Ko e Hā ʻOku Totonu Ai ke Tau Fakahīkihikiʻi Kotoa ʻa e ʻOtuá?
HALELUIA! ʻOku ʻilolahia ʻa e foʻi leá ni ʻe he tokolahi taha ʻo e kau maʻu-lotu ʻi Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. Ko e niʻihi ʻo kinautolu ʻoku nau kalanga leʻo lahi ʻaki ia ʻi heʻenau ngaahi maʻunga lotu ʻi he Sāpaté. Neongo iá, ko e toko fiha ʻoku nau ʻiloʻi ʻa e ʻuhinga moʻoni ʻo e foʻi leá? Ko hono moʻoní, ko e faka-Hepelū ia ki he “Fakahīkihikiʻi ʻo Iaa!” Ko ha hiki mavava longomoʻui fiefia ia ki he Tokotaha-Fakatupú, ʻa ia ko hono huafá ko Sihova.a
ʻOku tuʻo lahi ʻa e hā ʻa e foʻi lea “Haleluia” ʻi he Tohitapú. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí he ʻoku lahi ʻa e ngaahi ʻuhinga ke fakahīkihikiʻi ai ʻa e ʻOtuá. Ko Iaa (Sihova) ko e Tokotaha-Fakatupu ia mo e Tokotaha-Fakatolonga ʻo e ʻuniveesi kāfakafá. (Sāme 147:4, 5; 148:3-6) Naʻá ne fakatupu ʻa e ʻātakai ʻo e ngaahi meʻamoʻui ko ia ʻokú ne ʻai ke malava ʻa e moʻui ʻi he māmaní. (Sāme 147:8, 9; 148:7-10) Pea ʻokú ne mahuʻingaʻia makehe ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá. Kapau ʻoku tau fai hono finangaló, ʻokú ne tāpuakiʻi mo poupouʻi kitautolu ʻi he moʻui ko ʻení mo fakaʻaliʻali mai kiate kitautolu ʻa e ʻamanaki moʻoni ki ha toe moʻui lelei ange ʻe hoko mai. (Sāme 148:11-14) Ko Iaa (Sihova) naʻá ne fakamānavaʻi ʻa e ngaahi leá ni: “Ko haʻa faitotonu te nau maʻu ʻa e fonua, pea te nau nofo ai ʻo tuputupuʻa.”—Sāme 37:29.
Mei hení, ʻoku fakahanga ki he tokotaha kotoa ʻa e enginakí ni: “Ke ke fakafetaʻi kia Sihova. Haleluia!” (Sāme 104:35) Neongo ia, ko hono pangó he ʻoku ʻikai ongoʻi fie tali ia ʻe he tokotaha kotoa. ʻI he ʻaho ní ʻoku faingataʻaʻia ʻa e kakaí. ʻOku fiekaia, mahamahaki, pe lōmekina ʻa e tokolahi. ʻOku kātekina ʻa e lahi ʻo e mamahí ʻe he tokolahi, koeʻuhi ko hono ngāuehalaʻaki ʻo e faitoʻo kona tapú pe ʻolokaholó pe ko e ngaahi nunuʻa ʻo ʻenau ʻulungaanga taʻetāú pe angatuʻú. ʻOku ʻi ai ha ʻuhinga ʻoku totonu ai ke hanga ʻe he faʻahinga peheé ʻo fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá?
‘Ko Sihova Pē ʻOku Malava ke Ne ʻOmai Kiate Au ʻa e ʻAmanakí’
ʻIo, ʻoku ʻi ai. ʻOku fakaafeʻi ʻe Sihova ʻa e tokotaha kotoa pē ʻo ʻikai toe filingaua ke feinga ke ʻilo kiate ia, ʻo ako ke fai hono finangaló, pea fiefia ʻi he ngaahi tāpuaki ko ē ʻokú ne ʻai ʻa e kakaí ke nau loto ai ke fakahīkihikiʻi iá. Pea ʻoku tali ia ʻe he tokolahi. Sai, ko e fakatātaá, ko Adriana ʻi Kuatemala. ʻI he taimi naʻe taʻu fitu ai ʻa Adriana, naʻe mate ʻene faʻeé. Taimi nounou pē mei ai naʻe liʻaki ia ʻe heʻene tamaí. ʻI he taimi naʻá ne taʻu hongofulu aí naʻá ne kamata ngāue leva ke kumi haʻane moʻui. Koeʻuhi naʻe tala ange kiate ia ʻe heʻene faʻeé ke ne tauhi ʻa e ʻOtuá mo e siasí, naʻe feohi ʻa Adriana mo e ngaahi kulupu Katolika kehekehe, ka ʻi he taimi naʻá ne taʻu 12 aí, naʻá ne taʻefiemālie ai pea kau ki ha kau kengi haua. Naʻá ne kamata ifi, maʻu ʻa e ngaahi faitoʻo kona tapú, mo kaihaʻa. Ko e hā ʻe fie fakahīkihikiʻi ai ʻe ha kiʻi taʻahine siʻisiʻi pehē ʻa e ʻOtuá?
Naʻe kamata ako Tohitapu ʻa e tokoua ʻo Adriana mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ka naʻe katakataʻi ia ʻe Adriana. Naʻe toki mate ʻa hona mehikitangá. ʻI he putu ʻo hona mehikitangá, naʻe loto-mamahi ʻa Adriana ʻi he ngaahi fehuʻi fakalotohohaʻa. Naʻe ʻalu ʻa hono mehikitangá ki fē? Naʻá ne ʻi hēvani? Naʻá ne ʻalu ki ha afi ko heli? Naʻe mātuʻaki fakapuputuʻu ʻaupito, pea naʻe ʻalu ʻa Adriana ki he faiʻanga lotu ʻo e faʻitoká ke lotu ki ha tokoni, ʻo ngāueʻaki ʻa e huafa ʻo e ʻOtua ko Sihová, hangē ko ia naʻe akoʻi ange ʻe hono tokouá.
ʻIkai fuoloa naʻá ne ako Tohitapu mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová mo maʻu ʻenau ngaahi fakataha faka-Kalisitiané. Naʻe fakaava kiate ia ʻe he meʻá ni ha fakakaukau foʻou kakato ki he moʻuí, pea naʻá ne motuhi loto-toʻa ʻene feohi mo e kau kengi hauá. ʻOku pehē ʻe Adriana, ʻa ia ʻokú ne ʻi hono taʻu 20 tupú he taimí ni: “Ko e ʻofá pē taha kia Sihová naʻá ne ʻai au ke u liʻaki ʻa e founga kovi pehē ʻo e moʻuí. Ko Sihova pē taha ʻi heʻene fuʻu meesí ʻoku malava ke ne ʻomai kiate au ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengatá.” Neongo ʻa e kamata faingataʻa hake ʻa e moʻui ʻa Adriana, ʻokú ne maʻu ʻa e ngaahi ʻuhinga lelei ʻaupito ke fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá.
ʻOku līpooti mai ha tuʻunga taʻepau lahi ange mei ʻIukalaine. ʻOku tatali ha tangata ʻi pilīsone ke fakahoko hono tautea maté. ʻOkú ne fakaʻofaʻia ʻiate ia? Loto-māfasia? ʻIkai, mole ke mamaʻo. ʻI heʻene toki fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea ʻi heʻene maʻu ha ʻilo kia Sihová, naʻá ne kole kiate kinautolu ke nau fetuʻutaki ki heʻene faʻeé. Ko ʻene tohi ʻeni kiate kinautolu koeʻuhi ko ʻene fanongo naʻa nau fakahoko ʻene kolé. Naʻá ne pehē: “Fakamālō atu ʻi hoʻomou ʻaʻahi ki heʻeku faʻeé. Ko e ongoongo fakafiefia taha ia naʻá ku maʻu ʻi he taʻu kuohilí.”
ʻI he lea kau kiate ia mo e kaungā nofo pilīsone naʻá ne faifakamoʻoni ki aí, ʻokú ne pehē: “ʻI he taimi ní ʻoku mau maʻu ʻa e tui ki he ʻOtuá mo feinga ke fai fakatatau ki heʻemau tuí.” ʻOkú ne fakaʻosiʻaki ʻene tohí: “Fakamālō atu ʻi hono tokoniʻi kimautolu ke ʻilo ʻa e ʻofá pea mo maʻu ʻa e tuí. Kapau te u moʻui, te u tokoni atu foki kiate kimoutolu. ʻOku ou fakamālō ki he ʻOtuá ʻi hoʻomou ʻi aí mo hoʻomou tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke ʻofa ki he ʻOtuá mo tui kiate iá.” Kuo tohi tangi ʻa e tangatá ni ki hono tautea maté. Kae tatau ai pē pe kuo tautea mate ia pe ʻokú ne nofo pilīsone taʻu lahi, ʻoku hā mahino ʻa ʻene maʻu ʻa e ʻuhinga ke fakahīkihikiʻi ai ʻa e ʻOtuá.
‘Neongo ʻOku Ou Kui, ʻOku Ou Lava ʻo Sio’
Fakakaukau ange he taimí ni, ki ha kiʻi taʻahine taʻu hongofulu tupu longomoʻui naʻe fakafokifā pē kuo mole ʻene vakaí. Ko e meʻa ia naʻe hoko kia Gloria, ʻa ia ʻoku nofo ʻi ʻĀsenitina. Naʻe fakafokifā pē kuo kui ʻa Gloria ʻi he taimi naʻá ne taʻu 19 aí, pea naʻe ʻikai toe lava ke sio. ʻI hono taʻu 29 naʻá ne kau ai ki he nofo fakasinifú mo ha tangata pea hoko leva ʻo feitama. Naʻá ne ongoʻi leva ʻi he taimi ko iá ʻoku mohu ʻuhinga ʻene moʻuí. Ka ʻi he mate ʻene tamá, naʻe kamata leva ke ne ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi. Naʻá ne fifili, ‘Ko e hā ʻoku hoko ai ʻeni kiate aú? Ko e hā kuó u faí? ʻOku ʻi ai moʻoni ha ʻOtua?’
ʻI he taimi ko ʻení, naʻe ō atu ai ha ongo Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻe toko ua ki hono ʻapí. Naʻá ne kamata ke ako ʻa e Tohitapú pea ʻilo ki heʻene talaʻofa ʻe toe sio ʻa e kau kuí, ʻi he māmani foʻoú. (Aisea 35:5) He toki ʻamanaki fakaofo ē kia Gloria! Naʻá ne fiefia ʻaupito, tautefito ʻi he taimi naʻe loto ai hono husepānití ke ʻai ke fakalao ʻa ʻena nofo malí. Naʻe toki hoko ha fakatuʻutāmaki ki hono husepānití, naʻá ne hoko ʻo puke ʻo ne nofo saliote. ʻI he ʻahó ni ʻoku ngāue mālohi ʻa e fefine kui ko ʻení ke maʻu ʻene moʻuí. Tānaki atu ki aí, ʻokú ne fai ʻa e ngāue kotoa pē ʻi ʻapí, pehē foki ki hono tokangaʻi fakafoʻituitui ʻa hono husepānití. Ka neongo iá ʻoku fakahīkihikiʻi ʻe Gloria ʻa Sihova! ʻI he tokoni ʻa hono ngaahi tuʻongaʻane mo e ngaahi tokoua Kalisitiané, ʻokú ne ako ʻa e Tohitapu Braille, pea ʻoku fakalototoʻaʻi lahi ia ʻe he ngaahi fakataha faka-Kalisitiane ʻi he Fale Fakatahaʻangá. ʻOkú ne pehē: “ʻOku faingataʻa ke fakamatalaʻi, ka neongo ʻoku ou kui, ʻoku hangē pē ia ʻoku ou lava ʻo sió.”
ʻOku fakatangaʻi ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e kakaí ʻi heʻenau fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá. Naʻe fiefia ha fefine ʻi Kolōtia ʻi heʻene ʻilo fekauʻaki mo e ʻOtuá, ka naʻe fakafepaki ʻa hono husepānití ki heʻene tui toki ʻilo foʻoú ʻo liʻaki ia, pea ʻave mo ʻena kiʻi taʻahine taʻu taha. ʻI he ʻikai ha nofoʻanga, ʻo liʻaki ʻe hono husepānití mo e fāmilí, hala ha ʻapi, ha ngāue, pe naʻa mo ʻene tamá, naʻá ne ongoʻi lōmekina ʻi he ʻuluaki taimí. Ka naʻe tokoniʻi ia ʻe heʻene ʻofa ki he ʻOtuá, neongo naʻe fakangatangata pē ʻene fetuʻutaki mo ʻene tamá kae ʻoua kuo fuʻu lahi. Kuo maʻu ʻe he fefiné ni ʻa e “mataʻitofe lelei” pea ʻe ʻikai te ne tukuange ia. (Mātiu 13:45, 46) Naʻe anga-fēfē ʻene tauhi maʻu ʻene fiefiá lolotonga ʻa e ngaahi taimi faingataʻa ko ʻení? ʻOkú ne pehē: “Ko e fiefiá ko ha fua ia ʻo e laumālie ʻo e ʻOtuá. ʻOku lava pē ke fakatupulekina ia ʻo ʻatā mei he ngaahi tuʻunga ʻi tuʻá, hangē pē ko e lava ʻa e ʻakaú ʻo tupu ʻi ha faleʻakaú pe ko e hā ʻa e tuʻunga ʻoku ʻi ai ʻa e ʻeá ʻi tuʻá.”
ʻI Finilani, naʻe ʻiloʻi ai ʻoku puke ʻa Markus taʻu ono ʻi ha mahaki taʻeala faitoʻo ʻo e uouá. ʻIkai fuoloa kuó ne heka saliote. ʻI ha taʻu siʻi ki mui ai, naʻe ʻave ia ʻe heʻene faʻeé ki ha tangata Penitekosi ʻa ia naʻe ʻiloa ʻi hono taukaveʻi ʻokú ne faitoʻo ʻa e kau mahakí. Ka naʻe ʻikai ha fakamoʻui fakaemana. Ko ia naʻe mole ai ʻa e mahuʻingaʻia ʻa Markus ʻi he ʻOtuá pea kumi ki he ngaahi ako ʻi he saienisí mo e ngaahi malaʻe fakamāmani kehe. Fakafuofua leva ki he taʻu ʻe nima kuohilí, naʻe haʻu ai ha fefine heka saliote fakataha mo ha kiʻi tangata talavou ki he fale naʻe nofo ai ʻa Markus. Ko e ongo Fakamoʻoni ʻa Sihova kinaua. Ko ha taha fakaʻikaiʻi-ʻOtua ʻa Markus he taimi ko iá, ka naʻe ʻikai haʻane fakafepaki ki he fetalanoaʻaki fakalotú peá ne fakaafeʻi kinaua ki loto.
Ki mui aí, naʻe ʻaʻahi ha ongo meʻa mali kiate ia, pea naʻe kamata ha ako Tohitapu. Faifai atu pē naʻe liliuʻi ʻe he mālohi ʻo e moʻoni ʻi he Tohitapú ʻa e vakai ʻa Markus ki he ngaahi meʻá, pea naʻá ne fakatokangaʻi neongo ʻa ʻene vaivaí, ʻokú ne maʻu moʻoni ʻa e ngaahi ʻuhinga ke fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne pehē: “ʻOku ou fiefia lahi koeʻuhi ko ʻeku maʻu ʻa e moʻoní mo e kautaha ko ia ʻoku ngāueʻaki ʻe Sihová. Kuo ʻi ai he taimí ni ʻa e tataki mo e ʻuhinga ʻo ʻeku moʻuí. Kuo maʻu mai ha sipi hē ʻe taha pea ʻoku ʻikai ke fie mavahe mei he tākanga ʻa Sihová!”—Fakafehoanaki mo Mātiu 10:6.
Tuku ke “Fakahīkihikiʻi ʻa Iaa” ʻe he Taha Kotoa
Ko e niʻihi siʻi pē ʻeni ʻo e ngaahi meʻa taʻefaʻalaua naʻe hokosia ʻoku lava ke fakamatalaʻi ke fakahaaʻi ai ko e faʻahinga ʻo e tangatá he ʻaho ní, tatau ai pē pe ko e hā honau tuʻungá, ʻoku lava ke nau maʻu ʻa e ʻuhinga ke fakahīkihikiʻi ai ʻa e ʻOtuá. Naʻe fakamatalaʻi pehé ni ia ʻe he ʻaposetolo ko Paulá: “Ko e lotu moʻoni ʻoku ʻaonga ki he meʻa kotoa pe; he ʻoku ne maʻu talaʻofa ki he moʻui ko eni, pea mo ia ka hoko mai.” (1 Timote 4:8) Kapau ʻoku tau fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá, te ne fakahoko ʻene “talaʻofa ki he moʻui ko eni.” Ko e moʻoni, ʻe ʻikai te ne ʻai ʻa e masivá ke koloaʻia pe ko e mahamahakí ke moʻui lelei ʻi he tuʻu ko ʻení. Ka ʻokú ne foaki hono laumālié kiate kinautolu ko ia ʻoku tauhi kiate iá koeʻuhi ke nau maʻu ʻa e fiefia mo e nonga pe ko e hā pē honau tuʻunga ʻi tuʻá. ʻIo, naʻa mo e ʻi he “moʻui ko eni,” ʻoku lava ʻo maʻu ʻa e ʻuhinga ke fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá ʻe he mahamahakí, kau faingataʻaʻiá, mo e kau masivá.
Kae fēfē ʻa e moʻui “ka hoko mai”? ʻIkai koā ʻoku totonu ke ʻai kitautolu ʻi he fakakaukau pē ki aí ke tau fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá ʻaki ʻa e loto-māfana lahi tahá! ʻOku tau fiefia ke fakakaukau atu ki he taimi ʻe ʻikai toe ʻiloʻi ai ʻa e masivá; ʻi he taimi “ʻoku ʻikai ha nofo ai te ne pehe, ʻoku ou mahaki”; pea ʻi he taimi ʻe hanga ai ʻe he ʻOtua ko Sihová ʻo “holoholo ʻa e loʻimata kotoa pe mei honau mata; pea ʻe ʻikai toe ai ha mate, pea ʻe ʻikai toe ai ha mamahi, pe ha tangi, pe ha ongosia; kuo mole ʻa e ngaahi meʻa muʻa.” (Aisea 33:24; Fakahā 21:3, 4; Sāme 72:16) ʻOku anga-fēfē hoʻo vakai ki he ngaahi talaʻofa ko ʻeni mei he ʻOtuá?
Naʻe tali ʻe ha talavou ʻi ʻEle Salavatoa ha tuleki faka-Tohitapu naʻe fakamatalaʻi ai ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení. Naʻá ne pehē ki he tokotaha Fakamoʻoni naʻá ne ʻoange ia kiate iá, “Fineʻeiki, ko e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he tuleki ko ʻení ʻoku faingataʻa ia ke fai ha tui ki ai.” ʻOku tali pehē ʻa e tokolahi. Ka neongo ia, ko e ngaahi talaʻofa ʻeni ʻa e Tokotaha naʻá ne fakatupu ʻa e ʻuniveesí, ʻa ia naʻá ne fokotuʻutuʻu ke ngaʻunu ʻa e vilo fakaenatula ʻa hotau māmaní, pea ʻokú ne tokoniʻi naʻa mo e kau masivá mo e mahamahakí ke maʻu ʻa e fiefiá. ʻOku lava ke tau tui ki he meʻa ʻokú ne leaʻakí. Naʻe ako Tohitapu ʻa e talavou naʻe lave ki ai ki muʻá mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea naʻá ne ʻiloʻi ko e moʻoni ʻeni. Kapau ʻoku teʻeki ai ke ke fai ʻeni, ʻoku mau fakalototoʻaʻi koe ke fai ʻa e meʻa tatau. Pea ʻofa pē ke ke ʻi ai ʻi he taimi ʻe mole atu ai ʻa e ngaahi meʻa lolotonga ʻoku tuʻu ní, pea kau fakataha ai ʻa e ngaahi meʻa fakatupú kotoa ʻi he kalanga: “Haleluia!” “Mou fakahīkihikiʻi ʻa Iaa!”—Sāme 112:1; 135:1, NW.
[Fakamatala ʻi lalo]
a ʻI he Tohitapú ʻoku fakanounou ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e “Sihová” ko e “Iaa.”
[Fakatātā ʻi he peesi 5]
ʻOfa ke ke ʻi ai ʻi he taimi ʻe kau fakataha ai ʻa e ngaahi meʻa fakatupu kotoa ʻi he kalanga: “Haleluia!”