LĒSONI 14
Ko e Hā ʻOku Maʻu Ai ʻe he ʻOtuá ha Kautahá?
1. Ko e hā naʻe fokotuʻutuʻu maau ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá?
Naʻe fokotuʻutuʻu maau ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi hako ʻo e pēteliake ko ʻĒpalahamé ki ha puleʻanga pea ʻoange kiate kinautolu ha ngaahi lao. Naʻá ne ui ʻa e puleʻanga ko iá ko “ʻIsileli” pea ʻai ia ke ne maluʻi ʻa e lotu moʻoní mo ʻene folofolá. (Saame 147:19, 20) Ko ia naʻe malava ai ʻa e kakai ʻo e ngaahi puleʻanga kotoa pē ke nau maʻu ʻaonga mei ʻIsileli.—Lau ʻa e Sēnesi 22:18.
Naʻe fili ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻIsilelí ke nau hoko ko ʻene kau fakamoʻoni. ʻOku ʻomai ʻe honau hisitōlia ʻi he kuonga muʻá ha fakahāhā ʻo e anga ʻo e maʻu ʻaonga ʻa e kakaí mei he talangofua ki he ngaahi lao ʻa e ʻOtuá. (Teutalōnome 4:6) Ko ia, fakafou ʻi he kau ʻIsilelí, naʻe malava ai ʻa e niʻihi kehé ke nau hoko ʻo ʻiloʻi ʻa e ʻOtua moʻoní.—Lau ʻa e ʻAisea 43:10, 12.
2. Ko e hā ʻoku fokotuʻutuʻu maau ai ʻa e kau Kalisitiane moʻoní?
ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe mole ai mei ʻIsileli ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá, pea naʻe fetongi ʻe Sihova ʻa e puleʻanga ko iá ʻaki ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané. (Mātiu 21:43; 23:37, 38) ʻI he taimí ni, ʻi hono fetongi ʻo e kau ʻIsilelí, ʻoku hoko ʻa e kau Kalisitiane moʻoní ko e kau fakamoʻoni ʻa Sihova.—Lau ʻa e Ngāue 15:14, 17.
Naʻe fokotuʻutuʻu maau ʻe Sīsū ʻa hono kau muimuí ke nau malanga mo ngaohi ākonga ʻi he ngaahi puleʻanga kotoa pē. (Mātiu 10:7, 11; 24:14; 28:19, 20) Ko e ngāué ni kuo aʻu ki hono tumutumú he taimí ni, ʻi he fakaʻosiʻosi ʻo e ngaahi meʻa ʻo e fokotuʻutuʻu lolotongá. Ko e fuofua taimi eni ʻi he hisitōliá, kuo fakafāʻūtahaʻi ai ʻe Sihova ʻa e laui miliona mei he ngaahi puleʻanga kotoa pē ʻi he lotu moʻoní. (Fakahā 7:9, 10) ʻOku fokotuʻutuʻu maau ʻa e kau Kalisitiane moʻoní ke nau fefakalototoʻaʻaki mo fetokoniʻaki. ʻI māmani lahi, ʻoku nau maʻu ai ʻa e polokalama tatau pē ʻo e fakahinohino mei he Tohi Tapú ʻi heʻenau ngaahi fakatahá.—Lau ʻa e Hepelū 10:24, 25.
3. Naʻe anga-fēfē ʻa e kamata ʻa e kautaha ʻi onopooni ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová?
ʻI he 1870 tupú, naʻe kamata ke toe maʻu hake ai ʻe ha kiʻi kulupu ʻo ha kau ako Tohi Tapu ʻa e ngaahi moʻoni ʻo e Tohi Tapú naʻe puli fuoloa. Naʻa nau ʻilo naʻe fokotuʻutuʻu maau ʻe Sīsū ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané ke malanga, ko ia naʻa nau kamata ai ha feingangāue fakavahaʻapuleʻanga ko hono malangaʻi ʻo e Puleʻangá. ʻI he 1931 naʻa nau ngāueʻaki ai ʻa e hingoa Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.—Lau ʻa e Ngāue 1:8; 2:1, 4; 5:42.
4. ʻOku anga-fēfē hono fokotuʻutuʻu maau ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová?
ʻI he ʻuluaki senitulí, ko e ngaahi fakatahaʻanga Kalisitiané ʻi he ngaahi fonua lahi naʻa nau maʻu ʻaonga mei ha kulupu pule tefito naʻe lāuʻilo kia Sīsū ko e ʻUlu ʻo e fakatahaʻangá. (Ngāue 16:4, 5) ʻOku meimei tatau pē ʻi he ʻahó ni, ʻoku maʻu ʻaonga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi māmani lahi mei ha Kulupu Pule ko e kau mātuʻa taukei. ʻOkú ne tokangaʻi ʻa e ngaahi ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa ia ʻoku nau liliu lea, pulusi, mo tufaki ʻa e ngaahi naunau fakaeako Tohi Tapu ʻi he ngaahi lea laka hake ʻi he 600. Ko ia ʻoku malava ai ʻe he Kulupu Pulé ke tokonaki mai ʻa e fakalototoʻa mo e tataki Fakatohitapu ki he ngaahi fakatahaʻanga laka hake ʻi he 100,000 ʻi māmani lahi. ʻI he fakatahaʻanga taki taha, ʻoku ngāue ai ha kau tangata taau ʻi he tuʻunga ko e kau mātuʻa, pe kau ʻovasia. ʻOku tokangaʻi anga-ʻofa ʻe he kau tangatá ni ʻa e tākanga ʻa e ʻOtuá.—Lau ʻa e 1 Pita 5:2, 3.
ʻOku fokotuʻutuʻu maau ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke nau malangaʻi ʻa e ongoongo leleí mo ngaohi ākonga. ʻI he hangē ko e kau ʻapositoló, ʻoku tau malanga mei he fale ki he fale. (Ngāue 20:20) ʻOku tau toe tuʻuaki atu ke ako ʻa e Tohi Tapú mo e kau ʻofa loto-totonu ki he moʻoní. Ka ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku ʻikai ko ha foʻi kautaha ʻataʻatā pē. Ko ha fāmili kitautolu ʻoku ʻi ai ha Tamai ʻofa. Ko ha fanga tokoua mo ha fanga tuofāfine kitautolu ʻoku tau fetokangaʻaki. (2 Tesalonaika 1:3) Koeʻuhi ʻoku fokotuʻutuʻu maau ʻa e kakai ʻa Sihová ke nau fakahōifuaʻi ʻa e ʻOtuá pea ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé, ʻoku nau faʻu ai ʻa e fāmili fiefia taha ʻi he māmaní.—Lau ʻa e Saame 33:12; Ngāue 20:35.