Founga-Lotu Pēalí—Ko e Faitau Maʻá e Ngaahi Loto ʻo e Kau ʻIsilelí
ʻI he meimei taʻu ʻe taha afe, naʻe hoko taʻemapuleʻi ai ha faitau maʻá e ngaahi loto ʻo e puleʻanga ʻIsilelí. Ko e manavahē taʻeʻuhingá mo e ngaahi kātoanga fehokotaki fakasinó ʻi he tafaʻaki ko ē naʻe faitau ia mo e tuí pea mo e mateakí ʻi he tafaʻaki ʻe tahá. Ko e fāinga moʻui-pe-mate ko ení naʻá ne fakafeʻauhi ai ʻa e founga-lotu kia Pēalí ki he founga-lotu kia Sihová.
ʻE PIPIKI anga-tonu ʻa e puleʻanga ʻo ʻIsilelí ki he ʻOtua moʻoní, ʻa ia naʻá ne ʻomi kinautolu ki tuʻa mei ʻIsipité? (Ekisoto 20:2, 3) Pe te nau hiki kia Pēali, ʻa e ʻotua manakoa ʻo Kēnaní, ʻa ia naʻá ne talaʻofa ke ʻai ke mahu ʻa e fonuá?
Ko e faitau fakalaumālié ni, ʻa ia naʻe fai he laui afeʻi taʻu kuohilí, ʻoku mahuʻinga ia kiate kitautolu. Ko e hā hono ʻuhingá? Ko e “ngaahi meʻa ko ia,” ko e tohi ia ʻa e ʻapositolo ko Paulá, “naʻe tohi moʻota naʻinaʻi, ʻa kitaua kuo ta fenapasi mo e aofangatuku ʻo e ngaahi kuonga.” (1 Kolinito 10:11) Ko e fakatokanga tefito ʻo kau ki he vāvākovi fakahisitōlia ko ení ʻe toe mohu ʻuhinga ange ia kapau ʻoku mahino kiate kitautolu ʻa Pēali mo e meʻa ʻoku kau ki he founga-lotu Pēalí.
Ko Hai ʻa Pēali?
Naʻe fetuʻutaki ʻa e kau ʻIsilelí mo Pēali ʻi heʻenau aʻu ki Kēnaní, ʻi he taʻu 1473 K.M. nai. Naʻa nau ʻiloʻi ai naʻe lotu ʻa e kau Kēnaní ki ha ngaahi ʻotua tokolahi ʻa ia naʻe ʻikai te nau toe kehe mei he ngaahi ʻotua ʻo ʻIsipité, neongo naʻa nau maʻu ha ngaahi hingoa kehe mo ha ngaahi ʻulungaanga kehe. Kae kehe, ko e Tohitapú ʻokú ne fakafaikehekeheʻi ʻa Pēali ko e ʻotua tefito ia ʻo e kau Kēnaní, pea ʻoku fakapapauʻi ʻe he ngaahi meʻa naʻe ʻilo fakaʻāsiolokí ʻa ʻene māʻolungá. (Fakamaau 2:11) Neongo ko Pēalí naʻe ʻikai ko e ʻotua taupotu taha ia ʻo honau ngaahi ʻotuá, ko ia ʻa e ʻotua naʻe kaunga lahi taha ki he kau Kēnaní. Naʻa nau tui naʻe ʻi ai hono mafai ki he ʻuhá, ko e matangí, pea mo e ngaahi ʻaó pea ko ia tokotaha pē ʻe lava ke ne fakahaofi ʻa e kakaí—pea pehē ki heʻenau fanga manú mo e ngoué—mei he taʻefuá pea naʻa mo e maté. ʻI he ʻikai ha maluʻi ʻa Pēalí, ko Moti, ko ha ʻotua faisāuni Kēnani, te ne ʻomai moʻoni ʻa e ngaahi mala kiate kinautolu.
Ko e founga-lotu Pēalí ʻoku fai ʻaki ia ʻa e ngaahi kātoanga fehokotaki fakasinó. Naʻa mo e ngaahi meʻa fakalotu naʻe felāveʻi mo Pēalí, hangē ko e ngaahi pou toputapú mo e ngaahi vaʻakau toputapú, naʻe ʻi ai honau ngaahi ʻuhinga fakaefehokotaki fakasino. Hangehangē, ko e ngaahi pou toputapú—ko e ngaahi fuʻu maka pe ngaahi maka kuo tongi ʻi he tuʻunga ʻo ha fakaʻilonga fakaefehokotaki fakasino—ʻo fakahaaʻi ʻa Pēali, ko e konga fakatangata ia ʻo e taha ʻi he fakaefehokotaki fakasinó. Ko e ngaahi vaʻakau toputapú, ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ko e ngaahi meʻa papa ia pe ʻakau naʻá ne fakafofongaʻi ʻa ʻĀsela, ko e uaifi ʻo Pēalí pea mo e ʻelemēniti fakafefiné.—1 Tuʻi 18:19.
Ko e faifeʻauaki totongi mo e feilaulauʻi ʻo e fānaú ʻi he temipalé ko e ngaahi tafaʻaki kehe tuʻu-ki-muʻa ia ʻo e founga-lotu Pēalí. (1 Tuʻi 14:23, 24; 2 Kalonikali 28:2, 3) Ko e tohi The Bible and Archaeology ʻoku pehē ai: “ʻI he ngaahi temipale ʻo e kau Kēnaní naʻe ʻi ai ʻa e kau tangata mo e kau fefine feʻauaki totongi (kau tangata mo e kau fefine ‘toputapu’) mo e faʻahinga kehekehe ʻo e fehokotaki fakasino taʻetāú naʻe fai ai. Naʻe tui ʻa e [kau Kēnaní] naʻe fakatupunga ʻe he ngaahi kātoanga ko ení ʻi ha founga ʻa e ngoué mo e ngaahi tākangá ke lakalakaimonū.” Ko ia ko e fakamatala fakatonuhia fakalotú pē, neongo ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻe fakamānako ʻa e ʻulungaanga taʻetaau peheé ki he ngaahi holi fakakakano ʻa e kau lotú. Naʻe anga-fēfē leva hono fakataueleʻi ʻe Pēali ʻa e ngaahi loto ʻo e kau ʻIsilelí?
Ko e Hā Naʻe Mātuʻaki Manakoa Aí?
Mahalo pē naʻe saiʻia ange ʻa e kau ʻIsileli tokolahi ʻi he fai ki ha lotu ko ia ʻokú ne kounaʻi ʻa e meʻa siʻi pē meiate kinautolú. ʻI he lotu kia Pēalí naʻa nau hao ai mei he tauhi ʻo e Laó, hangē ko e Sāpaté mo e ngaahi fakangatangata fakaeʻulungaanga lahi. (Livitiko 18:2-30; Teutalonome 5:1-3) Mahalo pē, ko e tuʻumālie fakamatelie ʻa e kau Kēnaní naʻá ne fakatuipauʻi ki he niʻihi kehé naʻe fiemaʻu ke fakafiemālieʻi ʻa Pēali.
Ko e ngaahi feituʻu toputapu Kēnaní, naʻe ʻiloa ko e ngaahi ʻesi pea naʻe tuʻu ʻi he vao ʻakau ʻi he ngaahi tafaʻaki moʻungá, kuo pau pē naʻá ne faʻu ha ʻātakai fakamānako ki he ngaahi kātoanga fakafua naʻe fai aí. Naʻe ʻikai fuoloa, kuo ʻikai nonga ʻa e kau ʻIsilelí ʻi he ngaahi feituʻu Kēnani toputapu mahení; ʻo aʻu ai ʻo nau langa ʻa e feituʻu pē ʻonautolu. “Naʻa nau ngaohi ʻe kinautolu na foki hanau ngaahi ʻesi, moe pou tapu, mo e ngaahi asela, ʻi he ngaahi funga moʻunga maʻolunga mo e ngaahi lolo ʻakau mata.”—1 Tuʻi 14:23; Hosea 4:13.
Kae ʻuluaki mo mahuʻinga tahá, naʻe fakamānako ʻa e founga-lotu Pēalí ki he kakanó. (Kaletia 5:19-21) Ko e ngaahi tōʻonga fakakakanó naʻe fakalaka atu ia ʻi he holi ki ha ngoue fua lahi mo e tākanga tokolahí. Naʻe fakalāngilangiʻi ʻa e fehokotaki fakasinó. ʻOku fakamoʻoniʻi eni ʻi he ngaahi tātongitongi lahi kuo keli hake, ʻa ia ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi tafaʻaki fakaefehokotaki fakasino lahi ʻaupito, ʻo fakatātaaʻi ai ʻa e langaʻi ʻo e ongo fakaefehokotaki fakasinó. Ko e kātoanga kaí, hulá, mo e ngaahi fasí naʻá ne fokotuʻu ʻa e fakakaukaú ki ha tōʻonga fehokotaki fakasino taʻefakangatangata.
ʻE lava ke tau sioloto atu ki ha tuʻunga anga-maheni ʻi he konga ki muʻa ʻo e faʻahitaʻu fakatōlaú. ʻI ha feituʻu ʻilonga fakaenatula, ko e kai fakaputa ʻi he kātoanga kaí pea ueʻi ʻe he uainé, ʻoku hula ai ʻa e kau lotú. Ko ʻenau hula fakaʻaiʻai fakafanaú ʻoku fakahangahanga ia ke fakaʻāki ʻa Pēali mei heʻene taʻelongomoʻui he faʻahitaʻu māfaná koeʻuhi ke tāpuakiʻiʻaki ha ʻuha ʻa e fonuá. ʻOku nau hula takai ʻi he ngaahi pou fakaefehokotaki fakasinó mo e ngaahi vaʻakau toputapú. Ko e ngaahi ngaué, tautefito ki he kau feʻauaki totongi ko ia ʻi he temipalé, ʻoku fakalanga holi ki he fehokotaki fakasinó mo fakakakano. ʻOku ueʻi kinautolu ʻe he fasí pea mo e kau fanongó ke hokohoko atu. Pea ngalingali, ʻi he fakaʻosiʻosi ʻa e hulá, ʻoku ō ʻa e kau hulá ki he ngaahi loki mohe ʻo e fale ʻo Pēalí ke fai ʻa e fehokotaki fakasino taʻetāú.—Nomipa 25:1, 2; fakafehoanaki mo Ekisoto 32:6, 17-19; Emosi 2:8.
Naʻa Nau ʻAʻeva ʻAki ʻa e Mamata, ʻIkai ʻAki ʻa e Tui
Lolotonga ʻa e fakamānako ki he tokolahi ʻa e founga-lotu ʻi ha founga fakakakano peheé, naʻe toe teke ʻe he manavaheé ʻa e kau ʻIsilelí ki he founga-lotu Pēalí. ʻI he mole ʻa e tui ʻa e kau ʻIsilelí kia Sihová, ko e manavahē ki he kau maté, manavahē fekauʻaki mo e kahaʻú, mo ha toʻoa ʻi he meʻa fufū fakamēsikí naʻá ne taki ai kinautolu ke nau fai ʻa e fakahaʻele faʻahikehé, ʻa ia naʻe kau ki ai ʻa e ngaahi kātoanga anga-fakalielia fakaʻulia. ʻOku fakamatala ʻa e The International Standard Bible Encyclopedia ki he anga hono fakalāngilangiʻi ʻe he kau Kēnaní ʻa e laumālie kuo mavahé ko e konga ia ʻo e lotu ki he fanga kuí: “Ko e ngaahi kātoanga kaí . . . naʻe kātoangaʻi ia ʻi he fonualoto fakafāmilí pe ʻi he kelekele tanuʻangá fakataha mo e konā mo e fehokotaki fakasino fakaeouaú (mahalo pē naʻe kau ki ai ʻa e angahala fakamalaʻiá) ʻa ia naʻe pehē ʻoku kau ai ʻa e tokotaha kuo maté.” Ko e kau ʻi he ngaahi tōʻonga ololalo fakahaʻele faʻahikehe peheé naʻá ne fakamavaheʻi lahi ange ai ʻa e kau ʻIsilelí mei honau ʻOtua ko Sihová.—Teutalonome 18:9-12.
Ko e ngaahi ʻaitolí—mo e ngaahi ouau felāveʻi mo iá—naʻá ne toe tohoaki ʻa e kau ʻIsileli ko ia ʻa ia naʻa nau saiʻia ke ʻaʻeva ʻaki ʻa e mamatá kae ʻikai ʻaki ʻa e tuí. (2 Kolinito 5:7) Naʻa mo e hili ʻa e sio ʻi he ngaahi mana fakaholomamata ʻi he nima taʻehāmai ʻo Sihová, ko e kau ʻIsileli tokolahi ko ia naʻa nau mavahe mei ʻIsipité naʻa nau ongoʻi ʻa e fiemaʻu ʻo ha fakamanatu hāmai ʻo ia. (Ekisoto 32:1-4) Ko e niʻihi ʻo honau hakó naʻa nau fakaʻamu tatau ke lotu ki ha meʻa hāmai, hangē ko e ngaahi ʻaitoli ʻo Pēalí.—1 Tuʻi 12:25-30.
Ko Hai Naʻe Ikuná?
Ko e faitau maʻá e ngaahi loto ʻo e kau ʻIsilelí naʻe hokohoko taʻemapuleʻi ia ʻi he laui senituli, mei he taimi ʻo ʻenau aʻu ki he ngaahi tokalelei ʻo Mōapé ki muʻa siʻi pē ʻi heʻenau hū ki he Fonua ʻo e Talaʻofá ʻo aʻu ki he taimi ʻo honau fakaheeʻi ki Pāpiloné. Naʻe hā ngali kehekehe ʻa e tuʻungá. ʻI ha ngaahi taimi, ko e tokolahi taha ʻo e kau ʻIsilelí naʻa nau nofo mateaki kia Sihova, ka naʻa nau toutou tafoki kia Pēali. Ko ha ʻuhinga tefito ki he meʻá ni ko ʻenau feohi mo e kakai pangani takatakai ʻiate kinautolú.
Hili honau ikunaʻi fakakautaú, naʻe faitau ʻaki ʻe he kau Kēnaní ʻa e ngaahi founga olopoto lahi ange. Naʻa nau nofo ʻi he tafaʻaki ʻo e kau ʻIsilelí ʻo fakalotolahiʻi honau kau ikuná ke ʻai ko ʻenau meʻa ʻa e ngaahi ʻotua ʻo e fonuá. Ko e ongo fakamaau loto-toʻa hangē ko Kitione mo Sāmiuelá naʻá na talitekeʻi ʻa e hehema ko ení. Naʻe ekinaki ʻa Sāmiuela ki he kakaí: “Huʻihuʻi ʻa e ngaahi ʻotua kehe . . . , pea ʻai ke hangatonu homou loto kia Sihova, ʻo tauhi kiate ia toko taha.” Naʻe tokanga ʻa e kau ʻIsilelí ʻi ha taimi ki he ekinaki ʻa Sāmiuelá, pea naʻa nau “huʻihuʻi . . . ʻa e ngaahi Pēali mo e ngaahi Asiteloti, pea nau tauhi kia Sihova toko taha pe.”—1 Samiuela 7:3, 4; Fakamaau 6:25-27.
Hili ʻa e pule ʻa Saula mo Tēvitá, ko Solomone ʻi hono ngaahi taʻu ki muí naʻá ne kamata ai ke fai ʻa e ngaahi feilaulau ki he ngaahi ʻotua mulí. (1 Tuʻi 11:4-8) Naʻe fai pehē mo e ngaahi tuʻi kehe ʻo ʻIsileli mo Siutá ʻo tukulolo kia Pēali. Ka neongo ia, ko e kau palōfita mo e ngaahi tuʻi anga-tonú, hangē ko ʻIlaisiā, ʻIlaisa, mo Siosaiá, naʻa nau takimuʻa ʻi he faitau ki he founga-lotu Pēalí. (2 Kalonikali 34:1-5) ʻIkai ko ia pē, ʻi he kotoa ʻo e vahaʻa taimi ko eni ʻo e hisitōlia ʻo e kau ʻIsilelí, naʻe ʻi ai ʻa e faʻahinga tāutaha ʻa ia naʻa nau nofo anga-tonu kia Sihova. Naʻa mo e lolotonga ʻa e taimi ʻo ʻĒhapi mo Sisipelí, ʻi he taimi naʻe ʻi hono tumutumú ai ʻa e founga-lotu Pēalí, naʻe fakafisi ai ʻa e toko fitu afe ke “mabelu kia Beali.”—1 Tuʻi 19:18, PM.
Fakaʻosí, hili e toe foki ʻa e kau Siú mei honau fakaheeʻi ʻi Pāpiloné, ʻoku ʻikai ha toe lave ia ki he founga-lotu Pēalí. Hangē ko e faʻahinga naʻe lave ki ai ʻi he Esela 6:21, ko kinautolu kotoa naʻa nau ‘fakamavahe mei he fakalielia ʻo e kakai ʻo e fonuá, ke feinga kia Sihova ko e ʻOtua ʻo Isilelí.’
Ngaahi Fakatokanga mei he Founga-Lotu kia Pēalí
Neongo kuo fuoloa e puli atu ʻa e founga-lotu kia Pēalí, ko e lotu Kēnaní mo e sōsaieti ʻo e ʻaho ní ʻokú na tatau ʻi he meʻa ʻe taha—ko hono fakalāngilangiʻi ʻo e fehokotaki fakasinó. Ko e ngaahi fakatauele ki he ʻulungaanga taʻetāú ʻoku hā ngali ʻoku ʻi he ʻea ia ʻoku tau mānavaʻakí. (Efeso 2:2) “ʻOku tau tuʻu hake ki he mālohi taʻehāmai ko ia ʻokú ne puleʻi ʻa e māmani fakapōpōʻuli ko ení, mo e kau fakafofonga fakalaumālie mei he ngaahi ʻuluʻi ʻapitanga tonu ʻo e koví,” ko e fakatokanga ia ʻa Paulá.—Efeso 6:12, Phillips.
Ko e “mālohi taʻehāmai” ko eni ʻo Sētané ʻokú ne poupouʻi ʻa e fehokotaki fakasino taʻetāú koeʻuhi ke fakapōpulaʻi ʻa e kakaí fakalaumālie. (Sione 8:34) ʻI he sōsaieti fakangofua tavale ʻo e ʻaho ní, ko e ʻunua ki he fehokotaki fakasinó ʻoku ʻikai fai ia ko ha kātoanga fakafanau, ka ʻi hono kehé, ʻi ha founga ke maʻu ai ʻa e fiemālie fakafoʻituituí pe ke fai ai ʻa ʻete meʻa pē ʻaʻata. Pea ʻoku fakalotoʻi tatau pehē pē mo e fakamatala fakangalileleí. Fakafou ʻi he fakafiefiá, fasí, mo e tuʻuakí, ʻoku fakafonu ai ʻe he ngaahi pōpoaki fakaefehokotaki fakasinó ʻa e ʻatamai ʻo e kakaí. ʻOku ʻikai ke hao ʻa e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá mei he ʻohofi ko ení. Ko hono moʻoní, ko e tokolahi taha ʻo e faʻahinga ko ia kuo tuʻusi mei he fakatahaʻanga Kalisitiané ko e faʻahinga tāutaha ko ia kuo maʻunimā kinautolu ʻe he ngaahi tōʻongafai peheé. Ko hono talitekeʻi hokohoko pē ʻo e ngaahi fakaʻaiʻai taʻetaau ko ení ʻe kei nofo anga-maʻa ai ha Kalisitiane.—Loma 12:9.
ʻOku tautefito ʻa e ʻatā ki he fakatuʻutāmakí ʻa e Kau Fakamoʻoni kei talavoú, koeʻuhi ko e ngaahi meʻa lahi ʻoku nau ʻiloʻi nai ʻoku fakamānakó ʻoku fakahū fakamānako ai ʻa e fehokotaki fakasinó. Ko e toe faingataʻa angé, kuo pau ke nau talitekeʻi ʻa e tākiekina ʻa e kau talavou kehe ʻoku nau fakaʻaiʻai kinautolú. (Fakafehoanaki mo Palovepi 1:10-15.) Ko e fakatātaá, ʻoku ʻikai ko ha tokosiʻi pē kuo tō ki he faingataʻá, ʻi he ngaahi fakatahataha lalahí. Hangē pē ko ia ʻi he founga-lotu Pēali ʻi he kuonga muʻá, ʻi hono fakavaleʻi fakatahaʻi ʻe he fasí, hulá, mo e fakatauele fakaefehokotaki fakasinó.—2 Timote 2:22.
“ʻE fakamaʻa ʻe ha talavou hono hala ʻi he ha?” ko e ʻeke ia ʻa e tokotaha-tohi-sāmé. “Heʻene tauhi ia ke hoa mo e folofola [ʻa Sihová],” ko ʻene talí ia. (Sāme 119:9) Hangē pē ko e fekau ʻe he Lao ʻa e ʻOtuá ʻa e kau ʻIsilelí ke liʻaki ʻa e feohi vāofi mo e kau Kēnaní, ʻoku pehē pē ʻa e fakatokanga mai ʻa e Tohitapú kiate kitautolu ki he ngaahi fakatuʻutāmaki ʻo e feohi taʻefakapotopotó. (1 Kolinito 15:32, 33) ʻOku fakahaaʻi ʻe ha talavou Kalisitiane ʻa ʻene matuʻotuʻá ʻi heʻene tali ʻikai ki he meʻa ko ia ʻoku fakamānako fakakakano nai ka ʻokú ne ʻiloʻi ʻoku fakatupu maumau fakaeʻulungāngá. Hangē ko ʻIlaisiā anga-tonú, ʻe ʻikai lava ke tau fakaʻatā ʻa e fetōʻaki ʻa e fakakaukau manakoá ke ne fai ʻetau ngaahi filí.—1 Tuʻi 18:21; fakafehoanaki mo Mātiu 7:13, 14.
Ko e fakatokanga ʻe tahá ʻoku fekauʻaki ia mo e mole ʻa e tuí, ʻa e “angahala ʻoku tau moʻuangofua ki ai.” (Hepelu 12:1) ʻOku hā ngali naʻe kei tui pē ʻa e kau ʻIsileli tokolahi kia Sihova, ka naʻa nau hanga kia Pēali ko e ʻotua ia te ne maluʻi ʻenau ngoué mo ʻomai ʻenau ngaahi fiemaʻu fakaʻahó. Mahalo pē naʻa nau ongoʻi naʻe fuʻu mamaʻo ʻa e temipale ʻo Sihova ʻi Selusalemá pea ko hono tauhi ʻo ʻene ngaahi laó naʻe taʻeʻaonga. Naʻe mātuʻaki faʻifaʻiteliha mo faingamālie ʻa e founga-lotu Pēalí—naʻe aʻu ʻo lava ke nau ʻohake ʻa e feilaulau tutu kia Pēali ʻi honau ngaahi funga falé tonu. (Selemaia 32:29) Mahalo pē, naʻa nau tēkina ki he founga-lotu Pēalí ʻi he kau pē ʻi he niʻihi ʻo e ngaahi ouaú pe naʻa mo hono fai ʻa e ngaahi feilaulaú kia Pēali ʻi he huafa ʻo Sihová.
ʻE anga-fēfē nai ha mole ʻetau tuí pea tau tēkina māmālie ʻo mamaʻo mei he ʻOtua moʻuí? (Hepelu 3:12) ʻE lava ke faifai atu pē ʻo mole ʻetau houngaʻia naʻa tau maʻu ki muʻa ki he ngaahi fakatahá mo e ʻasemipilií. ʻOku fakahaaʻi ʻe ha fakakaukau pehē ʻa e ʻikai ha loto-falala ki he tokonaki mai ʻe Sihova ʻa e “meʻakai [fakalaumālié] ʻi hono taimi totonu.” (Mātiu 24:45-47) Ko ia, ʻi heʻetau vaivaí, te tau tukuange nai ʻetau “takiloa atu ʻa e folofola ʻo e moʻui” pe naʻa mo e fakatupulekina ʻo ha lotolotoua, mahalo pē ʻo hehema ai ki he tuli ki he meʻa fakamatelié pe ʻulungaanga taʻetaú.—Filipai 2:16; fakafehoanaki mo Sāme 119:113.
Piki Maʻu ki Heʻetau Mateaki-Angatonú
ʻOku ʻikai ha veiveiua fekauʻaki mo ia, ʻoku fai he ʻahó ni ha faitau maʻá e lotó. Te tau nofo mateaki kia Sihova pe hoko ʻo afeʻi ʻe he moʻui taʻetaau ʻa e māmani ko ení? Ko hono pangó, hangē pē ko e manako ʻa e kau ʻIsilelí ki he ngaahi tōʻongafai fakalielia faka-Kēnaní, kuo fakataueleʻi ʻa e kau tangata mo e kau fefine Kalisitiane ʻe niʻihi ʻi he ʻahó ni ke nau fai ʻa e ngaahi tōʻonga fakamā.—Fakafehoanaki mo Palovepi 7:7, 21-23.
ʻE lava ke kalofi ha ʻulungia fakalaumālie pehē, kapau te tau hangē ko Mōsesé, ʻo ‘kitaki heʻetau sio ki he Tuʻi Taʻehamaí.’ (Hepelu 11:27) Ko e moʻoni, kuo pau ke tau “fefaʻuhi he taukapoʻi ʻa e tokateline.” (Siutasi 3) Ka ʻi he nofoʻaki mateaki ki hotau ʻOtuá pea ki heʻene ngaahi tefitoʻi moʻoní, ʻe lava ke tau fakatuʻotuʻa atu ai ki ha taimi ʻa ia ʻe pulia ai ʻo taʻengata ʻa e lotu loí. Hangē pē ko e ikunaʻi ʻe he founga-lotu ʻa Sihová ʻa e founga-lotu Pēalí, ʻe pehē ʻa e lava ke tau fakapapauʻi ʻe vave ʻa e “fonu ʻa mamani ʻi he ʻiloʻi ʻo Sihova, ʻo hange ko e mafola ʻa e vai ʻi he tahi.”—Aisea 11:9.
[Fakatātā ʻi he peesi 31]
Ngaahi toetoenga ʻo e ngaahi fuʻu pou toputapu ʻi Kesa naʻe ngāueʻaki ʻi he founga-lotu Pēalí
[Maʻuʻanga ʻo e Tā ʻi he peesi 28]
Musée du Louvre, Paris