Ko e Ngaahi Tamai ʻa e Siasí—Ko e Kau Taukapo ʻo e Moʻoni Faka-Tohitapú?
Pe ʻokú ke taku ko ha Kalisitiane koe pe ʻikai, ko hoʻo ʻilo fekauʻaki mo e ʻOtua ʻo e Tohitapú, fekauʻaki mo Sīsuú, pea fekauʻaki mo e lotu faka-Kalisitiané kuo tākiekina lelei nai ia ʻe kinautolu. Ko e taha ʻo kinautolu naʻe ui ko Ngutu-Koula; ko e taha, ko Lahi. ʻI hono fakakātoá, naʻe fakamatalaʻi kinautolu “ko e kau fakasino taupotu ʻo e moʻui ʻa Kalaisí.” Ko hai kinautolu? Ko e kau fakakaukau fakalotu, kau hiki-tohi, kau teolosia, mo e kau filōsefa ia ʻo e kuonga muʻá ʻa ia kuo nau tākiekina ʻa e konga lahi ʻo e fakakaukau “faka-Kalisitiane” ʻo e ʻaho ní—ko e Ngaahi Tamai ʻa e Siasí.
“KO E Tohitapú ʻoku ʻikai ko e fakakātoa ia ʻo e folofola ʻa e ʻOtuá,” ko e taukaveʻi ia ʻa e palōfesa ʻOfotokisī Kalisi ʻo e ngaahi ako fakalotú ko Demetrios J. Constantelos. “Ko e Laumālie Māʻoniʻoní ʻa ia ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá ʻe ʻikai lava ke tuku ia ʻi he ngaahi peesi ʻo ha tohi.” Ko e hā ʻe malava ke hoko ko ha matavai alafalalaʻanga ia ʻe taha ʻo e meʻa fakahā fakaʻotuá? ʻOku fakahaaʻi ʻe Constantelos ʻi heʻene tohi ko e Understanding the Greek Orthodox Church: “Ko e Talatukufakaholo Māʻoniʻoní pea mo e Ngaahi Konga Tohitapu Māʻoniʻoní [ʻoku] vakai ki ai ko e ongo tafaʻaki ia ʻe ua ʻo e meʻa fakahā fakaʻotuá.”
Ko e makatuʻunga ʻo e “Talatukufakaholo Māʻoniʻoni” ko iá ʻoku kau ai ʻa e ngaahi akonaki mo e ngaahi tohi ʻa e Ngaahi Tamai ʻo e Siasí. Ko e kau teolosia ʻiloa kinautolu mo e kau filōsefa “faka-Kalisitiane” ʻa ia naʻa nau moʻui ʻi he vahaʻa ʻo e senituli hono ua mo hono nima T.S. Ko e hā hono lahi kuo nau tākiekina ai ʻa e fakakaukau “Faka-Kalisitiane” ʻi onopōní? Naʻa nau piki maʻu ki he Tohitapú ʻi heʻenau akonakí? Ko e hā ʻoku totonu ke hoko ko e makatuʻunga fefeka ia ʻo e moʻoni faka-Kalisitiané ki ha tokotaha muimui ʻo Sīsū Kalaisi?
ʻĀtakai Fakahisitōliá
ʻI he vaeuaʻanga ʻo e senituli hono ua T.S., naʻe taukapoʻi ai ʻe he faʻahinga naʻa nau taku ko e kau Kalisitiané ʻenau tuí ʻo tatau pē mei he kau fakatanga Lomá pea mo e kau tui ki he lotu heé. Kae kehe, ko ha kuonga eni ia ʻo e ngaahi fakakaukau fakateolosia lahi fakaʻulia. Ko e ngaahi tipeiti fakalotu ʻo fekauʻaki mo e “tuʻunga ʻOtua” ʻo Sīsuú pea mo e natula mo e ngaahi ngāue ʻa e laumālie māʻoniʻoní naʻá ne fakatupunga ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi he ngaahi māvahevahe fakaefakakaukaú pē. Ko e ngaahi taʻefelotoi mālohi pea mo e ngaahi māvahevahe taʻealafakaleleiʻi ʻi he tokāteline “faka-Kalisitiané” naʻe mafolalahia ia ki he ongo tafaʻaki fakapolitikalé mo fakasivilaisé, ʻo ne fakatupunga ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e ngaahi moveuveu, angatuʻu, vākovi fakalotofonua, pea naʻa mo e tau. Ko e tohi eni ʻa e faihisitōlia ko Paul Johnson: “Ko e lotu faka-Kalisitiane [tafoki mei he moʻoní] naʻe kamata ia ʻi he puputuʻu, fekeʻikeʻi mo e taʻefeongoongoi pea ko ia naʻe hokohoko atu aí. . . . Ko e feituʻu Metiteleniane lotolotó pea mo e fakahahaké ʻi he ʻuluaki senitulí pea mo hono ua TS naʻe tupu ʻāfaʻafa taʻefaʻalaua ai ʻa e ngaahi fakakaukau fakalotú, ʻo nau fāinga ke nau mafolalahia. . . . Mei he kamatá pē, naʻe lahi ʻa e lotu faka-Kalisitiane kehekehé ʻa ia naʻe siʻi ʻa e meʻa naʻa nau kau fakataha aí.”
Lolotonga ʻa e kuonga ko iá, ko e kau hiki-tohi mo e kau poto ko ia naʻa nau ongoʻi naʻe fiemaʻu ke fakaʻuhingaʻi ʻa e ngaahi akonaki “faka-Kalisitiané” ʻi hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi kupuʻi lea fakafilōsofiá naʻe kamata ke nau longomoʻui. Ke fakafiemālieʻi ʻa e kau pangani poto ʻa ia ko e kau tafoki foʻou ki he “lotu faka-Kalisitiané,” naʻe fakafalala lahi ʻa e kau hiki-tohi fakalotu ko iá ki he ngaahi muʻaki tohi faka-Kalisí mo e faka-Siú. Kamata pē ʻia Sasitini Māʻata (100-165 T.S. nai), ʻa ia naʻe tohi ʻi he lea faka-Kalisí, naʻe hoko ai ʻa e faʻahinga naʻe taku ko e kau Kalisitiané ʻo fakautuutu ʻenau fihi ʻi heʻenau maʻu ʻa e tukufakaholo fakafilōsofia ʻo e sivilaise faka-Kalisí.
Naʻe ola lelei ʻa e ākenga ko ení ʻi he ngaahi tohi ʻa ʻOlisení (185-254 T.S. nai), ko ha faʻu-tohi Kalisi mei ʻAlekisanitūlia. Ko e tohi ʻa ʻOliseni ko e On First Principles ʻa e ʻuluaki feinga fakaefounga ke fakamatalaʻi ʻa e ngaahi tokāteline tefito ʻa e teolosia “faka-Kalisitiané” ʻi he ngaahi kupuʻi lea ʻo e filōsofia faka-Kalisí. Ko e Fakataha ʻo Niseá (325 T.S.), mo ʻene feinga ke fakamatalaʻi mo fokotuʻu ʻa e “tuʻunga ʻOtua” ʻo Kalaisí, ʻa e maka-maile naʻá ne ʻoange ʻa e mālohi foʻou ke fakaʻuhingaʻi ʻa e tokāteline “faka-Kalisitiané.” Ko e fakataha ko iá naʻe fakaʻilongaʻi ai ʻa e kamataʻanga ʻo ha kuonga ʻa ia naʻe feinga ai ʻa e ngaahi fakataha fakasiasí fakalūkufua ke fakaʻuhingaʻi ke toe tonu ange ʻa e tokāteliné.
Kau Hiki-Tohí mo e Kau Malangá
Ko ʻIusepiasi ʻo Sesaliá, ʻa ia naʻe hiki-tohi ʻi he taimi ʻo e ʻuluaki Fakataha ʻo Niseá, naʻá ne feohi mo ʻEmipola Konisitanitaine. ʻI he laka siʻi hake ʻi he taʻu ʻe 100 hili ʻa Niseá, ko e kau teolosiá, ko e tokolahi taha ʻo kinautolú naʻa nau tohi ʻi he faka-Kalisí, naʻa nau fakatupulekina ʻi ha tipeiti lōloa mo mālohi ʻa e meʻa ʻe hoko ko e tokāteline mavahe ia ʻo Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, ʻa e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá. Ko e tuʻu-ki-muʻa ʻi honau lotolotongá ko ʻAfenesiesi, ko e pīsope anga-fītaʻa ʻo ʻAlekisanitūliá, pea mo e kau taki lotu ʻe toko tolu mei Kapatōsia, ʻĒsia Maina—ko Pāsili ko e Lahi, ko hono tokoua ko Kelekōlio ʻo Nisá, mo hona kaumeʻa ko Kelekōlio ʻo Nasienisasí.
Ko e kau hiki-tohi mo e kau faifekau he lolotonga ʻo e kuonga ko iá naʻa nau maʻu ʻa e ngaahi tuʻunga māʻolunga ʻi he pōtoʻi leá. Ko Kelekōlio ʻo Nasienisasí pea mo Sione Kilisositomu (ko hono ʻuhingá ko e “Ngutu-Koula”) ʻi he faka-Kalisí pea pehē kia ʻAmipalosi ʻo Mīlaní pea mo ʻAokositaine ʻo Hipo ʻi he faka-Latiná ko e kau malanga pōtoʻi kinautolu, ko e kau mataotao ʻi he tuʻunga taukei tokaʻi taha mo manakoa taha ʻi honau taimí. Ko e tokotaha hiki-tohi tākiekina lahi taha ʻo e vahaʻa taimi ko iá ko ʻAokositaine. Ko ʻene ngaahi tohi fakateolosiá kuo hūhū ia ʻo fakafuo ʻa e fakakaukau “faka-Kalisitiane” ʻo e ʻaho ní. Ko Selome, ʻa e tangata tuʻu-ki-muʻa taha ʻo e vahaʻa taimi ko iá ʻi he hiki-tohí naʻe tupu tefito mei ai ʻa e liliu Vulikeita faka-Latina ʻo e Tohitapú mei he ngaahi muʻaki leá.
Kae kehe, ko e ngaahi fehuʻi mahuʻinga eni: Naʻe piki ofi ʻa e Ngaahi Tamai ko ia ʻa e Siasí ki he Tohitapú? ʻI heʻenau akonakí, naʻa nau piki maʻu ki he ngaahi Konga Tohitapu fakamānavaʻí? Ko ha tataki lelei ʻa ʻenau ngaahi tohí ki hano ʻilo totonu ʻo e ʻOtuá?
Ngaahi Akonaki ʻa e ʻOtuá pe Ngaahi Akonaki ʻa e Tangatá?
Ki muí ni mai, ko e ʻOfotokisī Fakakolomuʻa Kalisi ko Mefotiasi ʻo Pisitiá naʻá ne tohi ʻa e The Hellenic Pedestal of Christianity koeʻuhi ke fakahaaʻi ai ko e sivilaise mo e filōsofia faka-Kalisí naʻe tokonaki mai ai ʻa e makatuʻunga tefito ʻo e fakakaukau “faka-Kalisitiane” ʻi onopōní. ʻI he tohi ko iá, ʻokú ne fakahaaʻi ʻikai toumoua ai: “Ko e meimei ngaahi Tamai tuʻu-ki-muʻa kotoa pē ʻa e Siasí naʻa nau fakakaukau ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni faka-Kalisí ʻoku ʻaonga lahi, pea naʻa nau ʻomai kinautolu mei he tuʻunga motuʻa faka-Kalisí, ʻo ngāueʻaki kinautolu ko ha ngaahi founga ke mahinoʻi ai mo fakamatalaʻi totonu ʻa e ngaahi moʻoni faka-Kalisitiané.”
Ko e fakatātaá, fakakaukau angé ki he foʻi fakakaukau ko ia ko e Tamaí, ko e ʻAló, pea mo e laumālie māʻoniʻoní ʻoku faʻuʻaki kinautolu ʻa e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá. Ko e Ngaahi Tamai tokolahi ʻa e Siasí naʻa nau hoko ko e kau tui mālohi ki he Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá ʻi he hili ʻa e Fakataha ʻo Niseá. Ko ʻenau ngaahi tohí mo ʻenau ngaahi fakamatalá naʻe mahuʻinga ia ki hono ʻai ʻa e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá ko ha tokāteline ʻiloa ʻo Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. Kae kehe, ʻoku maʻu ʻa e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá ʻi he Tohitapú? ʻIkai. Ko ia naʻe maʻu ia mei fē ʻe he ngaahi Tamai ʻa e Siasí? ʻOku fakamatala ʻa e A Dictionary of Religious Knowledge ʻoku pehē ʻe he tokolahi ko e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá “ko ha mavahe ia mei he totonú naʻe maʻu mai mei he ngaahi lotu fakahītení, ʻo tongi loloto ki he tui faka-Kalisitiané.” Pea ʻoku fakapapauʻi ʻe he The Paganism in Our Christianity: “Ko e tupuʻanga ʻo e [Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá] ʻoku fakapangani fakaʻaufuli.”a—Sione 3:16; 14:28.
Pe vakai ki he akonaki fekauʻaki mo e taʻefaʻamate ʻa e soulú, ko ha tui ko e konga ʻo e tangatá ʻoku moʻui atu ia ʻi he hili ʻa e mate ʻa e sinó. Naʻe toe hoko heni ʻa e ngaahi Tamai ʻa e Siasí ko e meʻangāue ki hono fakafeʻiloaki ʻa e tui ko ení ki ha lotu ʻa ia naʻe ʻikai haʻane akoʻaki fekauʻaki mo ha soulu ʻoku hao moʻui atu ʻi he maté. ʻOku fakahaaʻi mahino ʻe he Tohitapú ʻoku lava ke mate ʻa e soulú: “Ko e laumalie [“soulu, NW] ʻoku fai angahala ko ia ia ʻe mate.” (Isikeli 18:4) Ko e hā ʻa e makatuʻunga ki he tui ʻa e ngaahi Tamai ʻa e Siasí ki ha soulu taʻefaʻamaté? “Ko e tui faka-Kalisitiane fekauʻaki mo ha soulu fakalaumālie naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá pea fakahūhū ki he sinó ʻi he tuʻituʻiá ke ʻai ai ʻa e tangatá ke hoko ʻo moʻui kakató ko ha fua ia ʻo ha fakalakalaka fuoloa ʻi he filōsofia faka-Kalisitiané. Ko ʻOliseni pē ʻi he Hahaké pea mo Sā. ʻAokositaine ʻi he Hihifó naʻá na pehē ko e soulú naʻe fokotuʻu ia ko ha konga tefito fakalaumālie pea naʻá na faʻu mei hono natulá ha tui fakafilōsofia. . . . [Ko e tokāteline ʻa ʻAokositainé] . . . naʻá ne tuku ʻa e meʻa lahi (ʻo kau ai ʻa e ngaahi tōnounou ʻe niʻihi) ki he tui faka-Neopalató,” ko e lau ia ʻa e New Catholic Encyclopedia. Pea ko e makasini ko e Presbyterian Life ʻokú ne pehē: “Ko e taʻefaʻamate ʻa e soulú ko ha tui faka-Kalisi ia naʻe faʻu ʻi he ngaahi lotu fakaeouau fakamisiteli ʻi he kuonga muʻá pea naʻe fakatupulekina ia ʻe he filōsefa ko Palató.”b
Ko e Makatuʻunga Fefeka ʻo e Moʻoni Faka-Kalisitiané
Naʻa mo e hili ʻa e sivisiviʻi nounou ko eni ʻo e ʻātakai fakahisitōlia ʻo e ngaahi Tamai ʻa e Siasí, pea pehē ki he ngaahi tupuʻanga ʻo ʻenau ngaahi akonakí, ʻoku feʻungamālie ke ʻeke, ʻOku totonu ki ha Kalisitiane loto-moʻoni ke makatuʻunga ʻa ʻene ngaahi tuí ʻi he ngaahi akonaki ʻa e ngaahi Tamai ʻa e Siasí? Tuku ke tali ia ʻe he Tohitapú.
Ko e meʻa ʻe taha, naʻe fakangata ʻe Sīsū Kalaisi tonu ʻa hono ngāueʻaki ʻo e hingoa fakalakanga fakalotu ko e “Tamai” ʻi heʻene pehē: “ʻOua naʻa ui ha toko taha ʻi mamani ko hoʻomou tamai: he ʻoku taha pe hoʻomou Tamai, ko e Tamai Fakalangi.” (Mātiu 23:9) Ko e ngāueʻaki ʻo e kupuʻi lea “Tamai” ke fakanofo ʻaki ha tokotaha fakalotú ʻoku taʻefakakalisitiane ia mo taʻefakatohitapu. Ko e Folofola tohi ʻa e ʻOtuá naʻe kakato ia ʻi he 98 T.S. nai ʻi he ngaahi tohi ʻa e ʻapositolo ko Sioné. Ko ia ai, ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku ʻikai fiemaʻu ke nau hanga ki ha tangata ko e matavai ia ʻo e meʻa fakahā fakamānavaʻí. ʻOku nau tokanga ke ʻoua ʻe ‘fakataʻeʻaongaʻi ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá’ koeʻuhi ko e talatukufakaholo fakaetangatá. Ko hono tuku ʻa e talatukufakaholo fakaetangatá ke ne fetongi ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá ʻoku fakatupu mate fakalaumālie ia. Naʻe fakatokanga ʻa Sīsū: “Ka taki ʻe he kui ʻa e kui, te na fakatou to ki ha luo.”—Mātiu 15:6, 14.
ʻOku fiemaʻu ki ha Kalisitiane ha meʻa fakahā tuku kehe ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá hangē ko ia ʻoku ʻi he Tohitapú? ʻIkai. Ko e tohi ʻa Fakahaá ʻoku fakatokanga mai ai ki hono fakalahi ha meʻa ki he lēkooti fakamānavaʻí: “Ka ai ha taha te ne fakalahi ki ai, ʻe fakalahi ʻe he ʻOtua kiate ia ʻa e ngaahi tautea kuo tohi ʻi he tohi ni.”—Fakahā 22:18.
Ko e moʻoni faka-Kalisitiané ʻoku fakasino mai ia ʻi he Folofola tohi ʻa e ʻOtuá, ko e Tohitapú. (Sione 17:17; 2 Timote 3:16; 2 Sione 1-4) Ko e mahinoʻi totonu ʻo iá ʻoku ʻikai ke fakatuʻunga ia ʻi he filōsofia fakamāmaní. ʻI he fekauʻaki mo e kau tangata naʻa nau feinga ke ngāueʻaki ʻa e poto fakaetangatá ke fakamatalaʻi ʻaki ʻa e meʻa fakahā fakaʻotuá, ʻoku feʻungamālie ke toe leaʻaki ʻa e ngaahi fehuʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “Koefe ae boto? koefe ae tagata tohi? koefe ae fakakikihi o mamani? Ikai kuo fakamatavalea e he Otua ae boto o mamani?”—1 Kolinito 1:20, PM.
ʻIkai ngata aí, ko e fakatahaʻanga Kalisitiane moʻoní ko e “pou mo e tuʻunga ʻo e Moʻoni.” (1 Timote 3:15) Ko hono kau ʻovasiá ʻoku nau maluʻi ʻa e tuʻunga maʻa ʻo ʻenau akonaki ʻi he fakatahaʻangá, ʻo taʻofi ha ʻuli fakaetokāteline mei haʻane totolo mai ki loto. (2 Timote 2:15-18, 25) ʻOku nau taʻofi mei he fakatahaʻangá ʻa e ‘kau palofita loí, kau akonaki loí, mo e ngaahi akonaki heé.’ (2 Pita 2:1) Hili ʻa e mate ʻa e kau ʻapositoló, naʻe fakaʻatā ʻe he ngaahi Tamai ʻa e Siasí ʻa e “ngaahi faʻahikehe fakahala, mo e ngaahi tokateline ʻa kau tevolo” ke faiaka ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané.—1 Timote 4:1.
Ko e ngaahi nunuʻa ʻo e tafoki ko eni mei he moʻoní ʻoku hā mahino ia ʻi Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiane ʻi he ʻahó ni. Ko ʻene ngaahi tuí mo e ngaahi tōʻongafaí ʻoku kehe ʻaupito ia mei he moʻoni ʻi he Tohitapú.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Ko ha lāulea fakaʻāuliliki ki he tokāteline Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá ʻe lava ke maʻu ia ʻi he polosiua ʻOku Totonu Ke Ke Tui ki he Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá?, ko e pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
b Ki ha lāulea fakaikiiki fekauʻaki mo e akonaki ʻa e Tohitapú ki he soulú, sio ki he peesi 98-104 mo e 375-380 ʻo e Reasoning From the Scriptures, ko e pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
[Puha/Fakatātā ʻi he peesi 18]
KO E NGAAHI TAMAI KAPATŌSIÁ
“Ko e Siasi ʻOfotokisií . . . ʻoku ʻi ai ʻene ʻapasia tefito ki he kau hiki-tohi ʻo e senituli hono faá, pea tautefito ki he faʻahinga ʻa ia ʻokú ne ui ‘ko e Kau Taki Lotu Lalahi ʻe toko tolú,’ ʻa Kelekōlio ʻo Nasienisasí, Pāsili ko e Lahi, mo Sione Kilisositomu,” ko e fakamatala ia ʻa e tokotaha-tohi ko Kalisitosi, ʻa ia ko ha mōnike. Naʻe ʻai ʻe he ngaahi Tamai ko eni ʻa e Siasí ke makatuʻunga ʻenau ngaahi akonakí ʻi he ngaahi Konga Tohitapu fakamānavaʻí? ʻI he fekauʻaki mo Pāsili ko e Lahí, ko e tohi The Fathers of the Greek Church ʻoku pehē ai: “Ko ʻene ngaahi tohí ʻoku fakahaaʻi ai naʻá ne tauhi ha fekoekoeʻi taimi lōloa mo Palato, Houma, pea mo e kau faihisitōliá mo e kau pōtoʻi leá, pea naʻa nau tākiekina moʻoni ʻa ʻene foungá. . . . Naʻe nōfoʻi ai pē ʻa Pāsili ko ha ‘Kalisi.’” Ko e meʻa tatau pē fekauʻaki mo Kelekōlio ʻo Nasienisasí. “ʻI heʻene vakaí ko e ikuna pea ko e māʻolunga ange ʻa e Siasí ʻe fakahaaʻi lelei taha ia ʻi heʻene ohi kakato ʻa e ngaahi talatukufakaholo ʻa e sivilaise motuʻa faka-Kalisí.”
ʻI he fekauʻaki mo e toko tolu kotoa ʻo kinautolú, ʻoku tohi ʻa Palōfesa Panagiotis K. Christou: “Lolotonga naʻa nau fakatokanga ʻi he taimi ki he taimi ki he ‘poto fiefilosefa, mo e muna kākaá’ [Kolose 2:8]—koeʻuhi ke hoko ai ʻo fehoanakimālie mo e fekau ʻa e Fuakava Foʻoú—ko kinautolu, ʻi he taimi tatau, naʻa nau ako vēkeveke ʻa e filōsofiá pea mo e ngaahi tuʻutuʻuni naʻe kaunga ki aí pea naʻa mo ʻenau fakaongoongoleleiʻi ʻa hono ako ʻo kinautolú ki he niʻihi kehé.” ʻOku hā mahino, ko e kau faiako pehē ʻo e siasí naʻa nau fakakaukau naʻe ʻikai feʻunga ʻa e Tohitapú ke ne poupouʻi ʻenau ngaahi fakakaukaú. ʻE lava ke ʻuhinga ʻa ʻenau kumi ki he ngaahi poupou kehe ʻo e tuʻunga mafaí ko ʻenau ngaahi akonakí naʻe ʻikai kaunga ia ki he Tohitapú? Naʻe fakatokanga ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiane Hepeluú: “ʻOua naʻa tuku ke ʻauhia kimoutolu he ngaahi tokateline kehekehe mo foʻou.”—Hepelu 13:9.
[Maʻuʻanga]
© Archivo Iconografico, S.A./CORBIS
[Puha/Fakatātā ʻi peesi 20]
SILILO ʻO ʻALEKISANITŪLIÁ—KO HA TAMAI FAKAKIKIHI ʻA E SIASÍ
Ko e taha ʻo e faʻahinga fakakikihi taha ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi Tamai ʻa e Siasí ko Sililo ʻo ʻAlekisanitūliá (375-444 T.S. nai). Ko e faihisitōlia ʻi he siasí ko Hans von Campenhausen ʻokú ne fakamatalaʻi ia ko e tokotaha “fakamatematē, fakamālohi, mo kākā, naʻe hūhū ʻi he lahi ʻa hono tuʻungá, pea mo e ngeia ʻo hono lakangá,” pea tānaki mai ki ai “naʻe ʻikai ʻaupito te ne fakakaukau ʻoku tonu ha meʻa tuku kehe kapau naʻe ʻaonga kiate ia ʻi hono fakalahi ʻa hono mālohí mo e tuʻunga mafaí . . . Ko e fakamamahi mo e taʻetokanga ʻa ʻene ngaahi foungá naʻe ʻikai ʻaupito ke ʻai ia ke ne loto-mamahi.” Lolotonga ʻa ʻene hoko ko e pīsope ʻo ʻAlekisanitūliá, naʻe ngāueʻaki ʻe Sililo ʻa e totongi fufuú, fakaongoongokoviʻí, mo e lauʻikovi loí koeʻuhi pē ke fakahifo ai ʻa e pīsope ʻo Konisitanitinopalé. ʻOku vakai ki ai ko ia naʻá ne fakatupunga ʻa e fakapoongi anga-fakamanu ʻi he 415 T.S. ʻo ha filōsefa ʻiloa ko hono hingoá ko Haipatia. ʻI he fekauʻaki mo e ngaahi tohi fakateolosia ʻa Sililó, ʻoku pehē ʻe Campenhausen: “Naʻá ne kamataʻi ʻa e tōʻongafai ʻo hono fakapapauʻi ʻa e ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e tuí ʻo ʻikai fai ʻataʻatā pē makatuʻunga ʻi he Tohitapú kae fai ʻaki ʻa e tokoni ʻa e ngaahi fakamatala naʻe hiki mo e ngaahi tānekinga ʻo e ngaahi fakamatala naʻe hiki mei he kau mataotao ʻiloa.”
[Fakatātā ʻi he peesi 19]
Selome
[Maʻuʻanga]
Garo Nalbandian