Ko e Tuʻunga-Tuʻitapú—Naʻe Fokotuʻu Ia ʻe Kalaisi?
“ʻI HE VAHAʻA ʻo Pita, ko e ʻuluaki ʻEpikopō ʻo Lomá, pea mo hotau tuʻitapu lolotonga ní, ko Soane Paulo II, ʻoku ʻi ai ʻa e laine lōloa ʻo e kau tuʻitapu māʻolunga—ko hono moʻoní ʻoku lahi hake ʻi he toko 260.” Ko e lau ia ʻa e felela Katolika ko Anthony Foy ʻi he The Southern Cross, ko ha nusipepa Katolika fakauike ʻi ʻAfilika Tonga. ʻOkú ne hoko atu: “ʻOku malava ke tau loto-maʻu ʻo fakahā ʻa e fakahokohoko taʻemamotu ko eni ʻo e kau tuʻitapú ʻi hano ʻeke kiate kitautolu ke fakamoʻoniʻi naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Siasi Katoliká.”
ʻOku malava ke loto-maʻu ʻo pehē naʻe kamata ʻi he ʻapositolo ko Pitá ʻa e fakahokohoko lōloa ko eni ʻo e kau tuʻitapú? Fakatatau ki he lotukalafi faka-Katoliká, ʻoku pehē ai naʻe ʻi ai ʻa e kau tuʻitapu ʻe toko fā naʻa nau fetongi ʻa Pita ʻo aʻu mai ki he taʻu 100 T.S., ʻa ia ko Laino, Anacletus, Clement I mo Evaristus. ʻOku lave ʻa e Tohitapú ki ha tokotaha Kalisitiane ko Laino naʻe nofo ʻi Loma. (2 Tīmote 4:21) Kaekehe, ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ʻe taha ke fakahuʻuhuʻu naʻe hoko ʻa Laino pe ha taha kehe ko ha fetongi fakatuʻitapu kia Pita. Ko e ʻapositolo ko Sioné, ʻa ia naʻá ne tohi ʻa e ngaahi tohi ʻe nima ʻo e Tohitapú ʻi he hongofuluʻi taʻu fakamuimui ʻo e ʻuluaki senitulí, naʻe ʻikai te ne fai ha lave ki ha taha ʻo e kau fakafetongi lau pē ʻo Pita ʻoku ʻasi ʻi ʻolungá. Ko hono moʻoní, ka ne mei ʻi ai ha fakafetongi ʻo Pita, ʻikai ʻoku ʻuhinga lelei ke tui ko Sione tonu pē?
ʻI he fekauʻaki mo e taukaveʻi ko Pita ko e ʻuluaki ʻepikopō ʻo Lomá, ʻoku ʻikai ha fakamoʻoni naʻá ne ʻaʻahi ki he kolo ko iá. Ko hono moʻoní, ʻoku taukaveʻi ʻe Pita tonu naʻá ne tohi ʻene ʻuluaki tohí mei Pāpilone. (1 Pita 5:13) ʻOku taʻefaituʻunga ʻa e taukaveʻi faka-Katolika ʻa ia ʻokú ne pehē naʻe ngāueʻaki ʻe Pita ʻa e hingoa “Pāpilone” ko e lave fakapulipuli ia ki he hingoa Lomá. Naʻe ʻi ai ʻa e Pāpilone moʻoni ʻi he ʻaho ʻo Pitá. ʻIkai ngata ai, naʻe ʻi ai ʻa e kakai Siu tokolahi ʻi Pāpilone. Koeʻuhi naʻe vaheʻi ʻe Sīsū ʻa Pita ke ne fakahangataha ʻene ngāue fakamalangá ki he kakai Siu kuo kamú, ʻoku ʻuhinga lelei ke tui naʻe ʻaʻahi ʻa Pita ki Pāpilone ke ne fakahoko ʻa e meʻá ni.—Kalētia 2:9.
ʻOku totonu ke toe tokangaʻi foki, naʻe ʻikai ʻaupito ke lave ʻa Pita kiate ia tonu pē ʻo kehe ia mo ʻene fakahā ko hono tuʻungá ko e taha ʻo e kau ʻapositolo ʻa Kalaisí. (2 Pita 1:1) ʻOku ʻikai ha lave kiate ia ʻi he Tohitapú ʻo uiʻaki ia ko e “Tamai Toputapu,” “Tuʻitapu Māʻolunga,” pe “Tuʻitapu” (“Pope,” faka-Latina, papa, ko e hingoa anga-ʻofa ki he “Tamai”). Ko hono kehe ʻaupitó, naʻá ne anga-fakatōkilalo ʻo muimui ki he ngaahi lea ʻa Sīsū ʻia Mātiu 23:9, 10: “Pea ʻoua naʻa ui ha toko taha ʻi mamani ko hoʻomou tamai: he ʻoku taha pe hoʻomou Tamai, ko e Tamai fakalangi. Kaeʻumaʻā ʻoua naʻa ui kimoutolu ko e kau takimuʻa: he ʻoku taha homou Takimuʻa, ko Kalaisi.” Naʻe ʻikai ke tali ʻe Pita ʻa hono fai ange ʻa e hū fakalāngilangi kiate iá. ʻI he “hinga atu ki hono vaʻe, ʻo hu” kiate ia ʻa e senituliō Loma ko Koliniusí naʻe “langaʻi hake ia ʻe Pita, ʻo ne pehē, Tuʻu pē, he ko e tangata foki mo au.”—Ngāue 10:25, 26.
ʻOku tala ko e moʻoni ʻe he pātele ko Foy ʻo fekauʻaki mo e faʻahinga ʻe toko 260 ʻoku taukaveʻi ko e kau tuʻitapú: “ʻOku ʻi ai ha niʻihi naʻe taʻetaau ki he lakanga māʻolunga naʻa nau maʻú.” ʻOku pehē ʻe he New Catholic Encyclopedia ʻi heʻene feinga ke fakatonuhiaʻi ʻa e meʻá ni: “Ko e meʻa naʻe mahuʻinga ʻi he fekauʻaki mo e ngaahi meʻa fakapuleʻangá ko e tuʻunga lakangá pē, kae ʻikai ko e ʻulungaanga taautaha ʻo e tuʻitapu taki taha. Naʻá ne hoko nai ko ha tokotaha māʻoniʻoni pe saisai pē, pea aʻu ki he tuʻunga ko ha tokotaha kākā.” Ka ʻokú ke tui ʻe ngāueʻaki ʻe Kalaisi ʻa e faʻahinga tangata peheé ke nau fakafofongaʻi ia?
Tatau ai pē pe ko e hā ʻa e meʻa, ʻoku ʻikai ke poupouʻi ʻe he Tohitapú ʻa e taukaveʻi ʻo pehē naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e tuʻunga-tuʻitapú. Fakatatau ki he Encyclopedia of Religion, naʻa mo e kau mataotao Katolika ʻi onopooní ʻoku nau tala ko e moʻoni “ʻoku ʻikai ha fakamoʻoni faka-Tohitapu hangatonu ʻo fakahā naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e tuʻunga-tuʻitapú ko e lakanga tuʻumaʻu ʻi he lotolotonga ʻo e siasí.”