LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • my talanoa 89
  • Naʻe Fakamaʻa ʻe Sīsū ʻa e Temipalé

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Naʻe Fakamaʻa ʻe Sīsū ʻa e Temipalé
  • Ko ʻEku Tohi ʻo e Ngaahi Talanoa Faka-Tohitapú
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Fakamaʻa ʻe Sīsū ʻa e Temipalé
    Ngaahi Lēsoni ʻe Lava Ke Ke Ako mei he Tohi Tapú
  • Mamahiʻi ʻo e Lotu kia Sihová
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
  • ʻOku ʻAlu ʻa e Fanga Manú ki Hēvani?
    Tali ʻo e Ngaahi Fehuʻi Fakatohitapú
  • Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2003
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko ʻEku Tohi ʻo e Ngaahi Talanoa Faka-Tohitapú
my talanoa 89
Na‘e tuli ki tu‘a ‘e Sīsū ‘a e kau fakafetongi pa‘angá mei he temipalé pea fulihi ‘enau ngaahi tēpilé

TALANOA 89

Naʻe Fakamaʻa ʻe Sīsū ʻa e Temipalé

ʻIKAI ʻoku hā ngali ʻita moʻoni ʻa Sīsū ʻi heni? ʻOkú ke ʻilo pe ko e hā ʻokú ne fuʻu ʻita pehē aí? Koeʻuhi he ko e kau tangata ko ʻeni ʻi he temipale ʻo e ʻOtuá ʻi Selusalemá naʻa nau fuʻu mānumanu. Naʻa nau feinga ke maʻu ha paʻanga lahi mei he kakai ʻoku nau ōmai ke lotu heni ki he ʻOtuá.

ʻOkú ke sio ki he fanga pulu mui mo e fanga sipi mo e fanga lupé kotoa? Naʻe fakatau atu ʻe he kau tangata ko ʻení ʻa e fanga monumanu ko ʻení ʻi he temipalé tonu pē. ʻOkú ke ʻilo ʻa hono ʻuhingá? Ko hono ʻuhingá he naʻe fiemaʻu ki he kau ʻIsilelí ʻa e fanga monumanú mo e fanga manupuná ke fai feilaulauʻaki ki he ʻOtuá.

Naʻe pehē ʻe he lao ʻa e ʻOtuá ka faihala ʻe ha ʻIsileli, ʻoku totonu ke ne fai ha feilaulau ki he ʻOtuá. Pea naʻe ʻi ai mo e ngaahi taimi kehe foki naʻe fiemaʻu ai ki he kau ʻIsilelí ke nau fai ʻa e ngaahi foaki. Ka naʻe malava ke maʻu mei fē ʻe he kau ʻIsilelí ha fanga manupuna mo e fanga manu ke foaki ki he ʻOtuá?

Naʻe maʻu ʻe he kau ʻIsileli ʻe niʻihi ʻa ʻenau fanga manupuna mo ʻenau fanga manu ʻanautolu pē. Ko ia naʻe lava ke nau foaki ia. Ka ko e tokolahi ʻo e kau ʻIsilelí naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻanau fanga monumanu pe fanga manupuna ʻanautolu. Pea naʻe nofo ʻa e niʻihi ʻo fuʻu mamaʻo ʻaupito mei Selusalema ʻo ʻikai ke lava ke nau ʻomai ha taha ʻo ʻenau fanga monumanú ki he temipalé. Ko ia naʻe haʻu pē ʻa e kakaí ki heni ʻo fakatau ai ʻa e fanga monumanu pe fanga manupuna naʻa nau fiemaʻú. Ka naʻe fuʻu lahi ʻa e paʻanga naʻe ʻeke ʻe he kau tangata ko ʻení mei he kakaí. Naʻa nau kākaaʻi ʻa e kakaí. ʻIkai ko ia pē, ka naʻe ʻikai ke totonu ke nau fakatau ʻeni ʻi he temipale ʻo e ʻOtuá.

Ko e meʻa ia naʻe ʻita lahi ai ʻa Sīsuú. Ko ia naʻá ne fulihi ʻa e ngaahi tēpile ʻa e kau tangatá mo ʻenau paʻangá pea movete ʻa ʻenau ngaahi foʻi paʻangá. Pea naʻá ne ngaohi foki mo ha uipi mei ha ngaahi maea ʻo tuliʻaki ʻa e fanga monumanu kotoa ki tuʻa mei he temipalé. Naʻá ne tuʻutuʻuni ki he kau tangata ʻoku nau fakatau atu ʻa e fanga lupé: ‘ʻAve kinautolu mei heni! Tuku hono ʻai ʻa e fale ʻo ʻeku Tamaí ko ha fakatupuʻanga paʻanga.’

Naʻe ʻi he temipalé ʻi Selusalema fakataha mo Sīsū ʻa e niʻihi ʻo ʻene kau muimuí. Naʻa nau ofo ʻi heʻenau sio ki he meʻa naʻe fai ʻe Sīsuú. Pea nau toki manatuʻi ʻa e konga ʻi he Tohitapú ʻa ia ʻoku pehē ai ʻo fekauʻaki mo e ʻAlo ʻo e ʻOtuá: ‘Ko e ʻofa ki he fale ʻo e ʻOtuá ʻe vela ʻo hangē ha afi ʻi loto ʻiate ia.’

ʻI he lolotonga ʻo e ʻi Selusalema ʻa Sīsū ke kau ki he Lakaatú, naʻá ne fai ai ha ngaahi mana lahi. Hili ia, naʻe mavahe atu ʻa Sīsū mei Siutea ʻo kamata ʻene fononga ʻo foki ki Kāleli. Ka ʻi heʻene fonongá, naʻá ne fou atu ʻi he vahefonua ko Samēliá. Tau sio ange pe ko e hā naʻe hoko ʻi aí.

Sione 2:​13-25; 4:​3, 4.

Ngaahi Fehuʻi Ako

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share