ʻOku Fakamatala ʻe he Kau Fanongonongo ʻo e Puleʻangá
◻ KO E “fuʻu fakatanga” ki he ʻuluaki fakatahaʻanga faka-Kalisitiané naʻá ne fakamovete ʻa e kau ākonga tokolahi ʻa Kalaisí. (Ngāue 8:1) Kaekehe, ko e fakatanga ko ení naʻe ʻikai ke iku ki he meʻa naʻe ʻamanekiná koeʻuhi ko kinautolu naʻe vetekiná “naʻa nau ʻalu atu pe mo malangaʻaki ʻa e folofola.” (Ngāue 8:4) Naʻe hokohoko atu ʻa e malanga ʻa Filipé, pea “naʻe tokanga taha ʻa e kakai.” (Ngāue 8:6) Hangē pē ko e ʻikai ke iku ʻa e fakatanga ʻi he ʻuluaki senitulí ki he meʻa naʻe ʻamanekiná, naʻe hoko ʻo pehē ʻi he kiʻi kolo ʻi he tokelau ʻo Tailení.
Naʻe kamata ke malanga ʻa e taaimuʻa makehe ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he kolo ko ení, ka ʻi he kamataʻangá naʻe ʻikai ke fanongo ʻa e kakai ʻo e koló. Kaekehe, ʻi heʻene lea ki he faifekau ʻo e koló, naʻe fakatahataha ʻa e kakaí ke fanongo. Naʻe hoko ha niʻihi ʻo ʻilo ʻoku lelei ange ʻa e ʻilo ʻa e tokotaha Fakamoʻoní ki he Tohitapú ʻi heʻenau faifekaú, ko ia naʻa nau kamata ke ako ʻa e Tohitapú mo e tokotaha taaimuʻá neongo hono fakahohaʻasi kinautolu ʻe he niʻihi kehé. Ko e niʻihi ʻo ʻenau fanga pató naʻe tāmateʻi, pea naʻe fakamanaʻi ʻa e moʻui ʻa e taaimuʻá, pea naʻe tutu ʻa e fale ʻo e taha ʻo e kau tangata mahuʻingaʻiá. Naʻe pehē ʻe he tangatá: “Te nau lava ʻo tutu hoku fale, ka ʻe ʻikai te nau lava ʻo tutu hoku lotó.” Ko kinautolu naʻa nau ako mo e tokotaha Fakamoʻoní naʻa nau heka pasikala ʻo fononga mamaʻo ke maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻi he Kingdom Hall. Ne papitaiso ʻa e toko 4, pea ko e toko 6 ʻoku nau kei maʻu ʻa e ngaahi fakatahá mo kinautolu.
Ko e Pale ʻi he Faitotonú
◻ Kuo fokotuʻu ʻe he fanga tokoua ʻi Semipiá ha ongoongo lelei ʻi he faitotonú, pea kuo iku ai ʻo nau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki, pea toe pehē ʻene tokoni ki ha niʻihi ke nau ʻilo fakapapau ai ʻa e moʻoní. Ko e taha ʻo e kau mātuʻá, ʻa ia ʻokú ne taaimuʻa tuʻumaʻu, naʻá ne fononga ʻi ha pasi peá ne fanongo atu ki he talanoa ʻa ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoní ki he niʻihi kehé ʻo kau ki he toetuʻú. Naʻe ʻeke ange ʻe ha taha ʻo e kau pāsesé ki he fefiné: “Ko e hā ʻoku tala ai ʻe kimoutolu Kau Fakamoʻoní ko hoʻomou lotú pē ʻoku moʻoní?” Naʻe kau atu ʻa e tokouá ki he fetalanoaʻakí peá ne pehē ki he pāsesé ʻe hanga ʻe Sihova ʻo fakapaleʻi ʻene Kau Fakamoʻoní koeʻuhi ʻoku nau akoʻi ʻa e moʻoní mei he Tohitapú.
Kuo mahili mei he tuʻuapoó ʻi he fononga lōloa ko ení, pea taʻofi ʻa e pasí ʻi he halá. Naʻe fuʻu ʻuha lahi. Naʻe hū mai ʻa e tangata sōtia ki he pasí peá ne ʻeke pe ʻoku ʻi ai ha Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi ai. Ko e toko tolu naʻe ʻi aí. Pea ne pehē: “Sai, nofo maʻu pē ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi honau nofoʻangá, ko hono toé, hū kotoa ki tuʻa mo hoʻomou ngaahi kató.” Naʻe hū kotoa leva ʻa e niʻihi kehé ki he ʻuhá, pea ʻosi ʻa e sivi, naʻa nau foki mai kuo pīponu honau valá mo ʻenau ngaahi kató.
ʻI he foki mai ki loto pasí, naʻe tala ange ʻe he sōtiá: “Ko e ʻuhinga naʻá ku tuku ai pē ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi loto pasí he ko e kakai faitotonu. Kuo mau ʻosi hokosia ʻa e ngaahi meʻa lahi pea mau ʻiloʻi ko kinautolu pē ʻa e faʻahinga ʻoku nau faitotonú; ʻi he taimi ʻoku mau ʻeke ai pe ko e hā ʻa e meʻa ʻoku ʻi heʻenau ngaahi kató, ʻoku nau tala mai ʻa e moʻoní.” Pea ʻi he hoko atu ʻa e fononga ʻa e pasí, naʻe ʻeke atu ʻe he tokouá: “Ko e fē ʻa e lotu moʻoní?” Naʻe tali mai ʻe he taha ʻo kinautolu: “Ko ia ʻoku ʻikai ke pīponu ʻi he ʻuhá.”
ʻIo, ʻoku tokoni ʻa e faitotonú ke ne fakahā ʻa e lotu moʻoní, pea ko e moʻoni ʻa hono ngaahi tāpuakí!