Feitama Taʻu Hongofulu Tupú—Ko ha Fakamamahi Fakaemāmani Lahi
KUO ui ʻa e feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú ko ha toʻumahaki. Kae kehe, ko e ngaahi tuʻunga fakamamahi ʻo e palopalemá ni ʻoku hā mahino lelei ia ʻi he taimi ʻoku lāulea ai ki he maongo ʻa ha feitama ki he taʻahine taʻu hongofulu tupu ilifiá. ʻI he tuʻunga siʻisiʻi tahá, te ne hokosia ʻa e ngaahi liliu lahi ʻi heʻene moʻuí ʻa ia ʻe maongo loloto ʻo ʻikai kiate ia pē kae pehē foki ki hono fāmilí mo e faʻahinga ʻoku ʻofa aí.
Ko e kau taʻu hongofulu tupú ʻoku nau ʻi he tuʻunga ʻoku ui ʻe he Tohi Tapú ko e ‘tuʻunga ʻo e talavoú’—ko ha taimi ʻa ia ʻoku faʻa ʻi hono tumutumú ai ʻa e ngaahi holi fakaefehokotaki fakasinó. (1 Kolinito 7:36, NW) Neongo ia, ʻe fuʻu maʻamaʻa ke vakai ki he feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú ko ha ola pē ia ʻo e ʻikai ke ngāueʻaki ha fakavahavahafanaú. ʻOku fakahaaʻi ʻi he fakamoʻoní ko e feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú ʻoku kau ki ai ha ngaahi ʻīsiu fihi fakasōsiale pea mo fakaeongo.
Ngaahi Meʻa ʻOkú Ne Fakatupungá
ʻOku fakahaaʻi ʻi he fakatotoló ʻoku haʻu ʻa e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupu tokolahi mei he ngaahi ʻapi movetevete. “Ko e meʻa pē naʻá ku fiemaʻu taha ʻi he kotoa ʻo ʻeku moʻuí ko ha fāmili moʻoni” ʻa e toutou fakamatala ʻa e kau feitama taʻu hongofulu tupu tokolahi. ʻOku hā mahino leva, ko e ngaahi fāmili ʻoku ʻikai lele leleí ko e meʻa tefito nai ia ki he feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú. Ko ha polokalama ki he faʻahinga liʻekina ʻi he sōsaietí ʻa ia ʻoku tokoniʻi ai ʻa e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupú, kuo ʻiloʻi ai ʻoku nau faʻa maʻu ʻa e “ngaahi vahaʻangatae ʻikai tuʻumaʻu mo ʻenau ngaahi faʻeé pea ʻikai ha vahaʻangatae mo ʻenau ngaahi tamaí.” Ko ʻĀnita, ʻa ia naʻe hoko ko ha faʻē ʻi hono taʻu 18, ʻokú ne manatuʻi neongo naʻe ngāue mālohi ʻa ʻene faʻē taʻehoá ke tokonaki fakamatelie maʻana, naʻe kei ongoʻi pē ʻe ʻĀnita ʻa e koto ngeʻesi fakaeongo naʻe fakatupunga ʻe he ʻikai ʻi ai ʻa ʻene tamaí.
ʻOku hoko ʻa e tamaiki fefine kehe ko e ngaahi faʻē taʻemali ko e tupu fakahangatonu ia mei he tohotohó. Ki he niʻihi ʻo kinautolu, ʻoku hā ngali langaʻi ʻe he meʻa fakamamahí ʻa e langa fakaeongo ʻa ia ʻe hoko nai ʻo eʻa ʻamui ʻi ha tōʻonga fakatupu ʻauha. Ko e fakatātaá, ko Sesimini, naʻe tohotohoʻi ia ʻi hono taʻu 15. “Hili iá,” ko ʻene manatuʻí ia, “naʻá ku hoko ai ʻo fakatupu maumau kiate au. ʻI hoku taʻu 19, naʻá ku feitama ai.” ʻE toe langaʻi nai ʻe he ngaohikoviʻi fakaefehokotaki fakasinó ʻa e ngaahi ongoʻi taʻehamahuʻinga. “Naʻe ʻikai ʻaupito te u ongoʻi taau mo ha meʻa ʻe taha,” ko e tangilāulau ia ʻa Sesiminí. Naʻe hokosia ʻe ʻĀnita ha meʻa mafatukituki meimei tatau: “ʻI he vahaʻa ʻo e taʻu 7 mo e 11, naʻe alakoviʻi ai au ʻe ha tokotaha taʻu hongofulu tupu. Naʻá ku fehiʻa ʻiate au. Naʻá ku tukuakiʻi au.” Naʻá ne hoko ʻo feitama ʻi hono taʻu 17.
ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku maʻukovia ʻa e toʻutupu ʻe niʻihi ʻi heʻenau falala tōtuʻá mo e fieʻiló tonu. Ko Nīkolo, ʻa ia naʻe lave ki ai ʻi he kupu ki muʻá, ʻokú ne fakahaaʻi: “Naʻá ku fakakaukau naʻá ku ʻiloʻi ʻa e meʻa kotoa pē, naʻá ku malava ke fai ha meʻa pē. Ko hono pangó, naʻá ku toe malava foki ke maʻu ha pēpē.” Ko Kalo, ʻa ia naʻá ne hoko tatau ko ha faʻē taʻemali ʻi ha taʻu siʻi, naʻá ne ʻahiʻahiʻi ʻa e fehokotaki fakasinó koeʻuhí ko e fieʻiló. ʻOkú ne pehē, “naʻá ku ongoʻi naʻe ʻi ai ʻa e meʻa ʻi he moʻuí naʻá ku tō mei ai.”
Ko e taʻeʻilo fekauʻaki mo e ngaahi nunuʻa ʻo e ngaahi tōʻonga fakaefehokotaki fakasinó ko ha meʻa tefito ia. ʻI Pilitānia, fakatatau ki he faisaienisi sōsiale ko Karen Rowlingson mo Stephen McKay, ko e toʻutupu ʻe niʻihi “ʻoku ʻikai haʻanau ʻilo totonu fekauʻaki . . . mo e meʻa ke ʻamanekina ʻi he ngaahi vahaʻangataé pea mo e meʻa ʻoku kau ki he hoko ʻo feitamá.” ʻOku hā ngali ʻikai mahinoʻi ʻe he toʻutupu ʻe niʻihi ʻa e felāveʻi ʻi he vahaʻa ʻo e fehokotaki fakasinó mo e feitamá. ʻI he savea ʻe taha, ko e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupú “ʻoku faʻa līpooti ʻenau hoko ʻo ofo pe ʻohovale ke ʻiloʻi naʻa nau feitama, neongo kapau naʻe ʻikai te nau ngāueʻaki ha fakavahavahafanau.”
Ka neongo ia, ko e ngaahi fakakaukau feliliuaki ki he fehokotaki fakasinó kuó ne tākiekina lahi taha ʻa e feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú. ʻOku tau moʻui ʻi he taimi ʻa ia ʻoku hoko ai ʻa e kakaí “ko e kau ʻofa ki he malie ʻo ʻikai ʻofa ki he ʻOtua.” (2 Timote 3:1-4) Ko e ongo fakatotolo ʻAositelēlia ko Ailsa Burns mo Cath Scott ʻokú na pehē kuo ʻi ai “ha hōloa ʻi he ngaahi tautea fakasōsiale, fakalotu mo fakaʻekonōmika ki he fehokotaki fakasino ʻi tuʻa ʻi he nofo malí.” Ko hono maʻu ha kiʻi tama ʻikai ʻi he malí ʻe ʻikai nai te ne kei fakahoko ʻa e fakamā tatau ʻo hangē ko ia naʻe ʻi ai ʻi he kuohilí. He ko ē, ʻi he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi ʻoku aʻu nai ʻo vakai ai ʻa e kau taʻu hongofulu tupú ki hono maʻu ha pēpeé ko ha faʻahinga fakaʻilonga ia ʻo e lavameʻa pe ko ha tuʻunga māʻolunga!
Nunuʻa Fakaeongo
Ko e ngaahi tuʻunga moʻoni ʻo e tuʻunga faʻē taʻu hongofulu tupú ʻoku kehe ʻaupito ia mei he ngaahi fakaʻānaua fakatalavoú. ʻI hono ʻiloʻi ʻoku nau feitamá, ʻoku faʻa hokosia ai ʻe he tamaiki fefiné ha taumalingi mai ʻa ha ngaahi ongo fakahohaʻa. ʻOku fakahaaʻi ʻe he tokolahi ʻenau ongoʻi ʻohovale pe moʻutāfuʻua. “Ko e ngaahi tōʻonga anga-mahení ʻoku kau ki ai ʻa e ʻita, halaia mo e fakaʻikaiʻi,” ko e lau ia ʻa e Akoʻanga ʻAmelika ki he Uesia Fakaʻatamai ʻo e Fānaú mo e Toʻutupú. Neongo ia, ʻe lava ke hoko ʻa e fakaʻikaiʻí ʻo fakatuʻutāmaki, he te ne taʻofi nai ha taʻahine mei he kumi ki he ngāue fakafaitoʻo ʻoku fiemaʻú.
“Naʻá ku hoko ʻo ilifia,” ko e manatu ia ʻa ʻAlavina ki he mōmeniti naʻá ne fehangahangai ai mo e ngaahi ola ʻo ʻene “ʻahiʻahiʻi” ʻa e fehokotaki fakasinó. ʻOku ʻikai ke maʻu ʻe he tamaiki fefine feitama tokolahi ha taha ke falala ki ai pe ʻoku nau fuʻu mā ke talanoa fekauʻaki mo honau tuʻungá. ʻOku ʻikai leva ha ofo ʻi he hoko ʻa e niʻihi ʻo lōmekina ʻe he halaiá mo e ilifiá. ʻOku toe tofanga ʻa e kau feitama taʻu hongofulu tupu tokolahi ʻi he loto-mafasia lahi. “Naʻe ʻikai te u tokanga tefito fekauʻaki mo e moʻuí, pea naʻe ʻikai te u tokanga au pe te u mate,” ko e lau ia ʻa Sesimini.a
Kae kehe, ʻe tali nai ʻe ha kiʻi taʻahine ʻi he ʻuluaki taimí, kuo pau ke aʻu ʻo ne fai ha ngaahi fili lahi maʻana pea mo ʻene tamá. Ko e founga ʻe lava ke fai ai ʻe he tamaiki fefine īkí ha ngaahi fili fakapotopoto peheé ʻa e kaveinga ʻo ʻetau kupu hoko maí.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Ki ha fakamatala ki he fekuki mo e ngaahi ongoʻi taonakitá, sio ki he “ʻOku Mahuʻinga ʻa e Moʻuí,” ʻi he ʻīsiu ʻo e ʻĀ Hake! ʻo Sanuali-Maʻasi 2002.
[Puha ʻi he peesi 7]
Feitama Taʻu Hongofulu Tupú—Ko e Ngaahi Foʻi Moʻoni Fakaʻohovale
Neongo ʻoku fakamatalaʻi hoko hake ʻa e tuʻunga ʻi he ʻIunaite Seteté, ʻoku tapua mei ai ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi foʻi moʻoni ʻoku fehangahangai mo e feitama ʻa e kau taʻu hongofulu tupú ʻi he kotoa ʻo e māmaní.
● Ko e toko 4 ʻi he tamaiki fefine ʻe toko 10 ʻoku nau feitama ki muʻa ʻi he taʻu 20—ko e laka hake ia ʻi he 900,000 ʻa e ngaahi feitama fakataʻu ʻa e kau taʻu hongofulu tupú.
● Ko e peseti nai ʻe 40 ʻo e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupú ʻoku nau ʻi lalo ʻi he taʻu 18.
● Ko e fānau ʻa e ngaahi mātuʻa taʻu hongofulu tupú ʻoku nau faingataʻaʻia ʻi he tuʻunga lahi ange ʻo e ngaohikoviá mo hono liʻakí ʻi he fānau ʻa e ngaahi mātuʻa taʻumotuʻa angé.
● Ko e ngaahi faʻē ʻe toko 4 pē mei he toko 10 ʻi lalo ʻi he taʻu 18 ʻoku nau ʻosi mei he akoʻanga māʻolungá.
● Ko e meimei peseti ʻe 80 ʻo e ngaahi tamaí ʻoku ʻikai te nau mali mo e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupu ʻa ʻenau fānaú.
● Ko e peseti pē ʻe 30 ʻo e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupú ʻoku nau mali hili hono fanauʻi ʻenau fānaú ʻoku nau kei nofo maʻu ʻi he ngaahi nofo mali ko iá; ʻoku liunga ua ʻa e ngalingali ʻikai lavameʻa ʻa e ngaahi mali taʻu hongofulu tupú ʻi he ngaahi nofo mali ʻa ia ko e faʻē aí ʻoku ʻikai siʻi hifo he taʻu 25.
● Ko e fānau ʻa e ngaahi faʻē taʻu hongofulu tupú ʻoku ngalingali lahi ange ke fāʻeleʻi taʻehoko kinautolu pea ʻi ha tuʻunga māʻulalo honau mamafá ʻi honau fanauʻí, ʻo langaʻi hake ai ʻa e malava ke mate valevalé, kuí, tulí, noá, ngaahi palopalema tuʻumaʻu ʻi he halanga mānavá, tuai fakaʻatamai, puke fakaʻatamai, mahakiʻia ʻa e ʻutó, uesia ʻa e malava ke lautohí pea mo e taʻemangoi.
[Maʻuʻanga]
Toʻo mei he Not Just Another Single Issue: Teen Pregnancy Prevention’s Link to Other Critical Social Issues, Ko e Feingangāue Fakafonua ke Taʻofi ʻa e Feitama ʻa e Taʻu Hongofulu Tupú, Fepueli 2002.
[Puha/Fakatātā ʻi he peesi 7]
Feitama Taʻu Hongofulu Tupú ʻi Māmani Lahi
PELĒSILA: ʻI he līpōtí, “ko e tamaiki fefine taʻu hongofulu tupu ʻe toko 698,439 ʻi lalo ʻi he taʻu 19 naʻa nau fāʻele ʻi he 1998 ʻo ngāueʻaki ʻa e Sisitemi Moʻui Lelei Fakapuleʻanga ʻa Pelēsilá . . . ko e toko 31,857 ʻo e tamaiki fefiné ni ko e fānau ia ʻi he vahaʻa ʻo e taʻu 10 mo e 14, ʻa ia ʻe pau ke ke loto-tatau, ko ha taʻu siʻi ngali vale ia ke maʻu ha fānau.”—Folha de S. Paulo, ʻAokosi 25, 1999.
PILITĀNIA: “ʻOku maʻu ʻe Pilitānia ʻa e tuʻunga māʻolunga taha ʻo e ngaahi fāʻele taʻu hongofulu tupu ʻi ʻIulope Hihifó . . . Naʻe meimei ʻi ai ʻa e feitama ʻe 90,000 ʻa e kau taʻu hongofulu tupú ʻi ʻIngilani ʻi he 1997. ʻOku fakafuofua ko e vahe nima ʻe tolu naʻe iku ki he ngaahi fāʻele (56,000), pea ko e peseti ʻe 90 ʻo e ngaahi fāʻele ʻa e taʻu hongofulu tupú ʻi he 1997 naʻe ʻi tuʻa ia ʻi he nofo malí (50,000 nai).”—Lone Parent Families, 2002.
MALĒSIA: “Ko e fānau ʻoku fanauʻi taʻemali ʻi he fonuá kuo tupulaki ia talu mei he 1998 ʻa ia ko e tokolahi taha ʻo e ngaahi faʻeé ʻoku nau ʻi honau taʻu hongofulu tupu lahí.”—New Straits Times–Management Times, ʻEpeleli 1, 2002.
LŪSIA: “Ko e meimei vahe tolu ʻe taha ʻo e pēpē kotoa naʻe fāʻeleʻi ʻi Lūsia he taʻu kuo ʻosí naʻe fāʻeleʻi ia ʻe ha ngaahi faʻē taʻemali, ʻo liunga ua ia ʻi he peseti ʻo ha hongofuluʻi taʻu ki muʻa pea ʻi ha lēvolo kuo teʻeki ke ʻi ai talu mei he Tau II ʻa Māmaní, ko e fakahaaʻi ia ʻe he ngaahi fika ʻa e puleʻangá. Laka hake he peseti ʻe 40 ʻo e fanga kiʻi pēpē ko ení naʻe fāʻeleʻi ia ʻe he kau taʻu hongofulu tupu.”—The Moscow Times, Nōvema 29, 2001.
ʻIUNAITE SETETE: “Neongo ʻa e hōloa ki muí ni ʻa e tuʻunga ʻo e feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú, ko e tamaiki fefine ʻe toko 4 ʻi he toko 10 ʻoku nau feitama tuʻo taha ki muʻa ke nau aʻu ki he taʻu 20.”—Whatever Happened to Childhood? The Problem of Teen Pregnancy in the United States, 1997.
[Fakatātā ʻi he peesi 5]
ʻI he taimi ʻo e taki taha maʻana ʻa e ongo mātuʻá, ʻoku fakautuutu ai ʻa e fakatuʻutāmaki ʻo e feitama ʻa e taʻu hongofulu tupú
[Fakatātā ʻi he peesi 6]
ʻOku hā ngali ʻikai ke mahinoʻi ʻe he toʻutupu ʻe ni‘hi ʻa e felāveʻi ʻi he vahaʻa ʻo e fehokotaki fakasinó pea mo e feitamá
[Fakatātā ʻi he peesi 6]
ʻOku uesia lahi ʻe he feitamá fakatouʻosi ʻa e taʻahiné mo e faʻahinga ʻokú ne ʻofa aí