Tokanga ko e Kau Palōfita Loi!
ʻI HA pō ʻe taha naʻe ʻalu atu ai ha ongo meʻa mali ʻi Pelēsila ʻo mohe peá na fanongo ki ha kau kaihaʻa ʻoku nau hae ange hona ʻapí. Naʻe malava ki he ongo meʻa mali manavahē lahí ni ke na hola atu ʻi he matapā sioʻata ʻo e loki mohé ʻo tā atu ki he kau polisí. Ka hili iá naʻe fuʻu hohaʻatuʻu ʻa e uaifí ʻi he meʻa naʻe hokosiá ʻo ʻikai te ne lava ke mohe ʻi he falé pea naʻe fiemaʻu ai ke ne ʻalu ki he ʻapi ʻo ʻene faʻeé.
Ko ha tokotaha pē kuo hae hono falé ʻo kaihaʻasi pe kuo kaihaʻasia ha meʻa meiate ia ʻi ha founga kehe te ne kaungāongoʻi mo e fefiné ni. ʻOku ʻikai ke fakatupu ha loto-maʻu ʻi he hokosia ha meʻa pehē, pea ko e meʻa pangó ʻoku lahi mo toe lahi ange ʻa e kakai ʻoku nau mamahi ʻi he founga ko ʻení. Kaekehe, ʻoku ʻi ai ha faʻahinga kaihaʻa ʻa ia ʻoku fakatuʻutāmaki lahi ange ʻa hono ngaahi nunuʻa ʻoʻoná.
Ko e hā ʻa e faʻahinga kaihaʻa fakatuʻutāmaki lahi ange ko ʻení, pea ko hai ʻa e kau kaihaʻá? Kuo ʻomai ʻe Sīsū Kalaisi kiate kitautolu ha fakamatala ʻo fekauʻaki mo ia ʻi heʻene lea ʻo fekauʻaki mo hotau ʻaho ní, ʻo ne pehē: “Pea ʻe tokolahi ha kau palofita loi ʻe tupu hake, pea te nau taki hē ha tokolahi.” (Mātiu 24:11) Ko e kau kaihaʻá ʻa e kau palōfita loí. ʻI he founga fē? Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku nau kaihaʻasí? Ko ʻenau kaihaʻá ʻoku fekauʻaki ia mo ʻenau lea fakakikité. Ko ia ke maʻu ha mahino kakato ʻo fekauʻaki mo e meʻa ko ʻení, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻuluaki ʻilo pe ko e hā ʻa e ʻuhinga ki he lea fakakikité ʻo fakatatau ki he Tohitapú.
Ko e ʻUhinga ʻo Hono Fai ha Kikite
ʻI hoʻo fakakaukau ki he meʻa ʻo kau ki hono fai ha kikite, ko e ʻuluaki meʻa pē te ke fakakaukau nai ki aí ko e tala ʻo ha meʻa ʻe hoko ʻi he kahaʻú. Ko e moʻoni ko e tafaʻaki ia ʻo e ngāue ʻa e kau palōfita ʻa e ʻOtuá ʻi he kuonga muʻá, ka naʻe ʻikai ko ʻenau ngāue tefitó ia. Ko e fakatātā, ʻi he fakahā mai ʻi ha vīsone ki he palōfita ko ʻIsikelí ke ne “palofisai ki he matangi,” naʻá ne tala atu pē ha fekau mei he ʻOtuá. (ʻIsikeli 37:9, 10) ʻI he lolotonga ʻa e hopo ʻa Sīsū ʻi he ʻao ʻo e kau taulaʻeikí, naʻe ʻanuhi mo sipiʻi ia, pea naʻe lea manuki ʻa e kau fakatangá ʻo pehē: “ʻE Mīsaia, fai palofisai mai. Ko hai naʻe taaʻi koe.” Naʻe ʻikai te nau kole kia Sīsū ke ne tala ha meʻa ʻe hoko ʻi he kahaʻú. Naʻa nau poleʻi ia ke ne fakapapauʻi ʻaki ʻa e mālohi mei he ʻOtuá ʻa kinautolu naʻa nau taaʻi iá.—Mātiu 26:67, 68, NW.
Ko hono moʻoní, ko e fakakaukau tefito ʻoku fakahā ʻe he ongo motuaʻi lea ʻo e Tohitapú naʻe liliu mei ai ʻa e “kikiteʻi” pe “kikite” ʻoku fakatefito ki hono tala atu ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻi ha meʻa pē, pe hangē ko e fakalea ʻe he tohi Ngāué, ke fakahā “ʻa e ngaahi meʻa lalahi ʻa e ʻOtua.” (Ngāue 2:11) ʻI he ʻuhinga ko ʻení ʻoku kaihaʻasia ai ʻa e kakai tokolahi ʻe he kau palōfita loí.
Ka, ko hai ʻa e kau palōfita loí, pea ko e hā ʻa e meʻa ʻoku nau kaihaʻasí? Ke tali ʻa e fehuʻi ko ʻení, tau vakai ki mui ki he hisitōlia ʻo e puleʻanga ʻIsilelí ʻi he taimi ʻo Selemaiá.