Ko e Hā ʻa e ʻUhinga ʻo e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí kia Koé?
“ʻIlonga ʻa ia te ne fai [“taʻetaau,” NW] ʻene kai ʻa e ma, pe ko ʻene inu ʻi he ipu ʻa e ʻEiki, kuo ne angahala ki he sino mo e taʻataʻa ʻo e ʻEiki.”—1 KOLINITO 11:27.
1. Ko e hā ʻa e meʻa mahuʻinga taha kuo palani ki he taʻu 2003, pea ko e hā hono tupuʻangá?
KO E meʻa mahuʻinga taha kuo palani ki he taʻu 2003 ʻe fai ia ʻi he hili e tō ʻa e laʻaá ʻi ʻEpeleli 16. ʻE fakatahataha leva ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke kātoangaʻi ʻa e Fakamanatu ʻo e pekia ʻa Sīsū Kalaisí. Hangē ko ia naʻe hā ʻi he kupu ki muʻá, naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e kātoanga ko ení, ʻa ia naʻe toe ui ko e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, hili ia ʻene kātoangaʻi mo ʻene kau ʻapositoló ʻa e Pāsová ʻi Nīsani 14, 33 T.S. Ko e ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú ʻa e mā taʻelēvaní mo e uaine kulokulá ʻokú na fakatātaaʻi ʻa e sino taʻehaangahala ʻo Kalaisí mo hono taʻataʻa ne lilingí—ko e feilaulau pē ia ʻe taha ʻe lava ke ne huhuʻi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá mei he angahala mo e mate tukufakaholó.—Loma 5:12; 6:23.
2. Ko e hā ʻa e fakatokanga ʻoku lēkooti ʻi he 1 Kolinito 11:27?
2 Ko kinautolu ʻoku nau maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú kuo pau ke nau fai ia ʻi he tuʻunga taau. Naʻe fakamahino ia ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻi he taimi naʻá ne tohi ai ki he kau Kalisitiane ʻi Kolinitō ʻo e kuonga muʻá, ʻa ia naʻe ʻikai ke kātoangaʻi ai ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻi he founga totonú. (1 Kolinito 11:20-22) Naʻe tohi ʻe Paula: “ʻIlonga ʻa ia te ne fai [“taʻetaau,” NW] ʻene kai ʻa e ma, pe ko ʻene inu ʻi he ipu ʻa e ʻEiki, kuo ne angahala ki he sino mo e taʻataʻa ʻo e ʻEiki.” (1 Kolinito 11:27) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi lea ko iá?
Naʻe Kātoangaʻi Ia ʻe he Niʻihi ʻi he Tuʻunga Taʻetaau
3. Naʻe anga-fēfē ʻa e tōʻonga ʻa e kau Kalisitiane Kolinitō tokolahi ʻi he ngaahi kātoanga ʻo e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí?
3 Naʻe maʻu ʻinasi ʻa e kau Kalisitiane Kolinitō tokolahi ʻi he Fakamanatú ʻi he tuʻunga taʻetaau. Naʻe ʻi ai ʻa e fakavahavahaʻa ʻia kinautolu, pea laka hake ʻi ha taimi ʻe taha, naʻe ʻomai ʻe he niʻihi ia ʻenau kai efiafí ʻo kai ki muʻa pe lolotonga ʻa e fakatahá, ʻo faʻa mei kai mo inu ʻo fuʻu tōtuʻa. Naʻe ʻikai ke nau tokanga fakaʻatamai pe fakalaumālie. Naʻe ʻai ai kinautolu ʻe he meʻá ni ke nau “angahala ki he sino mo e taʻataʻa ʻo e ʻEiki.” Ko e faʻahinga naʻe ʻikai haʻanau kai efiafí naʻa nau fiekaia pea nau hoko ai ʻo fakaleluʻi. ʻIo, naʻe maʻu ʻinasi ʻa e tokolahi ʻo ʻikai ha fakaʻapaʻapa mo ha tali kakato ʻa e mafatukituki ʻo e meʻa ʻoku faí. ʻOku ʻikai ha ofo ʻi heʻenau ʻomi ʻa e fakahalaia kia kinautolú!—1 Kolinito 11:27-34.
4, 5. Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ki he faʻahinga ʻoku nau angaʻaki ʻa e maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú ke nau fai ha sivisiviʻi-kitá?
4 ʻI he fakaofiofi mai ʻa e Fakamanatú ʻi he taʻu taki taha, ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ʻa e sivisiviʻi-kitá ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau angaʻaki ʻa e maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātaá. Ke kau totonu ʻi he kai fakataha ko ení, kuo pau ke nau ʻi ha tuʻunga fakalaumālie lelei. Ka ai ha taha te ne fakahāhā ha taʻefakaʻapaʻapa, naʻa mo e taʻetokaʻi, ʻa e feilaulau ʻa Sīsuú te ne ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻi hano ‘tuʻusi ia mei he kakai ʻa e ʻOtuá,’ ʻo hangē pē ko ha ʻIsileli naʻá ne maʻu ʻinasi mei ha kai fakataha ʻi ha tuʻunga taʻemaʻa.—Livitiko 7:20; Hepelu 10:28-31.
5 Naʻe fakahoa ʻe Paula ʻa e Fakamanatú ki ha kai fakataha ʻi ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá. Naʻá ne lea fekauʻaki mo e kau maʻu ʻinasí ʻoku nau kau fakataha ʻia Kalaisi peá ne pehē leva: “Talaʻehai te mou lava ke inu ʻa e Ipu ʻa e ʻEiki, mo e ipu foki ʻa Faʻahikehe: talaʻehai te mou lava ke ʻinasi ʻi he Tepile ʻa e ʻEiki mo e tepile foki ʻa Faʻahikehe.” (1 Kolinito 10:16-21) Kapau ʻoku ʻi ai ha tokotaha ʻokú ne faʻa maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú ʻokú ne fai ha angahala mamafa, ʻoku totonu ke ne vete eni kia Sihova pea kumi ki he tokoni fakalaumālie ʻa e kau tangata matuʻotuʻa ʻo e fakatahaʻangá. (Palovepi 28:13; Semisi 5:13-16) Kapau ʻokú ne fakatomala moʻoni pea ʻomai ha fua ʻoku taau mo e fakatomalá, heʻikai leva te ne maʻu ʻinasi taʻetaau ai.—Luke 3:8.
ʻI Ai ko e Kau Mamata Anga-Fakaʻapaʻapa
6. Ko hai ia kuo tuku tauhi ki ai ʻe he ʻOtuá ʻa e monū ke maʻu ʻinasi ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí?
6 ʻOku totonu ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau fai lelei he taimí ni ki he toenga ʻo e fanga tokoua ʻe toko 144,000 ʻo Kalaisí ke nau maʻu ʻinasi ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí? (Mātiu 25:31-40; Fakahā 14:1) ʻIkai. Kuo tuku tauhi ʻe he ʻOtuá ia ʻa e monū ko iá ki he faʻahinga kuó ne paniʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní ke nau hoko ko e “kaungā-ea mo Kalaisi.” (Loma 8:14-18; 1 Sione 2:20) Ko e hā leva ʻa e tuʻunga, ʻo e faʻahinga ko ia ʻoku nau ʻamanaki ke moʻui taʻengata ʻi ha palataisi ʻi he kolopé ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa e Puleʻangá? (Luke 23:43; Fakahā 21:3, 4) Koeʻuhi ʻoku ʻikai ko e kaungāʻea kinautolu ʻo Sīsū fakataha mo ha ʻamanaki fakahēvani, ʻoku nau ʻi ai ʻi he Fakamanatú ko e kau mamata anga-fakaʻapaʻapa pē.—Loma 6:3-5.
7. Ko e hā naʻe ʻilo ai ʻe he kau Kalisitiane ʻo e ʻuluaki senitulí ʻoku totonu ke nau maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú?
7 Ko e kau Kalisitiane moʻoni ʻi he ʻuluaki senitulí naʻe pani kinautolu ʻe he laumālie māʻoniʻoní. Ko e tokolahi ʻo kinautolu naʻa nau malava ke ngāueʻaki ha taha pe lahi ange ʻo e ngaahi meʻaʻofa fakaemana ʻo e laumālié, hangē ko e lea ʻi he lea kehekehé. Ko ia ai, ʻe ʻikai ke faingataʻa ki he faʻahinga peheé ke ʻilo ko e kau pani kinautolu ʻe he laumālié pea ʻoku totonu ke nau maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú. Ka neongo ia, ʻi hotau taimí, ko e meʻá ni ʻe lava ke fakapapauʻi ia ʻo makatuʻunga ʻi he ngaahi lea fakamānavaʻi hangē ko ení: “ʻIlonga kinautolu ʻoku takiekina ʻe he Laumalie ʻo e ʻOtua, ko kinautolu ia ʻa e ngaahi foha ʻo e ʻOtua. He talaʻeha[i] naʻa mou maʻu ha Laumalie anga-popula, ke mou foki ai ki he manavahe: ka naʻa mou maʻu ʻa e Laumalie anga-faka-tama-ohi; pea ʻi heʻetau ʻiate ia ʻoku tau kalanga, Apa Tamai.”—Loma 8:14, 15, fakaʻītali ʻamautolu.
8. Ko hai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he “uite” mo e “tea” ʻoku lave ki ai ʻi he Mātiu vahe 13?
8 ʻI he faai mai ʻa e ngaahi senitulí, naʻe tupu hake ʻa e kau pani moʻoní ko e “uite” ʻi ha fuʻu vao “tea,” pe kau Kalisitiane loí. (Mātiu 13:24-30, 36-43) Talu mei he 1870 tupú, naʻe hoko ʻa e ‘uité’ ʻo hā mahino lahi ange, pea ʻi ha ngaahi taʻu ki mui ai naʻe tala ki he kau ʻovasia Kalisitiane paní: “Ko e kau mātuʻá . . . ʻoku totonu ke nau fokotuʻu ʻi he ʻao ʻo e faʻahinga ʻoku nau fakatahatahaʻi kinautolu [ki he Fakamanatú] ʻa e ongo tafaʻaki mo e tuʻunga ko ení,—(1) tui ki he taʻataʻa [ʻo Kalaisí]; mo e (2) fakatapui ki he ʻEikí mo ʻene ngāué, naʻa mo e aʻu ki he maté. ʻOku totonu leva ke nau fakaafeʻi ʻa e faʻahinga kotoa pē ʻoku nau fakakaukau peheé mo fakatapui peheé ke nau kau fakataha ʻi hono kātoangaʻi ʻa e pekia ʻa e ʻEikí.”—Studies in the Scriptures, Konga VI, The New Creation, peesi 473.a
Kumi ki he Fanga “Sipi Kehe”
9. Naʻe anga-fēfē hono fakamahinoʻi ʻa e ʻiloʻanga ʻo e “fuʻu kakai lahi” ʻi he 1935, pea naʻe anga-fēfē hono uesia ʻe he meʻá ni ʻa e niʻihi ko ia naʻa nau maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú?
9 ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe kamata ʻa e kautaha ʻa Sihová ke tokangataha ki he niʻihi kehe ʻo tānaki mai ki he kau muimui pani ʻo Kalaisí. Ko ha fakalakalaka mahino ʻi he tafaʻaki ko ení naʻe hoko ia ʻi he kongaloto ʻo e 1930 tupú. Ki muʻa aí, naʻe vakai ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá ki he “fuʻu kakai lahi” ʻo e Fakahā 7:9 ko ha kalasi fakalaumālie ia hono ua te nau feohi mo e kau pani ʻe toko 144,000 kuo toetuʻú ʻi hēvani—ʻo hangē ha kau fakafeʻao pe kaungāmeʻa ʻo e fefine mali ʻo Kalaisí. (Sāme 45:14, 15; Fakahā 7:4; 21:2, 9) Ka ʻi Mē 31, 1935, ʻi ha malanga naʻe fai ʻi ha fakataha-lahi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Uāsingatoni, D.C., U.S.A., naʻe fakamatalaʻi Fakatohitapu ai ko e “fuʻu kakai lahi” (“fuʻu kakai,” King James Version) ko e ʻuhinga ia ki he “fanga sipi kehe” ʻoku nau moʻui lolotonga ʻa e taimi ʻo e ngataʻangá. (Sione 10:16) Hili ʻa e fakataha-lahi ko iá, ko e niʻihi ko ia naʻa nau maʻu ʻinasi ki muʻa ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú naʻa nau tuku ʻenau ʻinasi aí koeʻuhi naʻa nau ʻiloʻi ko ʻenau ʻamanakí naʻe fakaemāmani, ʻikai fakahēvani.
10. ʻE anga-fēfē haʻo fakamatalaʻi ʻa e ʻamanaki mo e ngaahi fatongia ʻo e “fanga sipi kehe” ʻi onopōní?
10 Tautefito talu mei he 1935 kuo ʻi ai ha fekumi ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau hoko ko e “fanga sipi kehe,” ʻa ia ʻoku nau maʻu ʻa e tui ki he huhuʻí, fakatapui kinautolu ki he ʻOtuá, pea poupou ki he “fanga sipi toko siʻi” paní ʻi he ngāue malangaʻi ʻo e Puleʻangá. (Luke 12:32) Ko e fanga sipi kehe ko ení ʻoku nau ʻamanaki ke moʻui taʻengata ʻi māmani, ka ʻi he ngaahi tafaʻaki kehe kotoa pē, ʻoku nau tatau pē mo e toenga ko ia ʻo e ngaahi ʻea ʻo e Puleʻangá ʻi he ʻaho ní. Hangē ko e kau ʻāunofo muli mai ʻo ʻIsileli ko ia naʻa nau lotu kia Sihova mo moʻulaloa ki he Laó, ko e fanga sipi kehe ʻo e ʻaho ní ʻoku nau tali ʻa e ngaahi fatongia faka-Kalisitiané, hangē ko e malangaʻi ʻo e ongoongo leleí fakataha mo e ngaahi mēmipa ʻo e ʻIsileli fakalaumālié. (Kaletia 6:16) Kae kehe, hangē pē ko e ʻikai malava ha ʻāunofo muli mai ke hoko ko ha tuʻi ʻIsileli pe ko ha taulaʻeikí, ʻe pehē pē ʻa e ʻikai ha taha ʻo e fanga sipi kehe ko ení ʻe lava ke pule ʻi he Puleʻanga fakahēvaní pe ngāue ko e kau taulaʻeikí.—Teutalonome 17:15.
11. Ko e hā ʻoku lava ke kaunga ai ʻa e ʻaho fakatapui ʻo ha taha ki heʻene ʻamanakí?
11 Ka ʻi he aʻu mai leva ki he 1930 tupú, naʻe fakaʻau pē ke mahino ange, ʻi he tuʻunga fakalūkufuá, ko e kalasi fakahēvaní kuo ʻosi hono filí ʻona. ʻI ha ngaahi hongofuluʻi taʻu he taimí ni, ko e kumí kuo fai ki he fanga sipi kehé, ʻa ia ko ʻenau ʻamanakí ʻoku fakaemāmani. Kapau ʻe hoko ha tokotaha pani ʻo taʻefaitōnunga, ʻoku ngalingali leva ko ha tokotaha kuo tauhi faitōnunga fuoloa ki he ʻOtuá ʻi he tuʻunga ko e taha ʻo e fanga sipi kehé ʻe ui ia ke fetongi ʻa e tuʻunga ʻoku ʻatā ʻi he toko 144,000.
ʻUhinga ʻo e Ngaahi Mahalo Halá
12. ʻI he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga fē ʻoku totonu ai ke taʻofi ʻe ha taha ʻene maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú, pea ko e hā hono ʻuhingá?
12 Ko e kau Kalisitiane paní ʻoku nau mātuʻaki fakapapauʻi pau kuo nau maʻu ʻa e ui fakahēvaní. Kae fēfē kapau ko e faʻahinga ia ʻe niʻihi ʻoku ʻikai ke nau maʻu ʻa e ui ko ení kuo nau maʻu ʻinasi kinautolu ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú? ʻI heʻenau ʻiloʻi eni naʻe ʻikai pē ke nau maʻu ʻe kinautolu ʻa e ʻamanaki fakahēvaní, kuo pau pē ʻe ueʻi kinautolu ʻe honau konisēnisí ke tuku ʻa e maʻu ʻinasi aí. ʻE ʻikai ke fofonga hōifua mai ʻa e ʻOtuá ki ha taha ʻokú ne fakahaaʻi mai ia ko ha taha kuo ui ke hoko ko ha tuʻi mo e taulaʻeiki fakahēvani lolotonga iá ʻokú ne ʻiloʻi naʻe ʻikai moʻoni te ne maʻu ha ui pehē. (Loma 9:16; Fakahā 20:6) Naʻe tautea mate ʻe Sihova ʻa e Līvai ko Kolá ko ʻene kumi ʻi he ʻafungi ki he tuʻunga taulaʻeiki faka-ʻĒloné. (Ekisoto 28:1; Nomipa 16:4-11, 31-35) Kapau ʻe hoko ha Kalisitiane ʻo ʻiloʻi kuó ne maʻu ʻinasi hala ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú, ʻoku totonu leva ke ne tuku ʻa e ʻinasi aí pea lotu anga-fakatōkilalo ki he fakamolemole ʻa Sihová.—Sāme 19:13.
13, 14. Ko e hā ʻe mahalo hala nai ai ha niʻihi kuo nau maʻu ʻa e ui fakahēvaní?
13 Ko e hā nai ʻe mahalo hala ai ha niʻihi kuo nau maʻu ʻa e ui fakahēvaní? Ko e mate ʻo ha hoa pe ko ha fakatamaki kehe te ne fakatupunga nai kinautolu ke mole ʻenau mahuʻingaʻia ʻi he moʻui he māmaní. Pe ʻoku nau holi nai ki he tufakanga tatau koeʻuhi ko e taku ʻe ha kaumeʻa ofi ko ha tokotaha Kalisitiane pani ia. Ko e moʻoni, kuo ʻikai vaheʻi ʻe he ʻOtuá ia ha taha ke ne uki ʻa e niʻihi kehé ki he monū ko ení. Pea ʻoku ʻikai ke ne pani ʻa e ngaahi ʻea ʻo e Puleʻangá ʻaki hono fakatupunga kinautolu ke nau fanongo ki ha ngaahi leʻo fakataha mo ha ngaahi pōpoaki ke fakapapauʻiʻaki.
14 Ko e foʻi fakakaukau fakalotu loi ko ia ʻoku ʻalu ʻa e kakai lelei kotoa pē ki hēvaní te ne taki nai ha niʻihi ke nau fakakaukau ʻoku nau maʻu ʻa e ui fakahēvaní. Ko ia ai, ʻoku fiemaʻu ke maluʻi kitautolu fekauʻaki mo hono tākiekina ʻe he ngaahi fakakaukau hala he kuohilí pe ngaahi moʻoniʻi meʻa kehé. Hangē ko ení, ʻe ʻeke nai ʻe ha niʻihi kia kinautolu: ‘ʻOku ou ngāueʻaki nai ha faitoʻo ʻoku uesia ai ʻeku ngaahi ongó? ʻOku ou hehema nai ke maʻu ha ngaahi ongoʻi loloto ʻo malava ke u maʻuhala ai?’
15, 16. Ko e hā ʻe fakaʻosi hala nai ai ha niʻihi ko e kau pani kinautolu?
15 ʻE ʻeke nai ʻe ha niʻihi kia kinautolu: ‘ʻOku ou loto ke u tuʻu-ki-muʻa? ʻOku ou sio tuʻunga ki he mafaí he taimí ni pe ʻi he tuʻunga ko ha kaungāʻea mo Kalaisi ʻi he kahaʻú?’ ʻI hono ui ʻa e ngaahi ʻea ʻo e Puleʻangá ʻi he ʻuluaki senitulí, naʻe ʻikai ke nau maʻu kotoa ha ngaahi tuʻunga fua fatongia ʻi he fakatahaʻangá. Pea ko e niʻihi tāutaha ʻoku nau maʻu ʻa e ui fakahēvaní ʻoku ʻikai ke nau kumi ki ha tuʻunga māʻolunga pe pōlepole fekauʻaki mo honau paní. ʻOku nau fakahāhā ʻa e anga-fakatōkilalo ko ia ʻoku ʻamanekina mei he faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e “ʻatamai ʻo Kalaisí.”—1 Kolinito 2:16, NW.
16 Kuo fakaʻosiʻaki nai ʻe he niʻihi ʻoku nau maʻu ʻa e ui fakahēvaní koeʻuhi kuo nau maʻu ha fuʻu ʻilo faka-Tohitapu lahi fakaʻulia. Ka ko e pani ʻe he laumālié ʻoku ʻikai ke ne ʻomi ʻe ia ha mahino kehe ange, he naʻe pau ke fakahinohino mo akonakiʻi ʻe Paula ia ʻa e kau pani ʻe niʻihi. (1 Kolinito 3:1-3; Hepelu 5:11-14) Kuo ʻi ai ʻa e fokotuʻutuʻu ʻa e ʻOtuá ki hono tokonaki ʻa e meʻakai fakalaumālie ki he kotoa ʻo ʻene kakaí. (Mātiu 24:45-47) Ko ia ʻoku totonu ke ʻoua ʻe fakakaukau ha taha ia ko e hoko ko ha Kalisitiane paní ʻoku ʻoange ai kiate ia ha poto ʻoku māʻolunga ange ʻi he faʻahinga ko ia ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakaemāmaní. Ko e pani ʻe he laumālié ʻoku ʻikai ke fakahaaʻi ia ʻe ha pōtoʻi ʻi hono tali ʻo e ngaahi fehuʻi faka-Tohitapú, faifakamoʻoní, pe fai ha ngaahi malanga faka-Tohitapu. Ko e kau Kalisitiane ʻo e ʻamanaki fakaemāmaní ʻoku nau toe fai lelei ʻi he ngaahi tafaʻaki ko ení.
17. Ko e pani ʻe he laumālié ʻoku fakatuʻunga ia ʻi he hā pea kia hai?
17 Kapau ʻe ʻeke ha kaungātui fekauʻaki mo e ui fakahēvaní, ʻe lava ke talanoa mo ia ha tokotaha mātuʻa pe ko ha Kalisitiane matuʻotuʻa kehe fekauʻaki mo e meʻá. Kae kehe, heʻikai lava ke fai ʻe ha taha ia ʻa e fili ko ení maʻa ha taha kehe. Ko ha tokotaha ʻokú ne maʻu moʻoni ʻa e ui ko ení ʻoku ʻikai fiemaʻu ke ne ʻeke ʻe ia ki he niʻihi kehé pe ʻokú ne maʻu ha ʻamanaki pehē. Ko e kau paní ‘kuo fakatupufoʻou kinautolu, kae ʻikai ʻaki ʻa e tenga ʻauha, ka ʻaki ʻa e tenga taʻeʻauha, ʻo fou ʻi he folofola ʻa e ʻOtuá ʻa ia ʻoku moʻui mo tolongá.’ (1 Pita 1:23) ʻAki hono laumālié mo ʻene Folofolá, ʻoku hanga ʻe he ʻOtuá ʻo tō ʻa e “tenga” ʻokú ne ʻai ʻa e tokotaha ko iá ko ha “fakatupufoʻou,” fakataha mo ha ʻamanaki fakahēvani. (2 Kolinito 5:17) Pea ko Sihova ia ʻokú ne fai ʻa e filí. Ko e paní “ʻoku ʻikai tuʻunga ki heʻete loto ki ai, pe ki heʻete lele ki ai, ka ki he . . . ʻOtua.” (Loma 9:16) Ko ia ʻe lava fēfē ʻe ha taha ke fakapapauʻi kuó ne maʻu ʻa e ui fakahēvaní?
ʻUhinga ʻOku Nau Fakapapauʻi Aí
18. ʻOku anga-fēfē ʻa e fai fakamoʻoni ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá mo e laumālie ʻo e kau paní?
18 Ko e fakamoʻoni ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá ʻokú ne fakatuipauʻi ki he kau Kalisitiane paní kuo nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakahēvaní. “Naʻa mou maʻu ʻa e Laumalie anga-faka-tama-ohi,” ko e lea ia ʻa Paulá, “pea ʻi heʻetau ʻiate ia ʻoku tau kalanga, Apa Tamai. Ko e Laumalie ʻoku ne kaungā-fakamoʻoni ʻe ia mo hotau laumalie, ʻo pehe, Ko e fanau ʻa e ʻOtua ʻa kitautolu. Pea kapau ko e fanau, ta ko e ngaahi ea foki, ko e ngaahi ea ʻo e ʻOtua, pea kaungā-ea mo Kalaisi; ʻo kapauā ʻoku tau kaungā-mamahi mo ia, ka tau kaungā-hakeakiʻi foki mo ia.” (Loma 8:15-17) ʻI he malumalu ʻo e tataki ʻa e laumālie māʻoniʻoní, ko e laumālié, pe fakakaukau tefito, ʻa e kau paní ʻokú ne ueʻi kinautolu ke ngāueʻaki kia kinautolu ʻa e meʻa ʻoku lau ʻe he ngaahi Konga Tohitapú fekauʻaki mo e fānau fakalaumālie ʻa Sihová. (1 Sione 3:2) Ko e laumālie ʻo e ʻOtuá ʻokú ne ʻoange kia kinautolu ha ongoʻi ʻo e tuʻunga foha ange kiate ia pea fakatupu ʻi loto ʻia kinautolu ha ʻamanaki makehe. (Kaletia 4:6, 7) ʻIo, ko e moʻui taʻengata fakaemāmani ko ha tangata haohaoa pea takatakai ʻe he ngaahi mēmipa fakafāmilí mo e ngaahi kaumeʻá ʻe lelei lahi, ka ʻoku ʻikai ko ʻenau ʻamanaki foaki faka-ʻOtuá ia. Fakafou ʻi hono laumālié, kuo fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻi loto ʻia kinautolu ha ʻamanaki mālohi fakahēvani pehē fau ʻo nau loto-lelei ai ke feilaulauʻi ʻa e ngaahi pīkinga mo e ngaahi ʻamanaki fakaemāmaní.—2 Kolinito 5:1-5, 8; 2 Pita 1:13, 14.
19. Ko e hā ʻa e ngafa ʻoku maʻu ʻe he fuakava foʻoú ʻi he moʻui ʻa ha Kalisitiane pani?
19 Ko e Kau Kalisitiane paní ʻoku nau fakapapauʻi ʻenau ʻamanaki fakahēvaní, ʻa honau ʻave ko ia ki he fuakava foʻoú. Naʻe lave ki ai ʻa Sīsū ʻi he taimi naʻá ne fokotuʻu ai ʻa e Fakamanatú ʻo ne pehē: “Ko e ipu ni ko e fuakava foʻou ia ʻoku faiʻaki hoku toto, ʻa ia ʻoku lilingi koeʻuhi ko kimoutolu.” (Luke 22:20) Ko e ongo faʻahi ʻi he fuakava foʻoú ko e ʻOtuá mo e kau paní. (Selemaia 31:31-34; Hepelu 12:22-24) Ko Sīsū ʻa e fakalaloá. ʻI hono ʻai ʻo ngāue ʻe he taʻataʻa kuo lilingi ʻo Kalaisí, ko e fuakava foʻoú naʻe toʻo ai ʻo ʻikai ngata pē mei he kau Siú kae pehē foki mei he ngaahi puleʻangá ha kakai maʻá e huafa ʻo Sihová pea ʻai ai kinautolu ko ha konga ʻo e “hako” ʻo ʻĒpalahamé. (Kaletia 3:26-29; Ngāue 15:14) Ko e “fuakava taʻengata” ko ení ʻokú ne tokonaki ai ki he ʻIsileli fakalaumālie kotoa pē ke hoko ʻo toetuʻu ki ha moʻui taʻefaʻamate ʻi hēvani.—Hepelu 13:20.
20. Ko e hā ʻa e fuakava ʻoku kau atu ki ai ʻa e kau paní mo Kalaisí?
20 Ko e kau paní ʻoku nau fakapapauʻi ʻenau ʻamanakí. Kuo ʻave kinautolu ki ha toe fuakava ʻe taha, ko e fuakava Puleʻangá. Fekauʻaki mo ʻenau kau fakataha mo Kalaisí, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko kimoutolu ia kuo nofoʻi maʻu mo au ʻi hoku ngaahi ʻahiʻahi. Pea ko au ʻoku ou [“fuakava,” NW] ha puleʻanga moʻomoutolu, ʻo hange ko e [“fuakava,” NW] ha puleʻanga moʻoku ʻe heʻeku ʻEiki.” (Luke 22:28-30) Ko e fuakava ko eni ʻi he vahaʻa ʻo Kalaisi mo hono ngaahi kaungātuʻí ʻe ngāue maʻu ia ʻo taʻengata.—Fakahā 22:5.
Ko e Faʻahitaʻu Fakamanatú—Ko ha Taimi Tāpuekina
21. ʻE lava fēfē ke tau maʻu ha ʻaonga lahi mei he faʻahitaʻu Fakamanatú?
21 ʻOku lahi ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e faʻahitaʻu Fakamanatú. ʻE lava ke tau maʻu ʻaonga mei he lau Tohitapu kuo fakataimitēpileʻi ki he vahaʻa taimi ko ení. Ko ha toe taimi lelei tautefito ia ki he lotú, fakalaulauloto ki he moʻui ʻi māmani ʻa Sīsuú mo ʻene pekiá, pea mo e kau ʻi he ngāue malangaʻi ʻo e Puleʻangá. (Sāme 77:12; Filipai 4:6, 7) Ko e kātoangá ʻiate ia pē ʻokú ne fakamanatu mai kia kitautolu ʻa e ʻofa kuo fakahāhā ʻe he ʻOtuá mo Kalaisi ʻi he fekauʻaki mo e feilaulau huhuʻi ʻa Sīsuú. (Mātiu 20:28; Sione 3:16) Ko e tokonaki ko ení ʻokú ne ʻomi ai kia kitautolu ʻa e ʻamanaki mo e fakafiemālie pea ʻoku totonu ke ne fakaivimālohiʻi ʻetau fakapapau ko ia ke tuli ki ha ʻalunga faka-Kalaisí. (Ekisoto 34:6; Hepelu 12:3) Ko e Fakamanatú ʻoku totonu ke ne toe fakaivimālohiʻi kitautolu ke fakahoko ʻetau fakatapui ko e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá pea ke hoko ko e kau muimui mateaki ʻa hono ʻAlo ʻofaʻangá.
22. Ko e hā ʻa e meʻaʻofa lahi taha ʻa e ʻOtuá ki he faʻahinga ʻo e tangatá, pea ko e hā ʻa e founga ʻe taha ke fakahāhaaʻi ai ʻa e houngaʻia ki aí?
22 He ngaahi meʻaʻofa lelei moʻoni ē ʻoku foaki mai ʻe Sihova kia kitautolú! (Semisi 1:17) ʻOku tau maʻu ʻa e tataki ʻa ʻene Folofolá, ko e tokoni ʻa hono laumālié, pea mo e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengatá. Ko e meʻaʻofa lahi taha ʻa e ʻOtuá ko e feilaulau ʻa Sīsū ki he angahala ʻa e kau paní pea ki he niʻihi kehe kotoa pē ʻoku nau ngāueʻi ʻa e tuí. (1 Sione 2:1, 2) Ko ia, ko e hā ʻa e lahi ʻene ʻuhinga kia koe ʻa e pekia ʻa Sīsuú? Te ke kau ʻi he haʻohaʻonga ʻo e faʻahinga ko ia ʻoku nau fakahāhā ʻa e houngaʻia ki aí ʻaki ʻa e fakatahataha ʻi he hili e tō ʻa e laʻaá ʻi ʻEpeleli 16, 2003, ke kātoangaʻi ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí?
[Fakamatala ʻi lalo]
a Pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ka ʻoku ʻikai toe pulusi he taimí ni.
Ko e Hā Hoʻo Talí?
• Ko hai ʻoku totonu ke ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ʻo e Fakamanatú?
• Ko e hā ʻoku ʻi ai ai ʻa e “fanga sipi kehe” ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ko e kau mamata anga-fakaʻapaʻapa pē?
• ʻOku anga-fēfē hono ʻiloʻi ʻe he kau Kalisitiane paní ʻoku totonu ke nau maʻu ʻinasi ʻi he mā mo e uaine ʻi he Fakamanatu ʻo e pekia ʻa Kalaisí?
• Ko e faʻahitaʻu Fakamanatú ko e taimi lelei ia ki he hā?
[Kalafi/Fakatātā ʻi he peesi 18]
(Ki hono fokotuʻu kakato, sio ki he tohí)
Kau Maʻu Fakamanatú
ʻI HE LAUI MILIONA
15,597,746
15
14
13,147,201
13
12
11
10
9
8
7
6
5
4,925,643
4
3
2
1
878,303
63,146
1935 1955 1975 1995 2002
[Fakatātā ʻi he peesi 18]
Te ke ʻi ai ki he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻi he taʻu ní?
[Fakatātā ʻi he peesi 21]
Ko e faʻahitaʻu Fakamanatú ko ha taimi lelei ia ki ha lau Tohitapu lahi ange mo e kau lahi ange ʻi he ngāue malangaʻi ʻo e Puleʻangá