Ko e Hā Hono Fuoloa Te Ke Lava ke Moʻui Ai?
KO E tokolahi taha ʻo kitautolu ʻe vave ʻetau fakahā ko e moʻoni ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi palōpalema ʻi he hala ʻo e moʻuí. Ka, ʻoku tau fiefia ke moʻui. ʻOku ʻikai te tau fiemālie pē ʻi heʻetau kei siʻí pe ko ha vahaʻa taimi nounou ʻo e moʻuí; ʻoku tau loto ke moʻui ʻi ha ngaahi taʻu lahi. Ka neongo ia, ʻoku ngalingali ʻoku taʻe ala leʻei ʻa e maté. ʻOku pehē ia?
ʻOku malava ke fakatuotuaiʻi ʻa e maté? ʻOku malava ke toe fakalōloaʻi ʻa e vahaʻa taimi ʻo ʻetau moʻuí?
Fakalōloaʻi ʻa e Vahaʻa Taimi ʻo e Moʻuí?
ʻI he 1990 naʻe fanongonongo ai ʻe ha fakamatala ʻi ha ongoongo ʻa e malava nai ke fakalōloaʻi ʻa e vahaʻa taimi ʻo e moʻui ʻa e tangatá ki he “taʻu ʻe teau hongofulu.” ʻOku ʻikai ha veiveiua ko ha lave taʻe fakahangatonu pē ʻeni ia ki he ngaahi lea ʻa e tangata tohi sāme ʻi he Tohi Tapú ko Mōsesé: “Koe gaahi aho o ho mau taʻu koe taʻu e fitugofulu; bea kabau e hoko ia i hono malohi ke valugofulu, ko hono malohi koe gaue moe mamahi; he oku tuuji vave ia, bea oku mau buna atu.” (Sāme 90:10, PM) Ko ia ʻoku fakahā ʻi he Tohi Tapú ko e ʻavalisi ia ʻo e vahaʻa taimi ʻo e moʻui ʻa e tangatá ko e taʻu ʻe 70 pe 80. Ka ko e hā ʻa hono lahi ʻo e ngaahi taʻu ʻoku ngalingali ʻe ʻamanekina ʻe ha toko taha te ne moʻui ai ʻi he ʻaho ní?
Ko e fakamatala naʻe pulusi ʻe he WHO (Kautaha Moʻui ʻa Māmaní) ʻi he 1992 naʻe fakahā ai ʻa e ʻavalisi ʻo e moʻuí ʻoku ʻamanekina ʻi māmani lahí ko e taʻu ʻe 65. Fakatatau ki he WHO, naʻe “ʻamanekina ke tupu hake ʻaki ʻa e māhina ʻe fā nai ki he taʻu ʻi he taʻu ʻe nima ka hoko maí, ʻo fakatefito eni mei he siʻisiʻi hifo ʻo e mate ʻa e fānau iikí.” Kae kehe, neongo ha mana fakafaitoʻo ʻe malava ke taʻotaʻofi ai ʻa e mate ʻa ha taha pē ʻoku teʻeki ai ke aʻu ki hono taʻu 50, ʻoku pehē ʻe he makasini ko e Time, ʻi he ʻIunaite Seteté, “ko e ʻavalisi ʻoku ʻamanekina ki he lōloa ʻo e moʻuí ʻe tupu hake ʻaki ʻa e taʻu ʻe 3 1/2 pē.”
Ko e Hā ʻOku Fuonounou ai ʻa e Moʻuí?
ʻOku taku ʻe he tangata ko Jan Vijg ko e pule ia ʻo e ako ki he faʻahinga molekula ʻo e ngaahi meʻa moʻuí ʻi he kautaha ʻi Holani ʻoku fai ai ʻa e fakatotolo fakasaienisi ki he taʻu motuʻá, ʻo ne pehē ʻoku hangē ʻoku fekauʻaki ʻa e ngaahi mahaki ʻe niʻihi mo e ngaahi mele ʻi he faʻunga ʻo e ngaahi sela ʻi he sino ʻo e tangatá, ko ia ʻoku ngalingali ʻoku puleʻi ʻe he ngaahi meʻa fakakenisi ʻa e hoko ʻo hoholo ke motuʻá. ʻOku tui ʻa e kau fekumi ia ʻe niʻihi ʻe malava pē ke tau moʻui ʻo fuoloa ange ʻo kapau ʻe malava ke fetongi ʻa e “ngaahi kenisi tefito ʻe niʻihi” ʻi heʻetau fakaʻau ke motuʻa angé. Ko ha niʻihi kehe ʻoku nau pehē ko ha fokotuʻutuʻu pehē “ʻoku ngalingali faingofua ka ʻoku ʻikai ke pehē.”
ʻOku tatau ai pē pe ko e hā ʻa e tuʻungá, ʻoku fakahā ʻe he kau saienisí ko e moʻoni “ʻoku ngalingali ʻoku ʻi ai ha faʻahinga fakangatangata ʻo e hokohoko ʻo e moʻuí kuo faʻu ʻi loto ʻi he ngaahi sela ʻo e sino ʻo e tangatá,” ko e fakamatala eni ʻi he makasini ko e Time. Naʻa mo kinautolu ʻoku nau taukaveʻi “kuo faʻu ʻi loto ʻiate kitautolu ke moʻui atu ai pē” ʻoku nau fakahā ko e moʻoni “ʻoku ʻi ai ʻa e meʻa ʻoku fehālaaki.” Ko e moʻoni, ʻi he taʻu 65, 70, pe 80 pe toe lahi ange ʻaki ha ngaahi taʻu siʻi pē, ko ʻetau moʻuí ʻoku “tuuji vave” ia ʻi he maté, ʻo hangē ko e lau ʻi he Tohi Tapú.
Ka, naʻe tala ʻi he tui pau ʻe he ʻaposetolo Kalisitiane ko Paula ʻo e ʻuluaki senituli T.S.: “Ta kuo fakakaʻanga mo e fili fakamui, ʻa Mate.” (1 Kolinitō 15:26) ʻOku malava fēfē ke fakakaʻanga ʻa e maté? Neongo ʻe fai pehē, ʻoku malava fēfē ke ke lava ʻo fuesia ʻa e mate ʻa e faʻahinga ʻokú ke ʻofa aí ʻi he ʻahó ni?