Fakafaifekau Fakateokalatí ʻi he founga tatau ko ia naʻe fai ʻe he toenga ʻo e fetokouaʻaki ʻi māmani lahí.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share