LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w93 2/1 p. 8-13
  • Ko e Ngāue ko e Kau Toutai Tangata

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ko e Ngāue ko e Kau Toutai Tangata
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1993
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • “Pō Tangata”
  • Kau Toutai Tangata
  • Ko e Toutai ʻi he Tahi ko e Faʻahinga ʻo e Tangatá
  • Ko e Toutai Tangata ʻi he “ʻAho ʻo e ʻEiki”
  • Ui ʻa e Kau Ākonga ʻe Toko Fā
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
  • Ko e Toutai Tangata ʻi he Ngaahi Toutaiʻanga ʻi Māmani Lahi
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1993
  • Hā ʻa Sīsū ki he Kau Toutaí
    Ngaahi Lēsoni ʻe Lava Ke Ke Ako mei he Tohi Tapú
  • Moʻui ʻi he Taimi ʻo e Tohi Tapú​—Ko e Tangata Toutai
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2012
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1993
w93 2/1 p. 8-13

Ko e Ngāue ko e Kau Toutai Tangata

“Pea tali ʻe Sīsū kia Saimone, ʻOua ʻe manavahē; mei he taimi ni te ke pō tangata.”​—LUKE 5:10.

1, 2. (a) Ko e hā ʻa e kaunga ʻo e toutaí ʻi he hisitōlia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá? (e) Ko e hā ʻa e faʻahinga toutai foʻou naʻe fakahoko mai ʻi he meimei taʻu ʻe 2,000 kuo hilí?

KUO laui afeʻi taʻu mo e toutai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ke maʻu ʻa e meʻakai ʻi he ngaahi tahi, ngaahi ʻanovai, mo e ngaahi vaitafe ʻo e māmaní. Naʻe hoko ʻa e ika mei he vaitafe Nailá ko e konga mahuʻinga ia ʻo e meʻakai ki he kakai ʻIsipite ʻo e kuonga muʻá. ʻI he liliu ʻo e vaitafe Nailá ki he totó ʻi he taimi ʻo Mōsesé, naʻe faingataʻaʻia ʻa e kakai ʻIsipité ʻo ʻikai koeʻuhi ko e nounou pē ʻa e vaí ka koeʻuhi naʻe toe mate ʻa e fanga iká, ʻo ʻuesia ai ʻenau maʻuʻanga meʻakaí. Ki mui mai, ʻi Sainai, ʻi hono foaki ʻe Sihova ʻa e Laó ki he kakai ʻIsilelí, naʻá ne folofola kiate kinautolu ʻo pehē ko e niʻihi pē ʻo e iká ʻe malava ke kaí ka ko e niʻihi ʻoku taʻemaʻá ʻe ʻikai totonu ke kai. Naʻe fakahā heni ʻe kai ika ʻa e kakai ʻIsilelí ʻi heʻenau aʻu ki he Fonua ʻo e Talaʻofá, ko ia ko e faʻahinga ʻo kinautolu te nau hoko ko e kau toutai.​—ʻEkisoto 7:​20, 21; Livitikō 11:​9-12.

2 Kaekehe, ʻi he meimei taʻu ʻe ua afe kuo hilí, naʻe fakahoko mai ai ha faʻahinga toutai kehe ki he faʻahinga ʻo e tangatá. Ko e faʻahinga toutai fakalaumālie ʻeni ʻa ia ʻoku ʻikai ke ngata pē hono ngaahi ʻaongá ki he kau toutaí kae toe ʻaonga foki ki he fanga iká! ʻOku kei ngāueʻaki ʻa e faʻahinga toutai ko ení ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni, ʻo iku ki he ngaahi ʻaonga lahi ʻaupito ki he laui miliona ʻi māmani lahi.

“Pō Tangata”

3, 4. Ko hai ʻa e ongo tangata toutai naʻá na fakahāhā ʻa e houngaʻia lahi ʻia Sīsū Kalaisi?

3 ʻI he taʻu 29 T.S., naʻe papitaiso ai ʻi he vaitafe ko Sioataní ʻe Sione ko e Papitaisó ʻa Sīsū, ʻa e Tokotaha ko eni ʻa ia naʻá ne fakahoko mai ʻa e founga toutai foʻoú. Hili ha ngaahi uike siʻi mei ai, naʻe tuhu ʻa Sione kia Sīsū ʻo fakahā ia ki he toko ua ʻo ʻene kau ākongá, ʻo ne pehē: “Vakai, ko ena ʻa e Lami ʻa e ʻOtua!” Ko e taha ʻo e ongo ākongá ni, ko hono hingoá ko ʻAnitelū, naʻá ne fakavave ʻo tala ki hono tokoua ko Saimone Pitá: “ʻE, kuo ma ʻilo ʻa e Misaia.” Ko e meʻa fakatupu-tokangá, he ko e ongo toutai fakatouʻosi ʻa ʻAnitelū mo Saimone.​—Sione 1:​35, 36, 41, 42 [1:​35, 36, 40, 41, PM]; Mātiu 4:​18.

4 ʻI he taimi ʻe taha ki mui mai ai, naʻe malanga ʻa Sīsū ki ha fuʻu kakai ʻi he veʻe Tahi Kālelí, ʻa ia naʻe ʻikai ke fuʻu mamaʻo mei he feituʻu naʻe nofo ai ʻa Pita mo ʻAniteluú. Naʻá ne tala ki he kakaí: “Mou fakatomala, he kuo ofi ʻa e puleʻanga ʻo hevani.” (Mātiu 4:​13, 17) ʻOku malava ke tau fakakaukau atu naʻe vēkeveke ʻa Pita mo ʻAnitelū ke fanongo ki heʻene malangá. Kaekehe, ʻoku ngalingali naʻe ʻikai te na ʻilo ʻe lea ʻa Sīsū ʻo kau ki ha meʻa ʻa ia ʻe liliu ai ʻena moʻuí ʻo aʻu ki he ngataʻanga. ʻIkai ngata aí, ko e ngaahi meʻa naʻe leaʻaki ai ʻe Sīsuú mo ia naʻá ne faí ʻi heʻena ʻi aí ʻoku ʻi ai hono ʻuhinga mahuʻinga kiate kitautolu kātoa he ʻaho ní.

5. ʻI he founga fē naʻe malava ai ʻa e tangata toutai ko Pitá ke ne tokoni kia Sīsū?

5 ʻOku tau lau: “Pea ko e ʻaho ʻe taha naʻe fetaʻotaʻomi mai kiate ia ha fuʻu kakai, mo nau fakafanongo ki he folofola ʻa e ʻOtua, pea ʻoku tuʻu ʻa Sisū ʻi he mata anovai ko Kenesaleti: ʻiloange naʻa ne vakai ha ongo kiʻi vaka ʻoku tau ʻi he mata ano, pea kuo ʻalu mei ai ʻa e kau toutai, ʻo fō honau ngaahi kupenga.” (Luke 5:​1, 2) ʻI he ngaahi ʻaho ko iá, naʻe faʻa ngāue ʻa e kau toutai potó ʻi he taimi poʻulí, pea ko e ʻosi atu ʻeni ʻa e pō ko ení ʻenau toutai ai pea fō honau ngaahi kupengá. Naʻe fakakaukau ʻa Sīsū ke ngāueʻaki ha taha ʻo ʻenau ongo vaká ke ola lelei ange ai ʻene malanga ki he fuʻu kakaí. “Pea heka ia ki ha taha ʻo e ongo vaka, ʻa ia ko e vaka ʻo Saimone; pea ne kole kiate ia ke tukutuku siʻi atu mei ʻuta: pea ne nofo hifo ʻo fai ʻene ako ki he kakai mei he vaka.”​—Luke 5:3.

6, 7. Ko e hā ʻa e mana ʻo fekauʻaki mo e toutaí naʻe fai ʻe Sīsū, ʻo ne taki atu ki he fakamatala fē ʻo kau ki he toutaí?

6 Fakatokangaʻi naʻe lahi ange ʻa e meʻa naʻe ʻi he fakakaukau ʻa Sīsuú ʻi heʻene akoʻi pē ʻa e fuʻu kakaí: “Pea kuo ʻosi ʻene lea, naʻa ne pehe kia Saimone, Tuku atu ki he moana, pea aʻau homou ngaahi kupenga ki ha ika.” Manatuʻi ko e kau toutai ko ení kuo nau ʻosi ngāue ʻi he poó kotoa. ʻOku ʻikai ha ofo ʻi he tali ange ʻa Pita: “ʻEī, ko e pō katoa mo ʻemau ngangau, ʻo ʻikai maʻu ha mataʻi ika: ka ʻi hoʻo meʻa te u aʻau pe ʻa e kupenga.” Ko e hā ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi heʻenau fai ʻa e meʻá ni. “Naʻa nau haʻo ha fuʻu takanga ika, pea kamata mahae honau ngaahi kupenga. Pea nau taʻalo ki honau kaungā toutai ʻi he vaka ʻe taha ke haʻu ʻo tokoni kinautolu. Pea nau haʻu, ʻo nau fakafonu ʻa e ongo vaka fakatouʻosi, ʻo na kamata ngoto.”​—Luke 5:​4-7.

7 Naʻe fai ʻe Sīsū ha mana. Ko e konga tahi ko ení naʻe halaʻatā ʻi he poó kotoa; ka ne hoko leva eni ia ʻo fonu ʻi he iká. Ko e mana ko ení naʻá ne ueʻi lahi ʻa Pita. “Pea ʻi he sio ki ai ʻa Saimone Pita, naʻa ne hinga atu ki he tui ʻo Sīsū, ʻo ne pehē, Meʻa atu, ʻEiki, mei hoku vaka, he ko e tangata angahala au. He naʻa ne moʻutāfuʻua, pea pehē mo kinautolu naʻe ʻiate ia, ʻi he ola o ʻenau haʻo: pea pehē foki ʻa Semisi mo Sione ko e ongo foha ʻo Sepeti, ʻa ia naʻe kaumeʻa mo Saimone.” Naʻe fakanonga ʻe Sīsū ʻa Pita peá ne leaʻaki ʻa e ngaahi lea naʻá ne liliu ʻa e moʻui ʻa Pitá. “ʻOua ʻe manavahē; mei he taimi ni te ke pō tangata.”​—Luke 5:​8-10.

Kau Toutai Tangata

8. Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe he kau tangata toutai ʻe toko fā ʻa ia ko ʻenau maʻuʻanga moʻuí ia, ki he fakaafe ke ‘pō moʻui mai ʻa e kau tangata’?

8 Ko ia naʻe fakatatau ʻe Sīsū ʻa e tangatá ki he iká, peá ne fakaafeʻi ʻa e tokotaha toutai anga-fakatōkilaló ni ke ne liʻaki ʻene ngāue fakamāmaní ka ne fai ha founga toutai maʻongoʻonga ange​—ko e pō moʻui ʻa e kau tangata. Naʻe tali ʻe Pita mo hono tokoua ko ʻAniteluú ʻa e fakaafe ko ení. “Pea na liʻaki leva hona kupenga, ʻo na muimui kiate ia.” (Mātiu 4:​18-20) Naʻe toki ui leva ʻa Sīsū kia Sēmisi mo Sione, ʻa ia naʻá na ʻi hona vaká, ʻo pena hona ngaahi kupengá. Naʻá ne toe fakaafeʻi kinaua ke na hoko ko e ongo toutai tangata. Ko e hā ʻena talí? “Pea na tuku leva ʻa e vaka mo ʻena tamai, ʻo na muimui kiate ia.” (Mātiu 4:​21, 22) Naʻe fakahā ʻe Sīsū ʻa e pōtoʻi ʻi he hoko ko e toutai ʻo e ngaahi soulú. ʻI he taimi ko ení, kuó ne pō moʻui mai ʻa e kau tangata ʻe toko fā.

9, 10. Ko e hā ʻa e tui naʻe fakahā ʻe Pita mo hono kaungāmeʻá, pea naʻe anga-fēfē hono akoʻi kinautolu ki he toutai fakalaumālié?

9 Ko ha tangata toutai ko ʻene maʻuʻanga moʻuí ia ko hono fakatau atu ʻa e ika ʻokú ne maʻú, ka ʻoku ʻikai malava ke fai pehē ha tangata toutai fakalaumālie. Ko ia ai, naʻe fakahā ʻe he kau ākongá ni ʻa e tui lahi ʻaupito ʻi heʻenau liʻaki ʻa e meʻa kotoa ka nau muimui ʻia Sīsū. Kaekehe, naʻa nau tui pau ʻe lavameʻa ʻenau toutai fakalaumālié. Naʻe ʻosi malava foki ʻe Sīsū ke ne ʻai ʻa e vai naʻe ʻikai ke ʻi ai ha ika ai ke fonu he ika moʻoni. Ko ia ai, ʻi heʻenau tuku hifo ʻenau ngaahi kupengá ki he ngaahi vai ʻo e puleʻanga ʻIsileli, naʻe malava ke ʻilo pau ʻe he kau ākongá te nau pō moʻui mai ha kau tangata ʻi he tokoni ʻa e ʻOtuá. ʻOku hokohoko atu ʻa e toutai fakalaumālie naʻe kamata mei he taimi ko iá, pea ʻoku kei ʻomai ʻe Sihova ha ola lahi ʻaupito.

10 Naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻa e kau ākongá ʻo lahi hake ʻi he taʻu ʻe ua ke nau toutai tangata. ʻI he taimi ʻe niʻihi, naʻá ne fakahinohino tokanga kiate kinautolu pea fekau atu kinautolu ke muʻomuʻa ʻiate ia ʻo malanga. (Mātiu 10:​1-7; Luke 10:​1-11) ʻI he lavakiʻi mo tāmateʻi ʻa Sīsuú, naʻe moʻutāfuʻua ʻa e kau ākongá. Ka naʻe ʻuhinga nai ʻa e pekia ʻa Sīsuú ke ʻoua ʻe toe fai ha toutai tangata? Naʻe maʻu ʻa e talí mei he ngaahi meʻa naʻe vave ʻene hokó.

Ko e Toutai ʻi he Tahi ko e Faʻahinga ʻo e Tangatá

11, 12. Ko e hā ʻa e mana naʻe fai ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo e toutaí ʻi he hili ʻa ʻene toetuʻú?

11 Taimi siʻi hili ʻa e pekia ʻa Sīsū ʻi tuʻa Selusalemá pea mo ʻene toetuʻú, naʻe toe foki ʻene kau ākongá ki Kāleli. ʻI he taimi ʻe taha naʻe fakataha ʻa e toko fitu ʻo kinautolu ʻo ofi ki he Tahi Kālelí. Naʻe pehē ʻe Pita te ne ʻalu ʻo toutai, pea naʻe kau atu ki ai mo e niʻihi ko ē. Hangē ko ʻenau angafaí, naʻa nau toutai poʻuli. Ko hono moʻoní naʻa nau toe lī honau kupengá ki tahi ʻi he pō kotoa kae ʻikai maʻu ha meʻa. Pea ʻi he mafoa mai ʻa e atá, naʻe ʻi ai ha tokotaha naʻe tuʻu mei he matātahí ʻo ui kiate kinautolu ʻo pehē: “Tamaiki, ʻoku ai haʻamou kiki?” Naʻe tali mai ʻe he kau ākongá: “ʻOku ʻikai.” Ko ia naʻe pehē ʻe he taha naʻe tuʻu ʻi he matātahí: “ʻAʻau ʻa e kupenga ki he mataʻu ʻo e vaka, pea te mou ola. Pea nau aʻau ai, pea ʻikai ai ke nau matoho ʻeni, koeʻuhi ko e lahi ʻo e ika.”​—Sione 21:​5, 6.

12 Ko ha toki meʻa fakaofo ē ne hokosia! Mahalo pē naʻe manatuʻi ʻe he kau ākongá ʻa e mana ki muʻa ʻo kau ki he toutaí, pea ko e taha ʻo kinautolu naʻá ne ʻilo ʻa e tokotaha ko ia naʻe tuʻu he matātahí. “Ko ia naʻe pehē kia Pita ʻe he ako ko ia naʻe ʻofa ai ʻa Sisu, Ko e ʻEiki pe. Pea ko Saimone​—ʻa Maka foki​—ʻi heʻene fanongo leva ko e ʻEiki ia, naʻa ne nonoʻo hono kofu, (he naʻe vala pe,) ʻo ne hopo ki tahi. Ka ka ōmi ʻa e kau ako kehe ʻi he kiʻi vaka; (he naʻe ʻikai te nau loko mamaʻo mo ʻuta, feʻunga nai mo ha kiupite ʻe uangeau).”​—Sione 21:​7, 8.

13. Ko e hā ʻa e fokotuʻutuʻu toutai fakavahaʻapuleʻanga naʻe kamata ʻi he hili ʻa e ʻalu hake ʻa Sīsū ki hēvaní?

13 Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fakahā ʻe he mana ko ení? Naʻe teʻeki ai ke ʻosi ʻa e ngāue ko eni ko e toutai tangatá. Naʻe fakamamafaʻi ʻa e meʻá ni ʻi he tala tuʻo tolu ʻe Sīsū kia Pita​—pea fakafou ʻiate ia ki he kotoa ʻo e kau ākongá​—ke fafanga ʻa e fanga sipi ʻa Sīsuú. (Sione 21:​15-17) ʻIo, naʻe ʻi ai ʻa e fokotuʻutuʻu fafanga fakalaumālie naʻe tuʻu ki he kahaʻú. Naʻá ne kikiteʻi ki muʻa peá ne pekiá: “Bea koe ogoogolelei ni oe buleaga e malaga aki i mamani kotoabe, koe mea fakamooni ki he buleaga kotoabe.” (Mātiu 24:​14, PM) Ko ia naʻe kamata leva ʻa e fakahoko ʻo e kikite ko ení ʻi he ʻuluaki senitulí. Naʻe teu leva ke tuku hifo ʻe heʻene kau ākongá honau ngaahi kupengá ki he tahi ko e faʻahinga ʻo e tangatá, pea ʻe fusi hake ʻa e ngaahi kupengá ʻoku ʻikai ke hala.​—Mātiu 28:​19, 20.

14. ʻI he founga fē naʻe tāpuakiʻi ai ʻa e toutai ʻa e kau muimui ʻo Sīsuú ʻi he ngaahi taʻu ki muʻa pea fakaʻauha ʻa Selusalemá?

14 Ki muʻa ke ʻalu hake ʻa Sīsū ki he taloni ʻo ʻene Tamaí ʻi hēvaní, naʻá ne pehē ki hono kau muimuí: “Te mou maʻu pe ha mālohi, ʻo ka hifo ʻa e laumālie maʻoniʻoni kiate kimoutolu: pea te mou hoko ko ʻeku kau fakamoʻoni, ʻo ʻikai ʻi Selusalema pe, ka ʻi Siutea kātoa, mo Samelia, ʻio, ʻo aʻu ki he ngataʻanga ʻo māmani.” (Ngāue 1:8) Naʻe kamata ʻa e ngāue toutai fakalaumālie fakavahaʻapuleʻanga lahí ni ʻi hono huaʻi hifo ʻa e laumālie māʻoniʻoní ki he kau ākongá ʻi he ʻaho ʻo e Penitekosí. ʻI he ʻaho pē ko iá ʻo e Penitekosí, naʻe pō moʻui mai ai ʻa e ngaahi soulu ʻe toko tolu afe, pea taimi siʻi pē mei ai, “naʻe hoko ʻo toko nima afe nai ʻa e lau ʻo e kau tangata.” (Ngāue 2:41; 4:4) Naʻe hokohoko atu ʻa ʻene tupulakí. ʻOku fakahā kiate kitautolu ʻe he fakamatalá: “Pea fakautuutu ai ʻa e ului mai ki he ʻEiki ʻa ha kakai naʻe tui, ko e fuʻu tokolahi ʻo e kau tangata mo e kau fefine foki.” (Ngāue 5:14) Naʻe vave ʻa hono tali ʻe he kakai Samēliá ʻa e ongoongo leleí, pea ʻikai ke fuoloa mei ai, naʻe toe fai pehē mo e kakai Senitaile taʻekamú. (Ngāue 8:​4-8; 10:​24, 44-48) Hili ʻa e taʻu ʻe 27 mei he Penitekosí, naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiane ʻi Kolosé ʻo pehē ko e ongoongo leleí kuo “malangaʻaki ki he meʻa moʻui kotoa pe ʻi he lalo langi.” (Kolose 1:23) ʻOku hā mahino, naʻe toutai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ʻo toe mamaʻo atu mei he ngaahi vai ʻo Kālelí. Naʻa nau tuku hifo ʻenau ngaahi kupengá ki he lotolotonga ʻo e kau Siu naʻe movete holo ʻi he ʻEmipaea Lomá, pea pehē foki ʻi he ngaahi tahi ngali ʻikai ola lelei ko e kakai ʻikai ko e Siú. Pea naʻe fonu ai ʻenau ngaahi kupengá. ʻI he meʻa fekauʻaki mo e kau Kalisitiane ʻo e ʻuluaki senitulí, naʻe fakahoko ai ʻa e kikite ʻa Sīsū ʻia Mātiu 24:14 ki muʻa pea fakaʻauha ʻa Selusalema ʻi he 70 T.S.

Ko e Toutai Tangata ʻi he “ʻAho ʻo e ʻEiki”

15. ʻI he tohi ʻa Fakahaá, ko e hā ʻa e toe ngāue toutai naʻe kikiteʻi ai, pea ʻe fakahoko ʻafē?

15 Kaekehe, naʻe kei toe lahi pē ʻa e ngāue ke faí. Fakaofiofi ki he ngataʻanga ʻo e ʻuluaki senitulí, naʻe tuku ʻe Sihova ki he ʻapositolo fakamuimui naʻe kei moʻuí, ko Sione, ʻa e fakahā ʻo e ngaahi meʻa ʻe hoko lolotonga ʻa e “ʻaho ʻo e ʻEiki.” (Fakahā 1:​1, 10) Ko e meʻa tuʻu-ki-muʻa ʻe taha ko hono tala ʻa e ongoongo leleí ʻi māmani lahi. ʻOku tau lau: “Bea neu mamata ki ha agelo kehe e taha oku buna i he loto lagi, kuo iate ia ae ogoogolelei taegata ke malaga aki kiate kinautolu oku nofo i he mamani, bea ki he buleaga kotoabe, moe faahiga, moe lea, moe kakai.” (Fakahā 14:​6, PM) ʻI he malumalu ʻo e tataki fakaʻāngelo ʻe malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ʻe he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ki he fonua kotoa pē ʻoku nofoʻi ʻi he māmaní, ʻo ʻikai ngata pē ʻi he ʻEmipaea Lomá. ʻE fai ʻa e ngāue toutai ki he ngaahi soulú ke aʻu ki māmani lahi, pea kuo fakahoko ʻa e vīsone ko iá ʻi hotau ʻahó ni.

16, 17. Naʻe kamata ʻanefē ʻa e ngāue toutai fakalaumālie ki mui ni mai, pea kuo anga-fēfē hono tāpuakiʻi ia ʻe Sihová?

16 Kuo fēfē ʻa e ngāue toutaí he lolotonga ʻa e senituli 20 ni? Naʻe tokosiʻi ʻa e kau toutai tangatá ʻi hono kamatá. ʻI he ʻosi ʻa e Tau I ʻa Māmaní, naʻe toko fā afe pē nai ʻa e kau malanga longomoʻui ʻo e ongoongo leleí, ko e kau tangata mo e kau fefine faivelenga ʻa ia ko hono tokolahi tahá pē ko e kau pani. ʻI he feituʻu pē naʻe fakafaingamālie ki ai ʻe Sihova naʻa nau tuku hifo ki ai ʻenau ngaahi kupengá, pea maʻu moʻui ai ʻa e ngaahi soulu lahi. ʻI he hili ʻa e Tau II ʻa Māmaní, naʻe toe fakafaingamālieʻi mai ai ʻe Sihova ha ngaahi vai foʻou ki he toutaí. Naʻe takimuʻa ʻa e ngāué ʻi he ngaahi fonua lahi ʻe he kau misinale ʻa ia naʻa nau kau ki he Akoʻanga Tohitapu ʻa e Taua Leʻó ko Kiliati. Ko e ngaahi fonua hangē ko Siapani, ʻĪtali mo Sēpeni, ʻa ia naʻe ngali taʻefua ʻi he kamataʻangá, naʻe faifai atu pē ʻo maʻu mei ai ʻa e ngaahi soulu lahi ʻaupito. Kuo tau toe ʻilo foki ki muí ni ʻa e lavameʻa ʻa e toutaí ni ʻi ʻIulope Hahake.

17 ʻI he ʻahó ni, kuo meimei mahae ʻa e ngaahi kupengá ʻi he ngaahi fonua lahi. Kuo fiemaʻu ke fokotuʻu ha ngaahi fakatahaʻanga mo e ngaahi vāhengangāue fakafeituʻu foʻou tupu mei he lahi ʻo e ngaahi soulu kuo maʻú. ʻOku langa maʻu pē ʻa e ngaahi Kingdom Hall mo e ngaahi Fale Faiʻanga Fakataha Lahi foʻou ke hao ki ai ʻa e faʻahingá ni. ʻOku fiemaʻu ʻa e kau mātuʻa mo e kau sevāniti tokolahi ange ke nau tokangaʻi ʻa e tupulaki ko ení. Naʻe kamata ha ngāue lahi ʻe he faʻahinga angatonu ko iá ʻi he 1919. ʻI ha founga moʻoni, kuo fakahoko ʻa e kikite ʻa ʻAisea 60:22. ‘Kuo hoko ʻa e kiʻi siʻí ko e toko afe,’ ʻi he hoko ʻa e kau toutai ʻe toko fā afé ʻo lahi ange ʻi he toko fā miliona he ʻahó ni. Pea ʻoku teʻeki ai ke hoko mai ʻa e ngataʻangá.

18. ʻOku malava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻa e kau toutai tangata fakalaumālie ʻi he ʻuluaki senitulí?

18 Ko e hā hono ʻuhinga kiate kitautolu taautaha ʻa e meʻá ni? ʻI hono fakaafeʻi ʻo Pita mo ʻAnitelū mo Sēmisi mo Sione ke nau hoko ko e kau toutai tangatá ʻoku pehē ʻe he konga Tohitapú: “Naʻa nau liʻaki kotoa pē ʻo muimui kiate ia [Sīsū].” (Luke 5:11) Ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei ia ʻo e tuí mo e fakatapuí! Te tau malava ke fakatupu ʻa e laumālie feilaulauʻi-kita pehē, ʻa e mateuteu tatau pehē ke fai ʻa e tauhi kia Sihová neongo pe ko e hā ʻa e ngaahi fakamole ʻe hoko ai? Kuo laui miliona kuo nau tali te nau malava. ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe toutai ʻa e kau ākongá ke maʻu ha kau tangata ʻi ha feituʻu pē naʻe fakaʻatā ki ai ʻe Sihova. Naʻa nau toutai taʻefakangatangata ʻo tatau ai pē pe ki he kakai Siú pe kau Senitailé. Tau malanga taʻefakangatangata mo taʻefilifilimānako ki he tokotaha kotoa pē.

19. Ko e hā ʻoku totonu ke tau fai ʻo kapau ʻoku hā ngali taʻefua ʻa e ngaahi vai ʻoku tau toutai aí?

19 Kae fēfē ʻo kapau ʻoku ngali taʻefua lelei he taimí ni ʻa e feituʻu ʻokú ke ngāue aí? ʻOua ʻe loto-siʻi. Manatuʻi, naʻe fakafonu ʻe Sīsū ʻa e ngaahi kupenga ʻa e kau ākongá hili ia ʻenau toutai ʻi he pō kotoa kae ʻikai ke maʻu ha meʻa. ʻE malava ke hoko tatau mo ia ʻi ha founga fakalaumālie. Ko e fakatātā, ʻi ʻAilani, naʻe ngāue lahi ʻa e Kau Fakamoʻoni loto-tōnunga aí ʻi he laui taʻu ka naʻe siʻi pē ʻa e ola naʻe maʻú. Ka kuo liliu eni ki muí ni mai. ʻOku fakahā ʻe he 1991 Yearbook of Jehovah’s Witnesses ʻo pehē ʻi he fakaʻosinga ʻo e taʻu fakangāue 1990, naʻe maʻu ʻe ʻAilani ʻa e tumutumu hokohoko ʻe 29! Mahalo ʻe hoko ʻa e fua tatau ʻi he feituʻu ʻokú ke ngāue aí. ʻI he kei fakangofua mai ʻe Sihová, hanganaki fai ʻa e toutaí!

20. Ko e fē ʻa e taimi ʻoku totonu ke tau kau ai ki he toutai tangatá?

20 ʻI ʻIsileli, naʻe fai poʻuli ʻa e toutai ʻa e kau toutaí, lolotonga ia naʻe māfana mo mālōlō ʻa e kakaí ʻi honau ʻapí. Naʻa nau ʻalu atu he taimi naʻe malava ke nau maʻu ai ʻa e ika lahi tahá kae ʻikai ko ha taimi naʻe lelei ia kiate kinautolu pē. ʻOku totonu ke pehē mo kitautolu ke tau vakaiʻi hotau feituʻú pea tau toutai ʻi he taimi ko e tokolahi taha ʻo e kakaí ʻoku nau ʻi honau ʻapí mo fiefanongo. ʻE hoko nai eni ʻi he taimi efiafí pe ko e fakaʻosinga ʻo e uiké pe ngaahi taimi kehe. Pe ko fē pē ʻa e taimí, tau fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻi heʻetau malavá ke maʻu ai ʻa e kakai loto-totonú.

21. Ko e hā ʻoku totonu ke tau manatuʻi ʻo kapau ʻoku toutou ngāueʻi hotau feituʻú?

21 Fēfē ʻo kapau ʻoku faʻa toutou ngāueʻi hotau feituʻú? ʻOku faʻa lāunga ʻa e kau toutai poto ʻo e māmaní ʻo pehē kuo fuʻu hulu hono toutaiʻi honau ngaahi toutaiʻangá. Ka ʻe malava ke fuʻu hulu hono toutaiʻi hotau ngaahi toutaiʻanga fakalaumālié? ʻIkai! Naʻa mo e ngaahi feituʻu lahi ʻoku toutou ngāueʻí ʻoku maʻu ai ʻa e ngaahi ola. ʻOku lelei ange ʻa e ola ʻi he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi koeʻuhi ko hono ngāueʻi leleí. Ka neongo ia, ʻi hono faʻa fai ʻa e ʻaʻahi ki he ngaahi ʻapí, ke fai ha fakapapau makehe ke tohiʻi pea fetuʻutaki ʻamui ange ki he ngaahi ʻapi naʻe ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻi aí. Ako ke ʻilo ki he ngaahi kaveinga kehekehe ʻo e fetalanoaʻakí. Manatuʻi, ʻe toe ʻaʻahi ha taha ki he ʻapí ni, ko ia ʻoua ʻe nofo ʻo fuʻu fuoloa pe fakatupuʻitaʻi nai ʻa e kakaí. Pea ke ke hoko ʻo poto ange ʻi he ngāue ʻi he halá mo e malanga ʻikai he founga anga-mahení. Tuku hifo ho kupenga fakalaumālié ʻi he faingamālie kotoa pē pea ʻi he founga kehekehe kotoa pē ʻe malavá.

22. Ko e hā ʻa e monū maʻongoʻonga ʻoku tau maʻu ʻi he taimí ni?

22 Manatuʻi, ko e faʻahinga toutai ʻeni ʻoku ʻaonga fakatouʻosi ki he kau toutaí pea mo e fanga iká. Kapau ʻe kīvoi ʻa e faʻahinga ʻoku tau pō maí, ʻe malava ke nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. Naʻe fakalototoʻaʻi ʻe Paula ʻa Tīmote: “Ke ke nofoʻaki fai ʻa e ongo meʻa ko ia; he ʻi hoʻo fai pehe, te ke fakamoʻui koe mo kinautolu foki ʻoku fanongo kiate koe.” (1 Tīmote 4:16) Ko Sīsū ʻa e tokotaha naʻá ne kamata hono akoʻi ʻene kau ākongá ki he toutai fakalaumālié, pea ʻoku kei hoko atu ʻa e ngāue ko ení ʻi heʻene tatakí. (Fehoanaki mo Fakahā 14:​14-16.) Ko ha monū maʻongoʻonga ē ʻoku tau maʻu ke ngāue ʻi heʻene tatakí ʻo fai ʻa e ngāue ko iá! Tau hokohoko atu hono tuku hifo ʻetau ngaahi kupengá lolotonga ʻoku kei fakangofua ʻe Sihova ke fai ení. Ko e hā mo ha toe ngāue lahi ange ʻe malava ke fai ʻi he pō moʻui mai ha ngaahi soulu?

ʻOkú Ke Manatuʻi?

◻ Ko e hā ʻa e ngāue naʻe akoʻi ʻe Sīsū hono kau muimuí ke nau faí?

◻ Naʻe anga-fēfē hono fakahā ʻe Sīsū naʻe ʻikai ke ngata ʻi heʻene pekiá ʻa e ngāue ko e toutai fakalaumālié?

◻ ʻI he founga fē naʻe tāpuakiʻi ai ʻe Sihova ʻa e ngāue toutai fakalaumālié ʻi he ʻuluaki senitulí?

◻ Ko e hā ʻa e lahi ʻo e ika kuo maʻu he lolotonga ʻa e “ʻaho ʻo e ʻEiki”?

◻ ʻOku malava fēfē ke tau hoko ʻi he tuʻunga fakataautahá ko e kau toutai tangata lavameʻa ange?

[Fakatātā ʻi he peesi 11]

ʻI he hili ʻa e toetuʻu ʻa Sīsuú, naʻe fakalahi atu ʻe heʻene kau ʻapositoló ʻa e ngāue fakaʻotua ko e toutai tangatá

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share